Mysteeritaiteilija herkkien koulutaulujen takana – Löytyykö kotoasi Ebba Masalinin taidetta?

Ebba Masalinin kädenjälkeä opetustauluissa ovat ihailleet tuhannet oppilaat aikanaan koulunpenkillä. Se, mitä muuta taiteilija maalasi ja millaisen elämän hän eli, on vielä arvoitus.

Kotimaa
Ebba Masalin
Susanna Pekkarinen / Yle

Ebba Masalin syntyi 1873 Mikkelissä. Hän syntyi virkamiessukuun, ja pääsi opiskelemaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun vuonna 1892. Masalin piirsi Otavalle ensimmäiset koulutaulut 1900-luvun alkuvuosina, ja niitä syntyikin pitkä rivistö. Koulutaulut olivat opetuksen havainnollinen väriläiskä, sillä oppikirjat olivat pääosin kuvattomia.

Masalin piirsi esimerkiksi niittyleinikin, peltokaalin, herneen, kissankellon, perunan sekä hevos- ja lehmärotuja kuvaavat opetustaulut, mutta hänen muu tuotantonsa on museoväelle vielä arvoitus. Oletetaan, että hän tienasi leipänsä opetustauluilla, mutta maalasi luultavimmin muutakin.

– Ebba Masalinissa olisi tutkimuksen paikka. Hän on mielenkiintoinen mysteeri, sanoo amanuenssi Paula Hyvönen Mikkelin taidemuseosta. Hyvönen toteaa, että olisi mielenkiintoista, jos taiteilijan muita töitä putkahtaisi esiin esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Missä ovat teokset Vit näckros ja Eukko kehräämässä?

Historiantutkija Pia Puntanen on perehtynyt Taito Itä-Suomen pyynnöstä Ebba Masalinin elämään esimerkiksi digitaalisen sanomalehtikirjaston avulla. Tietoa siitä, mitä teoksia Masalin on maalannut, on vähän.

– Tiedetään, että Masalinin töitä on arvottu taidenäyttelyiden jälkeen, kuten tuohon aikaan oli tapana. Hänen töitään oli Suomen taiteilijoiden yhteisnäyttelyissä. Esimerkiksi työt nimeltä Eukko kehräämässä ja Vit Näckros löytyvät sanomalehtitiedoista.

Puntanen on ehdottanut museotoimelle Mikkelissä, että Masalinin töistä ryhdyttäisiin hankkimaan lisää tietoa.

– Olisi hyvä, jos yleisellä kutsulla kysyttäisiin, löytyykö Masalinin töitä kodeista, jotta saataisiin näyttely Mikkeliin, kertoo Puntanen.

Puntanen arvioi, että töitä voisi löytyä kodeista niin pääkaupunkiseudulta, Tampereen seudulta kuin Etelä-Savosta.

Ebba Masalinin isoisä omisti kartanon Juvalla

Masalinit olivat virkamies- ja pappissukua, joka vaikutti Juvan ja Oulun seuduilla. Ebba Masalinin isoisä omisti Juvalla Partalan kartanon, ja myös viereinen Tirrolan kartano oli suvun hallussa.

– Sukua oli täällä paljon erilaisissa virkamiestehtävissä. Ebban vanhemmat olivat pikkuserkkuja keskenään, sanoo Puntanen.

Kun Ebba Masalinin isästä tuli Oulun läänin kuvernööri, perhe muutti Ouluun. Perheen isä kuoli, kun tyttö oli 12-vuotias. Ebba Masalin pääsi ensin tyttökouluun ja sitten opiskelemaan piirustuskouluun. Hän teki elämäntyönsä taiteilijana ja opettajana.

– Opetustauluja tehdessään hän työskenteli serkkunsa miehen kanssa, joka oli John Lindén. Hän oli kasviasiantuntija. Kivipiirtäjä puolestaan teki laatat, joilla kuvat painettiin. Kivipiirtäjän henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, mutta on mahdollista, että hän oli Ebba Masalinin sisar, sanoo Puntanen.

Kirurgin tarkkuutta ja herkkyyttä

– Kun katsoo näitä teoksia, on aivan selvää, että siinä on kuvataiteilija, joka on tutkinut kasveja paljon, tarkasti ja pitkään monesta eri näkökulmasta, pohtii Puntanen.

Se, miksi Masalinin muu tuotanto ei ole noussut yleisempään tietoisuuteen, voi liittyä siihen, että teokset koristavat yksityiskoteja.

–1890-luku oli jo aikaa, jolloin Suomen kulttuurielämässä kuvataide oli jo iso asia. Myös naistaidemaalareita oli. Julkisia teoksia tilattiin miehiltä, ja naisten taide oli kotien taidetta. Eli se jäi yksityiskoteihin. Nyt kun naistaiteilijoita on viimeisinä vuosina tutkittu, heitä on noussut yleisempään tietoisuuteen.

Masalinin opetustaulujen tarkkuudessa on kirurgimaista käsityötä, mutta samalla ne ovat osoitus valon ja varjon ymmärtämisestä. Masalinin tiedetään opettaneen piirtämistä ja maalaamista, mutta paljon muuta hänen elämänpolustaan ei tiedetä.

– Masalin ei mennyt naimisiin tai saanut lapsia. Hän asui siskonsa Hedvigin kanssa ainakin vuonna 1918 Vuorimiehenkatu 25:ssä Helsingissä. Ebba Masalin kuoli jatkosodan aikana 1942. Hänen siskontyttärensä Dora Jung nousi tunnetuksi tekstiilitaiteilijana.

Historioitsija Pia Puntanen selvitti Ebba Masalinin taustoja.
Pia Puntanen on perehtynyt Ebba Masalinin elämään.Susanna Pekkarinen / Yle

Kädenjälki elää uusissa tuotteissa

Taito Itä-Suomi on painattanut Masalinin kädenjälkeä viime vuosina esimerkiksi kodintekstiileihin ja julisteisiin. Se, että Masalin oli syntyisin Mikkelistä, oli Taito Itä-Suomellekin yllätys.

– Emme tienneet taiteilijan taustasta, kun ryhdyimme selvittämään opetustauluaiheiden uudelleenkäyttöä, kertoo toiminnanjohtaja Anne Ossi Taito Itä-Suomesta.

Taiteilijan tekijänoikeudet vapautuivat 2013. Masalinin kädenjälki monistuu nyt tuoteperheeseen, jossa on esimerkiksi leikkuulautoja, patakintaita, muistikirjoja ja julisteita. Tuotteiden kysyntä on kasvanut retrobuumin myötä.

– Kaikesta päätellen retrobuumi jatkuu yhä, sanoo Anne Ossi.

Ebba Masalinin koulutauluaiheita käytetään uusissa tuotteissa.
Susanna Pekkarinen / Yle