Työnantajat varautuvat uusiin riskeihin – Ajatus itsemurhaa hautovasta tai radikalisoituneesta bussikuskista pelottaa monia

Miten vesilaitoksella varmistetaan, ettei putkiasentajana toimi henkilöä, joka haluaa myrkyttää juomaveden? Me kysyimme.

työntekijät
Anonyymeja ihmisiä Helsingin keskustassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Vuoden 2015 Germanwingsin tahallisen lentokatastrofin jälkeen on monella työpaikalla kaikessa hiljaisuudessa muutettu toimintatapoja sen varalta, että oma työntekijä haluaisi tehdä muille pahaa.

Suojelupoliisi nosti kesäkuussa Suomen terrorismin uhkatasoa ja suomalaisia pyydettiin valppauteen sekä ilmoittamaan poliisille epäilyttävistä tapahtumista. Turun puukkoiskun jälkeen havaintoja tehdään nyt vilkkaasti.

Helsingin Seudun liikenteen turvallisuusasiantuntija Jaakko Heinilä tietää, että osa ihmisistä näkee nykyään riskitekijöitä joka puolella. Jopa bussin kuski saattaa pelottaa.

– Kaikkeen pyritään varautumaan ja huomioimaan, että on olemassa potentiaalinen uhka, että jotain arvaamatonta voisi tapahtua. Joukkoliikenne on turvallinen, mutta myös haavoittuvainen, HSL:n Heinilä muistuttaa.

HSL:lle bussia ajavien liikennöitsijöiden palveluksessa on noin 3 000 kuljettajaa. Turvallisuusselvityksiä rekrytoitavista kuljettajista ei tehdä. Sosiaalinen kontrolli on kuitenkin vahva. Tieto menee työnantajalle, jos kuljettaja käyttäytyisi oudosti.

Ilmoittamista ilmiantamisen sijaan

Maailmanlaajuisestikin on edelleen harvinaista, että työntekijä hakeutuu tiettyyn työhön tehdäkseen sitten pahojaan.

Sisäasiainministeriön turvallisuuspäällikkö Kari Santalahden mukaan tyypillisempää on, että työuran aikana jokin muuttuu. Laukaisevia tekijöitä voivat olla vaikkapa mustasukkaisuus, kaunaisuus työnantajaa kohtaan tai mielen sairaudet.

Santalahti ei halua, että työpaikoilla lähdetään ilmiantojen tielle. Jos työkaverissa kuitenkin näkyy selkeitä muutoksia käyttäytymisessä, pitää siitä ilmoittaa esimiehelle. Hyvä olisi sellainen järjestelmä, jossa voisi ilmoittaa nimettömänä.

– Sellaisista isoista muutoksista, että esimerkiksi silmät punoittavat joka aamu tai henkilö on jatkuvasti aggressiivinen tai pelokas.

Piilossa pysyttelevä persoonallisuuden pimeä puoli

Psykologisista henkilöarvioinneista vastikään väitellyt Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström sanoo, että bussikuski on erittäin hyvä esimerkki työstä, jossa riittää paineita. Kiire on aina, matkustajatkin käyvät usein hermoon ja työajat ovat rankkoja.

Mutta kaikilla aloilla toimii ihmisiä, joilla voi olla persoonallisuudessa pimeä puoli. Sellainen, joka tulee esiin vain kovan paineen alla.

– Sen taustalla on persoonallisuuden ääripuolia. Esimerkiksi tunnollisuus on periaatteessa hyvä asia, mutta tunnollisuus voi painetilanteessa muuttua pakkomielteiseksi käyttäytymiseksi.

Silloin käytös jumittaa ihmisen, asioita ei osata priorisoida tai juututaan yksityiskohtiin. Maallikko voisi sanoa, että henkilö pimahti.

– Ja sellainen saattaa näkyä esimerkiksi vain kerran kahdessa vuodessa, Nederström sanoo.

Ei välttämättä kuolemaa vaan suurta näkyvyyttä

Yhdysvalloissa sattui tapaus, jossa vesilaitoksen entinen työntekijä tunkeutui laitoksen tietokoneverkkoon ja aiheutti suuria vahinkoja.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo, että myös heillä varaudutaan jatkuvasti tilanteisiin joissa oma työntekijä tekisi jotain tahallaan väärin. Sen vuoksi esimerkiksi kenelläkään ei ole avaimia, jolla pääsisi joka paikkaan. Ei edes Inkisellä.

– Juomaveden pilaaminen on vaikeasti toteutettavissa ellei lähes mahdotonta. Pääkaupunkiseudun vesijärjestelmä on erilainen kuin muualla. Me emme käytä juurikaan raakavettä. Ja tunneleissa puhutaan vuorokausista. Se on hidas järjestelmä. Ongelmat ehditään huomata.

HSY:ssä tiedetään, että esimerkiksi terrori-iskussa ei välttämättä haetakaan kuolonuhreja vaan huomiota. Ja sitä saa, jos onnistuu myrkyttämään pienenkin määrän juomavettä.

– Meillä on kulunvalvonta ja kameravalvontaa. Näitä on lisätty viime vuosina. Mutta tämä on hyvin hankala tilanne, koska radikalisoitunut ihminen ei välttämättä välitä, että jääkö hän kiinni.

Työntekijästä ei koskaan voi varmistua

Psykologisia henkilöarviointeja kehittävä Mikael Nederström sanoo, että henkilöstön aiheuttamaa riskiä ei missään ammatissa voi estää, mutta sitä voi pienentää ja yrittää hallita.

Nederströmin mukaan helpointa olisi, jos kummalliset persoonallisuuspiirteet selviäisivät psykologisella testauksella jo ennen työhönottoa.

– Hyvin usein esimiestasolla tietyt persoonallisuushäiriöt, esimerkiksi psykopaattiset piirteet ja stressireaktiot, saattavat näkyä valehteluna tai hirveänä riskinottona.

Aukotonta järjestelmää ei ole edes Suomen johtavilla turvallisuusviranomaisilla, sanoo myös 25 vuotta poliisina toiminut sisäasiainministeriön turvallisuuspäällikkö Kari Santalahti.

– Viranomaisten turvallisuusselvitysmenettelyssä on kolme eri selvityslaajuutta. Laajimmassa pyydetään myös pankkitietoja ja haastatellaan ihmisiä. Se tehdään kaikkein kriittisimmissä tehtävissä, eikä se aina tarkoita ylintä johtoa.

Vaikka riski joutua osaksi terroristin tai mielenhäiriöön joutuneen iskua on elämän muihin riskeihin verrattuna erittäin pieni, ymmärtää turvallisuuspäällikkö Santalahti hyvin, että osaa suomalaisia pelottaa tällä hetkellä.

– Kysymys on epävarmuuden sietokyvystä. Se on erilainen eri ihmisillä.