Koe uusi yle.fi

Mitä yhteistä on tilintarkastajalla ja personal trainerilla? "Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan"

Tessittömillä aloilla hyvät neuvottelutaidot ovat kultaa. Mahdolliset sopimukset neuvotellaan yritys- tai henkilökohtaisesti.

työelämä
Työntekijä kirjoittaa työpöytänsä ääressä.
Kevät on tilintarkastajilla kiireistä aikaa. Silloin töitä voidaan tehdä myös iltaisin ja viikonloppuisin.Tiina Jutila / Yle

Oululainen Kari Spårman on työskennellyt tilintarkastajana vuodesta 1993 lähtien. Hän työskentelee alalla, jossa ei ole yleistä työehtosopimusta tai työnantajan kattojärjestöä.

– Tessittömyys ei näy millään tavalla, enkä koe sitä ongelmaksi. Kun töihin tullaan, tehdään työsopimus ja sillä mennään eteenpäin. Tavoitteet käydään läpi kehityskeskustelussa, ja jos ne saavutetaan, tulee bonusta ja mahdollisesti palkankorotusta, Spårman kertoo.

Tilintarkastajat tekevät etenkin keväisin pitkiä päiviä, koska yrityksissä tehdään tilintarkastuksia.

– Silloin taotaan, kun rauta on kuumaa, Spårman naurahtaa.

– En minä voi sanoa asiakkaalle, että kello on nyt 16, minulta tipahtaa kynä pöydälle. Jokainen meille töihin tuleva tietää työn luonteen. Kevät on kiireistä ja kesä on helpompaa. Tehdyt työt kirjataan ylös joka viikko ja lisätöitä korvataan rahana tai vapaana. Meillä parhaimmat pitävät sitten 6–7 viikkoa kesälomaa.

En minä voi sanoa asiakkaalle, että kello on nyt 16, minulta tipahtaa kynä pöydälle.

Kari Spårman

Spårmanin mukaan työnantajia on vaikea verrata, sillä hän on työskennellyt lähes koko uransa ajan saman työnantajan palveluksessa. EY (aiemmin Ernst & Young) on yksi suurimmista yrityksistä tilintarkastus- ja konsultointialalla.

– Jos olen näin kauan ollut töissä, niin kyllä minä siellä olen tykännyt olla. Digitalisaatio on mennyt niin pitkälle, että meillä on hyvät työkalut, metodologiat ja muut. Myös työporukka on hyvä. Pienen yrityksen tilintarkastuksen hoitaa yksi tilintarkastaja, mutta pörssiyhtiöön kävelee viisi tilintarkastajaa, Spårman kertoo.

Sopimuksettomilla aloilla 200 000 työntekijää

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2014 yksityisen sektorin palkansaajista työehtosopimuksen piiriin kuului 84,3 prosenttia palkansaajista. Luku on kasvanut 2,3 prosenttia vuodesta 2008.

Työehtosopimusten piirissä oli kaikkiaan runsaat 1 175 000 palkansaajaa. Sopimusten ulkopuolella oli runsaat 200 000 palkansaajaa.

– Ei ole poikkeuksellista, että jollakin alalla ei ole työehtosopimusta. Erityisen yleistä sopimuksettomuus on pienillä aloilla, joilla on vähän yrityksiä ja työntekijöitä sekä uusilla ja uudehkoilla ammattialoilla, sanoo hallitussihteeri Tanja Ylitöyrä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ehkä sinne myös valikoituu tai hakeutuu sellaista väkeä, jotka pystyvät hoitamaan asian itse.

Timo Voutilainen

Ylitöyrän mukaan korkeasti koulutettujen ammattialoilla on vähemmän työehtosopimuksia kuin matalasti koulutettujen. Korkeasti koulutettujen alat ovat myös pienempiä ja hajanaisempia. Esimerkiksi rakennusmiehiä ja myyjiä on paljon enemmän kuin tilintarkastajia ja ekonomisteja.

– Pienten alojen työehtosopimuksiakin on jonkin verran, mutta usein näiden alojen kohdalla ei ole niin paljon järjestäytyneitä työnantajia tai työntekijöitä, että katsottaisiin järkeväksi ryhtyä neuvottelemaan työehtosopimuksesta tai saataisiin sopimus solmittua, Ylitöyrä kertoo.

Hyvät neuvottelutaidot ovat kultaa

Ilman työehtosopimusta työsuhteen minimiehdot määräytyvät työlainsäädännön (siirryt toiseen palveluun) (työ- ja elinkeinoministeriö) perusteella. Mahdolliset sopimukset neuvotellaan yritys- tai henkilökohtaisesti. Neuvoteltavia asioita ovat muun muassa palkankorotukset ja lomaraha.

– Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan ja painotetaan. Ehkä aloille myös valikoituu tai hakeutuu sellaista väkeä, jotka pystyvät hoitamaan asian itse. Lain mukaan esimerkiksi perhevapaat eivät ole palkallisia lainkaan ja sairausajan palkka on paljon pienempi, mutta tiedän, että käytännöt vaihtelevat eri yrityksissä, sanoo lakimies Timo Voutilainen Suomen Ekonomisteista.

Työsopimus ja mustekynä.
Ilman työehtosopimusta työehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä työntekijän ja työnantajan välisen työsopimuksen mukaisesti.Ismo Pekkarinen / AOP

Säännöt ovat usein yrityskohtaisia. Yritykset eivät välttämättä tiedä, miten toisessa yrityksessä asiat on sovittu. Neuvottelutaitoja tarvitaan siis molemmin puolin pöytää.

– Samalla tavalla yritykset kilpailevat osaavista työntekijöistä, eli se toimii myös toisinpäin. Toisaalta, yksilöllisiä sopimuksia voidaan tehdä myös tessillisillä aloilla ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta voidaan palkita. Ei se sitä poista, Voutilainen muistuttaa.

Palkkasuositus olennainen osa kohti tessiä

Palvelualojen ammattiliitto PAM on yrittänyt jo vuosien ajan saada kuntokeskustyöntekijät (siirryt toiseen palveluun) (PAM-lehti) työehtosopimuksen piiriin. Neuvottelut tyssäsivät aluksi riitaan palkkatasosta, jonka jälkeen ongelmana oli neuvotteluosapuolen puuttuminen.

– Olemme edelleen samassa tilanteessa. Työntekijät ovat hieman paremmin järjestäytyneitä kuin aikaisemmin, mutta tällä hetkellä ei ole työnantajaliittoa, joka haluaisi siitä suoraan neuvotella. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus suoraan yrityksen kanssa, mutta sellaista yritystä ei ole, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

Uusia sopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0–2 vuodessa.

Tanja Ylitöyrä

Ylitalo pitää tilannetta käsittämättömänä, sillä kuntokeskusala on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Hyvin usein kuntosaleilla esimerkiksi henkilökohtaiset kunto-ohjaajat eli personal trainerit työskentelevät toiminimellä tai oman yrityksen kautta.

– Tämä on yksi seuraus siitä, ettei alalla ole työehtosopimusta. Siinä joutuu ottamaan samalla yrittäjän riskin, mutta onneksi monet ovat pärjänneet hyvin, Ylitalo sanoo.

nainen ja mies treenaa
Liikunta-alalla moni työskentelee joko osa-aikaisesti toisen työn tai opiskelujen ohella tai omalla toiminimellä.AOP

Esimerkiksi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Erityistoimihenkilöt ET ry:n laatima liikunta-alan palkkasuositus (siirryt toiseen palveluun)on ollut voimassa viime vuoden toukokuusta lähtien. Vähimmäispalkkasuositusta sovelletaan yksityisellä sektorilla toimivissa liikunta-alan yrityksissä, järjestöissä, liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla.

Palkkasuositus on olennainen osa matkalla kohti alan työehtosopimusta.

– Se on viitteellinen niin kauan, kunnes saamme painetta kentällä riittäväksi. Mikään liitto ei voi tehdä sopimusta, ellei jäsenistössä ole tahtoa ja voimaa. Palkkasuositus on käsittääkseni otettu hyvin vastaan ja palaute on positiivista. Se antaa myös meille lisää puhtia siihen, että tätä kannattaa jatkaa, sanoo Erityistoimihenkilöt ET ry:n puheenjohtaja Tarja Haili.

Siinä joutuu ottamaan samalla yrittäjän riskin, mutta onneksi monet ovat pärjänneet hyvin.

Jaana Ylitalo

Hallitussihteeri Tanja Ylitöyrä muistuttaa, että palkkojen suuruus on alakohtaista, eikä riipu suoraan siitä, onko alalla työehtosopimusta vai ei.

– On sekä hyvin pienipalkkaisia että suuripalkkaisia aloja, joilla ei ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksia solmitaan nimenomaan työsuhteen vähimmäisehtojen turvaamiseksi, ja palkka on keskeinen työsuhteen ehto.

Uusia työehtosopimuksia solmitaan harvoin. Ylitöyrän mukaan työehtosopimuskenttä on varsin vakaa eikä siinä tapahdu paljon muutoksia.

– Lähes kaikkia olemassa olevia työehtosopimuksia jatketaan sopimuskaudesta toiseen. Toisaalta uusia sopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0–2 vuodessa. Näin ollen sopimuksettomuus ei ole mainittavasti yleistymässä. Jos syntyy aivan uusia ammatteja, näiden alojen työntekijöillä ei ole ainakaan aluksi työehtosopimusta.