Turun kiivas kasvu kuvattiin kortteihin – "Hämmästyttävää, miten hyvän kokonaiskuvan kaupungista voi saada postikorttien kautta"

Postikortteihin tallentui Turun kaupunkikuvan nopea muutos 1900-luvun alussa. Maisemien ohella kuvakortit olivat myös aikansa uutismedia.

postikortit
Liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoittama Turun taidemuseo sai pian rinnalleen Wuorilinnan talon.
Liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoittama Turun taidemuseo sai pian rinnalleen Wuorilinnan talon.Turku vanhoissa postikorteissa 2 / Petri Aalto

Sadan vuoden takainen Turku esittäytyy tietokirjailija Petri Aallon tuoreessa kirjassa nostalgisten kuvakorttien kautta.

Kirja on jatkoa Turkuseuran pari vuotta sitten julkaisemalle kirjalle Turku vanhoissa postikorteissa. Yhdessä teokset muodostavat jatkumon Turun palon jälkeisestä ajasta Venäjän vallan vuosiin, itsenäisyyden ajan kynnykselle. Kortit ovat valtaosin vuosilta 1890–1917.

Nykypäivän näkökulmasta on hämmästyttävää, miten hyvän kokonaiskuvan vanhasta kaupungista voi saada pelkästään postikorttien kautta.

Petri Aalto

– Turun keskustasta kirjassa esitellään erityisesti 1900-luvun alussa tapahtunutta kaupunkikuvan nopeaa uudistumista, kuten uusia mäkipuistoja, jugend-talojen nousua ja sähköraitiotien tuloa kaupunkiin, tiivistää Petri Aalto.

Priman talo valmistui Aurakadun ja Venäjän Kirkkokadun, eli nykyisen Yliopistonkadun kulmaan vuonna 1904.
Priman talo valmistui Aurakadun ja Venäjän Kirkkokadun, eli nykyisen Yliopistonkadun kulmaan vuonna 1904.Turku vanhoissa postikorteissa 2 / Petri Aalto

Keskeisimmät maamerkit käsiteltiin jo aiemmassa teoksessa, joten uudessa kirjassa esillä ovat myös kaupungin laitaosat Kanavaniemen satamaa ja Ruissaloa myöten. Toki omat lukunsa saavat lahjoitusvaroin nousseet merkkirakennukset, kuten Turun taidemuseo, pääkirjasto ja Biologinen museo.

Peittyvät näkymät painoivat kaupunkilaisten mieliä

Nykyisen Turun vehreydestä näkyy sadan vuoden takaisissa korteissa vain hailakka aavistus. Kortteihin ikuistetussa kaupungissa puusto oli vielä vähäistä, mutta mäkipuistojen rakentaminen oli jo alkanut. Puistot syntyivät pitkälti kaupunkilaisten yhteisponnisteluin, lahjoittajien varoilla.

– Laajassa mitassa nämä Turun vehreät keuhkot alkoivat rakentua puistoiksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kirjassa esitelläänkin hyvin laajasti Vartiovuorta, Samppalinnaa, Urheilupuiston aluetta ja Puolalanmäkeä, kertoo Petri Aalto.

Taidemuseo hallitsee korteissa Puolalanmäkeä vielä lähes ylhäisessä yksinäisyydessä.

Puolalanmäki pian Turun taidemuseon valmistumisen (1904) jälkeen.
Puolalanmäki pian Turun taidemuseon valmistumisen (1904) jälkeen.Turku vanhoissa postikorteissa 2 / Petri Aalto

Näkymät mäeltä olivat avarat matalien puutalojen kaupunkiin. Mutta maisema muuttui nopeasti jugend-talojen ympäröidessä taidemuseon ja useiden koulurakennusten noustessa mäkeen Aurakadun varteen.

– Tavallaan menetettiin ne näkymät, jotka siellä hetken ajan ehtivät olla. Sen ajan turkulaiset myös harmittelivat, että puiston välittömään läheisyyteen rakennettiin uusia taloja. Uudet asiat ovat aina herättäneet epäilystä ja mielipiteen vaihtoa, hymähtää Aalto.

Petri Aalto huomauttaakin, että sadan vuoden takaiset turkulaiset saattoivat silmäillä esimerkiksi tuomiokirkon tornia monista sellaisista paikoista, joista näkymä jää nykykaupunkilaiselta peittoon.

Teollistuva kaupunki ratikoineen kuvauksellinen kohde

Joulukuussa 1908 liikennöintinsä aloittanut sähköraitiotie näkyi katukuvassa, ja siten kuvakorteissakin. Uuden ajan kulkupeli ikuistettiin kortteihin niin Turun tuomiokirkon edustalla kuin rautatieasemallakin.

Raitiovaunut kolistelivat Kauppiaskadulla.
Raitiovaunut kolistelivat Kauppiaskadulla.Turku vanhoissa postikorteissa 2 / Petri Aalto

Kahdeksikon muotoisen kiertolinjan lisäksi kaupunkilaisia palveli heilurilinjaksi kutsuttu reitti Puistokadulta Kanavaniemeen, jonne höyrylaivasatama oli hiljan muuttanut kaupungin keskustasta.

Aurajoen varressa sijaitsi runsaasti teollisuutta, jonka työntekijöiden liikkumista linja helpotti.

Matkustajahöyrylaiva Bore II Turun satamassa.
Matkustajahöyrylaiva Bore II Turun satamassa.Turku vanhoissa postikorteissa 2 / Petri Aalto

Raitiotien ohella kirjassa käsitelläänkin laajasti myös kuvakortteihin tallennettua teollisuushistoriaa. Telakan lisäksi Verkatehdas, Barkerin puuvillatehdas, Auran panimo ja sokeritehdas ovat kelvanneet korttien kuva-aiheiksi.

– Nykypäivän näkökulmasta on hämmästyttävää, miten hyvän kokonaiskuvan vanhasta kaupungista voi saada pelkästään postikorttien kautta. Ne tarjoavat hyvän ja vähän käytetyn tutkimusaineiston kaupunkikuvan kehityksen seuraamisessa, sanoo Petri Aalto.

Kuvakortit olivat myös aikansa uutismedia

Maisemien ja maamerkkien ohella kortit saattoivat välittää tietoa tapahtumista. Ajankohtaisista aiheista saatiin entistä nopeammin kortteja niiden painatuksen yleistyessä kotimaassa.

Petri Aalto mainitseekin korttien olleen myös aikakauden uutisväline. Kuviin tallentui esimerkiksi Soitto- ja laulujuhlat vuonna 1905, yleisurheilun SM-kilpailut 1912 ja tupakkatehtailija Fredric von Rettigin hautajaiset 1914.

Silloinen Aleksanterintori täyttyi turkulaisista yleislakon aikaan lokakuun lopussa 1905.
Silloinen Aleksanterintori täyttyi turkulaisista yleislakon aikaan lokakuun lopussa 1905.Turku vanhoissa postikorteissa 2 / Petri Aalto

Kortit kuvasivat myös maamme suuria käännekohtia. Venäjän keisarikunta oli tiukentamassa otettaan Suomesta Helmikuun manifestin 1899 jälkeen.

– Ehkä kaikkein keskeisintä korttiaineistoa ovat poliittiset kortit, jotka liittyvät sortovuosiin. Postikorteilla osallistuttiin taisteluun venäläistämistoimenpiteitä vastaan. Vastaavaa korttiaineistoa vuoden 1905 suurlakosta löytyy Turun lisäksi muistakin suurimmista kaupungeista, kertoo Aalto.

Petri Aalto on taustoittanut postikorttien kuva-aineistoa mm. rakennuspiirrustusten ja osoitekalenterien avulla.
Petri Aalto on taustoittanut postikorttien kuva-aineistoa mm. rakennuspiirrustusten ja osoitekalenterien avulla.Jouni Koutonen / Yle

Intohimoiseksi postikorttien keräilijäksi tunnustautuva tietokirjailija ja kotiseutuaktiivi Petri Aalto kaavailee jo kolmatta osaa Turku vanhoissa postikorteissa -sarjaan. Sen on tarkoitus käsitellä kaupunkikuvan muutosta itsenäisyyden ajan alussa.

Tähän mennessä kirjoissa on esitelty noin 500 Turku-aiheista postikorttia.