UM puolustaa kehityshankkeita, joissa sijoitettin myös luksustaloja kauppaaviin yrityksiin – "Ei aihetta irtautua"

Ulkoministeriö tyrmää Finnwatchin kritiikin kehitysyhteistyörahojen kyseenalaisesta käytöstä Finnfundin rahastosijoituksissa. UM sanoo, että Finnwatchin esiin nostamat rahastosijoitukset ovat pääosin vanhoja.

talous
Finnfund nettisivu
Finnfund

Ulkoministeriö vastasi Ylelle koskien kansalaisjärjestö Finnwatchin raporttia, jossa sanotaan että kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu rahastojen kautta usein myös rikkaille palveluja tuottaviin yrityksiin esimerkiksi Afrikassa.

Järjestön raportissa arvostellaan muun muassa sitä, että köyhiin maihin kanavoituu rahaa vain alle viidenneksessä sijoituskohteista.

Yksikönpäällikkö Max von Bonsdorff sanoo, että rahastosijoitusten osuus Finnfundin sijoituksista on tällä hetkellä noin 20 prosenttia. Rahastosijoitusten osuus sijoitussalkusta on viime vuosina selkeästi pienentynyt. Esimerkiksi viime vuonna rahastosijoituksia ei tehty yhtään.

Finnwatchin raportissa esiin nostetut rahastosijoitukset ovat ministeriön mukaan pääosin vanhoja. UM sanoo, että nykyisen omistajaohjauksen mukaisesti pääroolissa ovat suorat sijoitukset, joiden kohdalla sijoituksen seuranta ja valvonta on myös yksinkertaisempaa.

UM: Pääosin vanhoja sijoituspäätöksiä

Yksittäisistä sijoituspäätöksistä ei ole UM:n mukaan aihetta irtautua raportin perusteella.

– Finnwatchin raportissa esille nostetut hankkeet ovat pääosin vanhoja sijoituspäätöksiä. Finnfund kehittää jatkuvasti sijoituspolitiikkaansa ulkomaankauppa- ja kehitysministerin linjausten pohjalta. UM ottaa linjausten valmistelussa huomioon kansalaisjärjestöjen, kuten Finnwatchin, ja muiden sidosryhmien näkemyksiä. Raportti ei kuitenkaan anna aihetta yksittäisistä sijoituspäätöksistä irtautumiseen, sanoo yksikönpäällikkö Max von Bonsdorff.

UM: Erityisen tärkeää, että köyhät hyötyvät sijoituksista

Entä onko olemassa vinouma, jos sijoitetaan rahastoihin jotka sijoittavat palveluihin varakkaille ihmisille Afrikassa?

UM korostaa, että Finnfundin keskeinen tehtävä on kehitysmaiden yritystoiminnan vahvistaminen niin, että se vahvistaa talouskasvua, luo työpaikkoja ja lisää hyvinvointia.

– UM:lle on erityisen tärkeää, että köyhät hyötyvät Finnfundin sijoituksista. Tämä voi myös tarkoittaa investointeja palveluihin köyhiä varakkaimmille kansalaisille, jos investointien laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ovat hyviä, sanoo von Bondsdorff.

Ulkoministeriöstä huomautetaan, että omistajaohjauksen mukaan 75 prosenttia Finnfundin kaikista sijoituksista on oltava köyhissä maissa. Tällöin tarkoitetaan vähiten kehittyneitä maita, matalan tulotason maita ja matalan keskitulon maita. Finnfundin sijoitukset ovat UM:n mukaan olleet sovitulla tasolla. Finnwatch arvostelee raportissaan, että vain 16 prosentissa sijoitusrahastoista toiminta tapahtuu köyhimmissä tai vähiten kehittyneissä maissa.

– Raportissa mainitut 16 prosenttia tarkoittaa rahastosijoituksia vähiten kehittyneisiin maihin. Koska niiden yritys- ja talousrakenteet ovat heikkoja, voisi merkittävästi suurempi osuus kaikista sijoituksista vähiten kehittyneisiin maihin olla Finnfundin itsekannattavuuden kannalta haastavaa, sanoo yksikönpäällikkö Max von Bonsdorff ulkoministeriöstä.

*Lue myös: *Finnwatch: Suomen kehitysyhteistyörahoja sijoitettu kyseenalaisesti – Yksityiskouluihin ja yrityksiin, jotka rakennuttavat luksustaloja