Koe uusi yle.fi

Taimenet vierastavat vielä Korpelan kalatietä – "Se on näitä mysteereitä, joita luonto luo"

Suurin toivein rakennettu Korpelan kalatie Lestijoella on ollut vielä pettymys. Taimenet eivät ole löytäneet joko kalatielle tai koko jokeen.

Lestijoki
Korpelan kalatie alhaalta päin kuvattuna
Korpelan kalatie betonisten kalaportaiden juureltaJuha Kemppainen / Yle

Vajaa sata vuotta sitten katkesi taimenten mahdollisuus päästä kutemaan keskipohjalaisen Lestijoen yläjuoksulle. Vuonna 1921 valmistui Korpelan voimalaitos, joka tukki reitin. Kului vuosikymmen toisensa perään. Sitten heräsi halu saada taimenet takaisin jokeen.

Vuonna 2014 valmistui pitkän väännön jälkeen voimalaitoksen ohittava kalatie yli miljoonalla eurolla. Nyt siis auvoisat Lestijoen yläosan vedet ovat taas tarjolla sadoille taimenille.

Korpelan kalatie yläosasta kuvattuna
Korpelan kalatie yläosasta kuvattunaJuha Kemppainen / Yle

Vaan ei kelpaa

Ensimmäisenä kalatien toimintavuonna nousi laskurin mukaan parisenkymmentä taimenta padon ohi, viime vuonna enää kymmenkunta eikä tämä vuosi kummoisemmalta vielä näytä. Jotain on vikana. Tilannetta ihmettelee myös Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakala.

– Sen kun tietäisi, se on näitä mysteereitä, joita luonto luo. Me ihmiset tehdään rakennelmia ja toivotaan, että muut luonnossa liikkuvat käyttäisivät näitä hyödykseen. Mutta syystä tai toisesta ne eivät hyväksy, löydä tai muuten osaa käyttää näitä teknisiä ratkaisuja.

Syitä on etsitty

Pohdintoja on tietenkin käyty siitä, missä on vika.

– Viime kesinä on ollut erikoisia virtaamia, jolloin kalat ovat voineet hakeutua vanhan Korpelan kosken puolelle. Ne eivät ehkä ole löytäneet nousu-uomaan tai eivät ole hakeutuneet Pohjanlahden merialueelta Lestijokeen. Houkutusvirtaamia ei ole ehkä ollut oikeissa paikoissa.

Voi olla, että nousukaloja ei Lestijokeen edes ole leimautunut.

Eero Hakala, toiminnanjohtaja

– Voi olla, että nousukaloja ei Lestijokeen edes ole leimautunut. Lestijoella ei ole systemaattista tutkimustoimintaa näiden asioiden tutkimiseen, on vain arvailuja, harmittelee Eero Hakala.

Toiveita ja keinoja löytyy

Tilanteen parantamista on pohdittu, ja jotain jo kokeiltu. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakala nostaa esiin pari tapaa.

– Lestijoen kalastusalue on istuttanut pienpoikasia joen yläjuoksulle sillä ajatuksella, että kala leimautuisi paremmin Lestijokeen. Näin ne löytäisivät ensiksikin sen Lestijoen ja toisekseen syntymäpaikkansa siellä ja hakeutuisivat sinne kutemaan, kun tulevat sukukypsiksi.

– Toinen on se keino, jota ollaan kokeilemassa esimerkiksi Oulujoella. Siellä siirretään isoja kaloja patojen yli yläjuoksulle ja annetaan niiden kutea siellä. Näin poikasten leimautuminen paikkaan saadaan varmistettua ja näin syntyy niitä kaloja, jotka sukukypsinä hakeutuvat tähän jokeen.

Ongelmana on tietenkin raha.

– Toivotaan rahaa, että voitaisiin selvittää, paljonko kalaa nousee Lestijoen alajuoksulle ja paljonko siellä on kutupareja. Sen jälkeen voitaisiin vertailla sen tiedon varassa, miksei niitä nouse enempää yläjuoksulle, pohtii Hakala.

Parannus vie aikaa jopa vuosikymmeniä

– Ei se nyt vuodessa eikä kahdessa korjaannu. Ihmisen kannalta vain tuntuu, että nämä luonnonprosessit ovat hitaita, niin tässäkin tapauksessa. Kyllä se saattaa viedä kymmenen vuotta, jopa kymmeniä vuosia, ennen kuin näitä taimenia on sadoissa.

Lestijoen yläjuoksu on nyt kutemista ajatellen hyvässä kunnossa ja poikaspinta-alaa riittää, arvioi yläjuoksun houkuttimia Eero Hakala.

– Veden laatu varmasti riittää, kun se riittää Aurajoessa tai Vantaanjoellakin. Jo vuosina 2003–2004 perustettiin Lestijoen yläjuoksulle kutusorakoita, mutta ne ovat olleet vielä vajaasti hyödynnettyjä.