Ruotsi ja Norja haluavat päätösvallan Suomen sähköjärjestelmän tasapainottamiseen – Fingrid pöyristyi: Lainvastainen esitys

Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt valmistelivat esityksen Suomen ja Tanskan selän takana.

sähkö
Suuria sähkötolppia
AOP

Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden välille on puhjennut harvinaislaatuinen valtakamppailu. Kiistan ytimessä on se, kuka viime kädessä kantaa vastuun sähköjärjestelmän toimivuudesta ja määrittää pelisäännöt sähkön tuotannon sekä kulutuksen tasapainottamiselle.

Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin mukaan Ruotsin Svenska kraftnät ja Norjan Statnett ovat valmistelleet esityksen, jonka mukaan päätösvalta sähköjärjestelmän tasapainottamisesta sekä siihen liittyvien sähkömarkkinoiden pelisäännöistä siirrettäisiin Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöille.

Ruusunen kertoo Ylelle, että Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt valmistelivat esityksen salassa, ja lähettivät sopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi Suomen ja Tanskan kantaverkkoyhtiöille kesäkuun alussa.

Tämän jälkeen Fingrid teki Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöille selväksi, että esitys on Suomen lain vastainen: Vastuu sähköjärjestelmän toimivuudesta kuuluu Suomessa lain nojalla Fingridille.

Ruususen mukaan pöyristyttävintä tapauksessa on se, että Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt eivät ole perääntyneet vaateissaan.

– Ehdotetun hallintamallin ohella tässä on pahinta arroganttius. Vaikka ehdotus on Suomen lainsäädännön vastainen, niin tähän todetaan, että muuttakaa lainsäädäntöä. Näin ei ole ollut tapana aiemmin EU:ssa ja Pohjoismaissa toimia, Ruusunen toteaa.

Ruusunen on ollut Fingridissä töissä yli kymmenen vuotta, ja sitä ennen pitkään energia-alalla. Hän ei muista edes kuulleensa vastaavasta tapauksesta aiemmin.

Pelisäännöt voisivat suosia ruotsalaisia ja norjalaisia tuottajia

Sähköverkoissa voimalaitosten tuotannon ja sähkön kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Tehotasapainon hallintaa varten on olemassa omat sähkömarkkinat säätövoimalle ja reservivoimalle.

Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden esitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että ne saisivat päättää esimerkiksi sen, millaiset vesivoimalaitokset voivat osallistua tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen.

– Jos sääntöjä tiukennetaan, säännöt saattaisivat suosia joustavaa tuotantoa Ruotsissa ja Norjassa, ja suomalainen tuotanto jää toisarvoiseen asemaan. Ja tämä koskee kaikkia joustoja (esimerkiksi sähkön kulutuksen joustoa), ei ainoastaan vesivoiman tuotantoa, Ruusunen sanoo.

Sähkön kulutuksen jousto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokin runsaasti sähköä kuluttava teollisuuslaitos pudottaa, korvausta vastaan, omaa sähkönkulutustaan. Suomi pyrkii edistämään lähivuosina myös kotitalouksien joustavaa sähkönkulutusta älyverkkojen avulla. Tälle kehitykselle uusi esitys on märkä rätti päin naamaa.

Ruotsilla ja Norjalla on mittavat vesivoimavarat. Herää kysymys, onko hankkeen taustalla pyrkimys suosia ruotsalaisia ja norjalaisia vesivoimatuottajia?

– Toivon todella, että tämä on vain heidän ajatuksensa siirtää päätöksentekovaltaa heille. En usko, että kytkyä (tuottajiin) on, mutta on selvästi olemassa riski, että järjestely johtaisi aikaa myöten tällaiseen toimintaan, Ruusunen sanoo.

Fingrid arvioi, että toteutuessaan Ruotsin ja Norjan kantaverkkojen esitys johtaisi sähköjärjestelmän tehottomuuteen ja kustannusten kasvuun. Loppujen lopuksi tämä tarkoittaisi myös kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden sähkölaskun nousua.

Tanskalle iso ongelma

Tätä nykyä sähköjärjestelmän tasapainotusta hoidetaan Pohjoismaissa laskemalla yhteen kaikkien maiden sähköntuotanto ja -kulutus. Svenska kraftnät ja Statnett toimivat kokonaisuuden tasapainotuksessa palveluntuottajana.

Uudessa esityksessä Svenska kraftnät ja Statnett ehdottavat, että mallista luovutaan, ja kukin maa vastaisi jatkossa oman tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta.

Fingridin Ruusunen sanoo, että tasapainottaminen aluekohtaisesti ei olisi todellinen pulma Suomen kannalta. Ongelmana olisi se, että tasapainottamisen keinot ja pelisäännöt päätettäisiin muualla.

Sen sijaan runsaasti tuulivoimaa rakentanut Tanska voisi ajautua suuriin vaikeuksiin, sillä maa on riippuvainen erityisesti Norjan vesivoimasta tasapainottavana säätövoimana.

Fingrid kirjoittaakin verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun), että Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt suorastaan painostavat heikommassa asemassa olevaa Tanskaa. Myös työ- ja elinkeinoministeriö pitää Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden esitystä yllättävänä.

– Yhdymme Fingridin huoleen. Toimintatapa on arveluttava, kun kaikkia (maita) koskeva esitys tuodaan esille tällä tavalla, ylijohtaja Riku Huttunen TEM:n energiaosastolta sanoo.

Ruususen mukaan Fingrid ei voi hyväksyä Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden esitystä. Asiasta pyritään vielä neuvottelemaan kantaverkkoyhtiöiden kesken.

– Pahimmassa tapauksessa asia menee komission käsittelyyn, jos emme itse pysty ratkaisemaan sitä. Se olisi hyvin konkreettinen merkki pohjoismaisen yhteistyön epäonnistumisesta, Ruusunen sanoo.