OULU Oulun yliopiston Biocenterin neljännen kerroksen kulmahuoneessa työskentelee innostunut mies.
Kehitysbiologian professori Seppo Vainion parinkymmenen vuoden unelma biologisen tutkimustiedon yhdistämisestä arkipäivän käyttötekniikkaan alkaa hiljalleen muuttua todeksi.
Vainio johtaa Oulun yliopiston Biocenterissa tutkimusryhmää, joka kehittää uudenlaista bioranneketta. Sen on määrä paljastaa ihmisen hiestä löytyvien nanohiukkasten eli eksosomien avulla, millaisessa kunnossa lihakset ja elimistö ovat, mikä on kropan energiatarve tai missä on kremppaa.
Kehon oma postijärjestelmä
Eksosomit ovat pienen pieniä nanometrien kokoisia rasvapalloja. Niitä irtoaa geeneistä, ja ne levittäytyvät hormonien tapaan eri puolille kehoa.
Niiden avulla kudokset viestittävät tietoja solujen kunnosta ja niiden tarpeista.
– Eksosomit ovat vähän niin kuin solun postijärjestelmä. Sitä voisi verrata vaikka Oulun tai Helsingin liikennejärjestelmään, jossa autot vilistävät liikenteessä. Ne lähtevät jostakin, menevät jonnekin ja kuljettavat samalla paketteja ja posteja, Seppo Vainio kuvailee.
Kehitteillä tuntemuksia mittaava peli
Vainio on tutkinut muun muassa molekyylibiologiaa ja informaation välittymistä soluissa. Hänen haaveensa teknologian ja biologisen tutkimustiedon yhdistämisestä on poikinut laajan tutkimuskokonaisuuden.
Mukana on laaja kirjo eri alojen asiantuntijoita muun muassa biologian, lääketieteen, tekniikan, psykologian, opetuksen ja pelien kehittämisen parista.
Kiinnostavaa tässä projektissa on, millaisia asioita tulevaisuudessa voidaan tutkia kotioloissa ihmisen hiestä.
Jussi Hiltunen
Vainion ja hänen ryhmänsä huikeana visiona on kehittää peli, jolla ihmisten terveydestä saataisiin perustietoa jo pelkästään hikeä tutkimalla. Tutkijoita ei kiinnosta pelkkä hiki, vaan nimenomaan sen avulla kehon ulkopuolelle geeneistä kulkeutuvat pienen pienet nanohiukkaset tai nanopallot, eksosomit.
– Kun nämä nanopallot tulevat iholle ja niitä on miljoonia, ne kuvaavat erilaisia tuntemuksia ja aistimuksia. Samalla ne heijastavat myös ihmisen olotilaa. Kun ne muuttuvat esimerkiksi stressin tai jännityksen takia, voidaan muutoksia sitten mitata.
Ryhmä pääsi Elämän peili -nimellä kulkevalla ideallaan myös Vuosisadan rakentajat -tiedekilpailun (siirryt toiseen palveluun) finaaliin. Kilpailussa etsitään nuorten hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta parantavia ideoita ja parhaalle tiimille on luvassa mittava tutkimusrahoitus.
Uusia mahdollisuuksia lääketieteellisiin tutkimuksiin
Nanopallojen kehitteleminen Oulussa kiinnostaa myös VTT:tä. Se haluaa selvittää, minkälaisia asioista hiestä ylipäänsä voidaan selvittää biorannekkeella ja teknisillä tunnistusvälineillä. Tarkkojen sensorien kehittäminen on yksi VTT:n omista tutkimusaloista.
– Kiinnostavaa tässä projektissa on, millaisia asioita tulevaisuudessa voidaan tutkia kotioloissa ihmisen hiestä ja miten niitä voidaan analysoida, kertoo erikoistutkija Jussi Hiltunen VTT:ltä.
Hiltusen mukaan tavoitteena on myös luoda biotiedoista laaja tietopankki, jota voitaisiin hyödyntää lääketieteen ja biologian tutkimuksessa.
Ranneke kertoisi, onko keskustelu miellyttävä
Rannekkeen avulla voitaisiin Vainion mukaan jo lähitulevaisuudessa seurata sitä, miten esimerkiksi juttutuokio toisen ihmisen kanssa vaikuttaa käyttäjään.
– Oleellinen juttu on että, me pystymme tätä kautta ikään kuin kurkistamaan elimistön sisään, Seppo Vainio sanoo.
Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, millaista palautetta ranneke antaa ihmisten välisestä kanssakäymisestä.
Se ei ole mitään digihömppää, jossa pelaajat vain keräisivät pisteitä digiportaaliin, vaan oikeaa elämän pisteytystä.
Seppo Vainio
– Oma hypoteesini on että me oikeasti tarvitsemme näitä vuorovaikutuksia.
Seppo Vainion mukaan tietojen kerääminen auttaa käytännössä niin pelaajia kuin tutkijoitakin.
– Se ei ole mitään digihömppää, jossa pelaajat vain keräisivät jotakin pisteitä jonnekin digiportaaliin, vaan tämä on oikeaa elämän pisteytystä, josta me hyödymme kaikki, Seppo Vainio visioi tulevaisuuden mahdollisuuksia.