Koe uusi yle.fi

Kahville jumpan kautta – kokkolalaisfirma otti tauotuksen tosissaan

Kaikille yhteiset jumppahetket eivät sovi, mutta taukoja tarvitsevat kaikki, sanoo asiantuntija. Sitä enemmän, mitä vähemmän varsinainen työ antaa mahdollisuuksia palautumiseen.

työelämä
Raisoftin porukka jumppaa ensin ja kahvittelee vasta sitten.
Raisoftin porukka jumppaa ensin ja kahvittelee vasta sitten.Heini Holopainen / Yle

Työntekijä napauttaa nimeään näytöllä: paikalla ollaan ja taukojumppa voi alkaa. Osallistumisesta tulee merkintä, samoin arpalipuke. Parin kuukauden välein lipukkeet lyödään arvontaan, ja mahdollisuus voittaa on tietysti sitä suurempi, mitä enemmän lipukkeita on. Ja pikapalkinto tulee heti: jumpan jälkeen kahville.

– Taukoliikunta tuli taloon – menin vessaan piiloon, siteeraa tietojohtaja Johan Boholm somessa kiertävää heittoa ja nauraa.

Kokkolalainen Raisoft tuottaa ohjelmistoja, joilla arvioidaan toimintakykyä sekä hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Firmassa havahduttiin pulmiin omassakin toimintakyvyssä, kun työntekijöillä alkoi olla niska- ja hartiavaivoja. Porukka mietti, mitä tehdä ja otti yhteyttä fysioterapeuttiin. Tämä suositteli kolmen minuutin taukojumppaa kaksi kertaa päivässä.

– Kroppa kestää kyllä istumista kahdeksan tuntia päivässä, mutta sitä pitää tauottaa. Jos haluaa pysyä virkeänä, pitäisi nousta tuolista puolen tunnin välein. Mutta myös sykkeen nostaminen välillä on tarpeen, sanoo Boholm.

Näytöltä työntekijä klikkaa omaa nimeään merkiksi osallistumisesta taukojumppaan.
Näytöltä työntekijä klikkaa omaa nimeään merkiksi osallistumisesta taukojumppaan.Heini Holopainen / Yle

Taukojumpat kytkettiin kello 9 ja 14 kahvitaukoihin, sillä Boholm uskoo, että rutiinin avulla homma toimii parhaiten. Samalla jumpasta tulee myös yhteisöllinen hetki. Toki jumpan voi tehdä omassa työhuoneessaankin, sillä sovellus on nettipohjainen, ja osallistumisen voi kirjata muualtakin.

Ja voi jumpan jättää väliinkin. Ohjelmointityötä tekevän Markus Lehtisen mukaan pientä kiusoittelua voi lentää, kun osa marssii kahville jumppaamatta.

– Mutta ei sen vakavampaa.

Lehtinen tekee työtään päätteen ääressä, ja asento vaihtelee tavallisesta istuma-asennosta kumaraan. Kipuja on ollut niin alaselässä kuin niska-hartiaseudussa. Lehtinen meni mukaan taukojumppaan heti, kun se tuli työpaikan ohjelmaan.

Jossain vaiheessa hän kyllästyi valmiisiin liikkeisiin, otti kepin ja ajatteli saavansa sitä pyörittämällä liikkuvuuden kuntoon. Pää alkoi tulla iltaisin kipeäksi, ja mies päätti kokeilla taas jumppaohjelman liikkeitä: niistä oli kuin olikin hyötyä.

Kroppa kestää kyllä istumista kahdeksan tuntia päivässä, mutta sitä pitää tauottaa

Tietojohtaja Johan Boholm, Raisoft

Raisoftin taukojumpan on laatinut kokenut fysioterapeutti, ja liikkeet ovat täsmäliikkeitä paljon istuville tietotyöläisille. Jumppia on ylävartalolle, alavartalolle ja sykkeen nostatukseen. Jos jokin liike tuntuu pahalta, se sovelletaan oman kunnon tai kyvyn mukaan.

Esimerkiksi tietojohtaja Johan Boholmille kyykyt tuottivat aluksi ongelmia lonkan kulumavaurioiden vuoksi. Sittemmin liikkuvuus on parantunut.

Tauotus on osa ergonomiaa, sitä että työntekijän työ- ja toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään, muistuttaa Työterveyslaitos. Fyysisen ympäristön ja välineiden mitoittaminen on osa samaa työtä.

Toimisto- ja tietotyössä työrupeamat jäykistävät liian pitkiksi venyessään, vaikka työasentokin olisi hyvä, ja verenkierto ja kudosten aineenvaihdunta heikkenevät. Kumara tai muuten huono asento pahentaa tilannetta entisestään. Taukojen aikana pitäisi vähintään kurkottaa kohti kattoa, painaa ristiselkää selkänojaa vasten tai nostaa takapuoli tuolista. Liikkeelle työterveyslaitos suosittelee lähtemään vähintään kerran tunnissa.

Jumpan jälkeen maistuu kahvi.
Jumpan jälkeen maistuu kahvi.Heini Holopainen / Yle

Työhyvinvoinnissa oleellista on, että jaksaminen ja kuormitus ovat tasapainossa. Palautumista pitää tapahtua työpäivän aikanakin niin, ettei päivän jälkeen tarvitse raahautua kotiin kaikki voimansa antaneena, sanoo asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta.

Palautumista tulee jo siitä, että työn luonne välillä muuttuu: tietointensiivisen työn vastapainoksi voi tehdä jotain rutiininomaista tai seurustella ihmisten kanssa. Jos taas työ on kokouksia tai asiakaspalvelua, pitää välillä saada olla rauhassa.

– Mitä enemmän työ mahdollistaa palautumisen, sitä vähemmän on tarvetta varsinaisille tauoille. Mutta jos sitä ei tapahdu tarpeeksi, pitää tauottaa, havainnollistaa Rauramo.

Toki ihminen kestää lyhytaikaisia kuormitushuippuja ja saattaa jopa nauttia niistä ilman dramaattista haittaa. Pääsääntöisesti tauot ovat kuitenkin tarpeen, ja erityisesti lounastaukoon kannattaa Rauramon mielestä panostaa: syödä hyvin, mutta myös olla sosiaalinen ja ehkä jopa kävellä hieman. Myös kahvitauoilla on muutakin painoa kuin palautuminen, ne luovat yhteisöllisyyttä.

Mitä enemmän työ mahdollistaa palautumisen, sitä vähemmän on tarvetta varsinaisille tauoille. Mutta jos sitä ei tapahdu tarpeeksi, pitää tauottaa

Asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta

Muuten hyvä tauko on Rauramosta sellainen, joka palvelee yksilön tarpeita. Se tasapainottaa ja on myös itselle mieluisa. Hän kertoo seuranneensa aikanaan pakkaamon hihnan äärellä työskennelleiden taukokäyttäytymistä: täysin samaa työtä tehnyt porukka hajosi hihnan pysähtyessä aina useaan porukkaan: osa säntäsi tupakalle, osa pisti pitkäkseen, jotkut jumppasivat ja loput istuivat rentotumaan.

Aivoillekin elpymistä

Taukojumpan organisointi voi olla hyvästä, mutta kaikille yhteinen jumppa ei istu. Toiselle sopii rentoutumishetki tai kävely korttelin ympäri.

– Ihminen tykkää vaihtoehdoista.

Rauramo on törmännyt työpaikoilla esimerkiksi biljardisaleihin. Tauko kun ei hoida vain fysiikkaa, vaan mieltäkin:

– Aivotkin tarvitsevat elpymistä. Väsyneet aivot toimivat korkeintaan keskinkertaisesti.

Työnantajalla on lakisääteinen velvoite seurata kuormittumista arjessa. Toisaalta on tärkeää perehdyttää työntekijät huomaamaan omaa ja kaverin kuormittumista. Mitä itsenäisempää työ on, sitä suurempi on oma rooli.

Väsyneet aivot toimivat korkeintaan keskinkertaisesti

Asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta

– Jos ergonomia on kunnossa, työ on mielekästä ja monipuolista, henkilöstö perehdytetty työtapoihin ja tarjotaan taukojumppaa - sitten jo paljon tehty. Ihmisen pitää kantaa vastuunsa.

– Joskus harmittaa nähdä, jos on vaikka hankittu hyviä, ergonomisia kalusteita, eikä niitä käytetä mutta valitetaan silti vaivoja. Silloin muistuttaisin yksilönvastuustakin, sanoo Rauramo.

Tauon pitäisi tehdä hyvää, mutta aina sitä katsota hyvällä. Kaikkiin kulttuureihin tai johtamistyyppeihin tauottaminen ei vieläkään istu luontevasti. Toisaalta silloin, kun töitä tehdään tehokkuusvaatimusten äärirajoilla, voi kasvaa todennäköisyys ruveta kyttäilemään toisten taukoja. Myös esimiehellä on vastuunsa mallin näyttäjänä – taukojen pidossakin, muistuttaa asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta.