Koe uusi yle.fi

Robin, Despacito vai Mikki Hiiri merihädässä? Ikivihreät kamppailevat lasten suosioista radiohittejä vastaan

Pitkän linjan musiikinopettaja toivoo, että pophitit eivät olisi ainoata musiikkia, jota lapsille tarjotaan.

lastenmusiikki
Lapset laulavat päiväkodissa
Iiläisen Pikku-Iidan päiväkodin lapset laulavat musiikkituokiossa uusia ja vanhoja lastenlauluja.Hanna Juopperi / Yle

Aamupäivällä bussissa on vain muutama matkustaja. Nämä harvat onnekkaat saavat kuullakseen konsertin, kun muutaman vuoden ikäinen lapsi laulaa heleällä äänellään Ihahaa-laulun alusta loppuun – ja ihan tismalleen oikein.

Vanhan lastenlaulun tunteella esitetty versio ilahduttaa ja laittaa samalla miettimään, mikä vuosikymmeniä vanhoissa lastenlauluissa viehättää 2010-luvun lapsia.

Yleensä ne otetaan ihan hyvin vastaan.

Maria Tornberg

Oulun yliopistossa musiikkia tuleville varhaiskasvattajille opettavalla Leena Poikelalla on vastaus valmiina.

– Kun laulussa on tarttuva melodia, koskettava tarina ja se on laulettu tunteella, niin se vetoaa lapsen tunteisiin.

Lapsi rakastaa toistoa    

Eivät vanhat lastenlaulut ole kadonneet päiväkodeistakaan. Iiläisen Pikku-Iidan päiväkodin yrittäjä Maria Tornberg kertoo, että musiikkihetkissä lauletaan paljon vanhempiakin lauluja, mutta niitä ei esitellä lapsille mitenkään erityisinä perinnelauluina.

– Saatetaan kertoa, että nämä voivat olla teidän vanhemmillenne tai isovanhemmillenne tuttuja. Ne kyllä yleensä otetaan ihan hyvin vastaan.

Lapset antavat palautetta musiikista
Millaisia kommentteja vanhat lastenlaulut saavat iiläisen Pikku-Iidan päiväkodin eskareilta?

Aikuisen mielestä joskus yksitoikkoiseltakin kuulostava laulu toimii lapsen korviin hyvin. Sellaisen mukana on esimerkiksi helppo laulaa, Leena Poikela kertoo.

– Me aikuiset luulemme, että aina pitää olla uutta, mutta lapsi rakastaa toistamista.

Mikä on taakka? Tai talja?

Vanhoissa lastenlauluissa on siis edelleen tarttumapintaa, vaikka aikaa on kulunut. Poikela muistuttaa myös vanhojen laulujen merkityksestä eri sukupolvien välillä.

– Lapsella on juuret musiikissa. Meillä mummoikäisillä on lapsille jotain sellaisia lauluja, joita voi tuoda omasta lapsuudesta.

Ja niissä omasta lapsuudesta tutuissa lauluissa sanat voivat kuulostaa nykylapsen korviin oudolta. Mikä on taakka, kuului kysymys, kun vanhat lastenlaulut olivat arvioitavana Pikku-Iidan päiväkodissa Iissä. Kuunteluvuorossa oli Ihahaa (kanna kotiin saakka, kevyt, kallis taakka).

80 vuotta vanha Mikki Hiiri merihädässä sai päiväkodin levyraatilaisilta ristiriitaisen vastaanoton. Osa lapsista tunsi näinkin vanhan laulun hyvin. Huomiota kiinnitti erityisesti laulajan ääni ja se, että laulu kuulostaa vanhalta. Laulun tarina koettiin myös hieman pelottavaksi.

Parhaimmillaan vieraat ja oudolta kuulostavat laulunsanat voivat myös synnyttää kysymyksiä. Leena Poikela muistaa käyneensä keskusteluja esimerkiksi reessä käytettävästä karhuntaljasta (lämmin karhuntalja reessä odottaa). Laulu voi toimia siltana eri sukupolvien välillä.

Bailaaminen tai seurustelu – kuuluvatko ne pikkulasten elämään?

Uutta lastenmusiikkia tehdään jatkuvasti ja se on usein hyvin tehtyä ja laadukasta. Toisaalta myös monen poptähden musiikki on nykypäivän lastenmusiikkia. Pikku-Iidan päiväkodissa suosikeiksi nimetään muiden muassa Robin, Antti Tuisku ja kesähitti Despacito.

Me aikuiset luulemme, että aina pitää olla uutta, mutta lapsi rakastaa toistamista.

Leena Poikela

Poikela pohtii, että populaarimusiikki on aina kuulunut lasten elämään ja sitä on kuunneltu kodeissa, mutta sanoituksiin hän kehottaa kiinnittämään huomiota.

– Kuuluuko bailaaminen ja seurustelumurheet pienen lapsen elämään? Siinä olen ammattilaisena kriittinen, että se ei olisi ainakaan ainoata musiikkia, jota lapsille tarjotaan.