Soini pian alkavista Itämeren sotaharjoituksista: "En näe niissä mitään suurempia riskejä"

Itämeren lisäksi kyberuhka puhutti Suomen ja Ruotsin turvallisuusseminaarissa.

Itämeri
Itämeri.
Itämeri.Eila Haikarainen / Yle

Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Itämerellä lähiviikkoina alkavaa kolmea suurta sotaharjoitusta ei pidä ylidramatisoida.

Kaksi lentokonetta lähellä toisiaan.
Venäjän ja Yhdysvaltojen sotilaskoneet lensivät lähellä toisiaan Itämeren yllä kesäkuussa. U.S. European Command / APTV

Suomi osallistuu Ruotsin järjestämiin monikansallisiin Aurora 17 ja Northern Coast -harjoituksiin.

Samaan aikaan Venäjällä ja Valko-Venäjällä järjestetään Zapad 2017 -sotaharjoitus, johon arvioidaan osallistuvan jopa 100 000 sotilasta.

– Harjoitus herättää huolta osassa maita. Baltian maat ovat herkempiä Venäjällä tapahtuviin sotaharjoituksiin kuin muut, toteaa Soini.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja ulkoministeri Timo Soini seminaarissa Hanasaaressa.
Margot Wallström ja Timo SoiniMikko Stig / Lehtikuva

Hän arvioi, ettei harjoituksiin liity juurikaan riskejä.

– En näe mitään suurempia riskejä. Harjoitteleminen on normaalia toimintaa. Isompi riski on, se että yleinen turvallisuustilanne heikkenisi Ukrainan tilanteen ja Itämeren alueen liikenteen takia.

Näin Ylen kirjeenvaihtajat arvioivat sotaharjoituksia.

Kyberuhka on keskeinen

Soini kommentoi asiaa tavattuaan Ruotsin ulkoministerin Margot Wahlströmin Espoon Hanasaaressa järjestetyssä turvallisuusseminaarissa.

Seminaariin osallistui molempien maiden ulkopolitiikan johtoa ja kansainvälisiä asiantuntijoita.

Viestinä oli, että Suomen ja Ruotsin on tehtävä tiivistä yhteistyötä uudessa tilanteessa. Kyberuhkaa pidettiin keskeisenä uutena vaarana.

Suomi ja Ruotsi varautuvat yhteistyössä hybridiuhkiin. Tässä työssä on mukana toimintansa keskiviikkona Helsingissä aloittanut Euroopan hybridikeskus.

– Hybridiuhat otetaan vakavasti, painotti Ruotsin ulkoministeri Wahlström.

Tietoturva-asiantuntija tarkkaili Eurooppaan suuntautuneen kyberhyökkäyksen laajuutta Istanbulissa 27. kesäkuuta.
Tietoturva-asiantuntija tarkkaili Eurooppaan suuntautuneen kyberhyökkäyksen laajuutta Istanbulissa 27. kesäkuuta. Erdem Sahin / EPA

Kyberuhkiin perehtynyt Viron entinen ulkoministeri Marina Kaljurand totesi kansainvälisen yhteistyön olevan kaikki kaikessa uhkien torjunnassa.

– YK:n mittakaavassa ehkä 30 maata tietää, mistä tässä on kyse. Sata maata ei tiedä asiasta mitään. On tehtävä yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka ajattelevat asiasta samoin.

Hybridiuhkien ohella sosiaalisen median nousu ja vaikutus puhutti ulkopolitiikan asiantuntijoita.

– Dialogia esitetään nyt megafonin eikä diplomatian kautta, pohti Ruotsin entinen ulkoministeri ja YK:n entinen apulaispääsihteeri Jan Eliasson.

"Kaikki ovat keskiössä"

Kokenut amerikkalaisdiplomaatti John C. Kornblum kehotti Suomea ja Ruotsia olemaan enemmän esillä.

– Älkää nähkö itseänne reunamaina. Nykyisin kaikki ovat keskiössä.

Yhdysvaltain ulkoministeriössä yli 30 vuotta aikanaan työskennellyt Eurooppa-spesialisti kehui pohjoismaiden potentiaalia.

– Maailmalla olisi käyttöä pohjoismaiden tekemille aloitteille. Juuri millään muilla mailla ei ole yhtä paljon arvostusta. Olkaa aloitteellisia.

Amerikkalainen pitkän linjan diplomaatti John C. Kornblum.
John J. Kornblum Espoon Hanasaaressa. Yle

Kornblumin ajatuksena oli, että pohjolassa aloitettaisiin ikään kuin Etykin kaltainen prosessi päivitettynä 2010-luvulle.

Konkaridiplomaatin mukaan nyt on menossa jo lähes digitaalinen kylmä sota.

– Kehityksessä on nyt käännekohta. Monet asiat ovat hajoamassa. Tarvittaisiin samanlainen metodi kuin 1970-luvulla. Siinä annettaisiin kaikille yhtäläiset mahdollisuudet tulla kuulluiksi. Olemme menossa kohti kaaosta.

Ehdotus ei saanut panelisteilta varauksetonta kannatusta. Se voisi olla erittäin vaikeaa tai mahdotonta.

– Olisi se vaikeaa, mutta oli se erittäin vaikeaa myös 70-luvulla, Kornblum vastasi.