"Pahalta näyttää" – Puinnit venyvät lokakuulle, riski sadon menettämisestä kasvaa päivä päivältä

Aikaisten viljojen puinti on alkanut, mutta kylmän kesän seurauksena pahasti myöhässä. Viljakasvustot uhkaavat jäädä paikoin valmistumatta eteläistä Suomea myöten.

sadonkorjuu
Mikko Penttilä ajaa puimuria Nurmossa
Penttilän tilan ohrasta on saatu puitua valtaosa, mutta vehnän korjuuta ei ole päästy vielä aloittamaan.Pasi Takkunen / Yle

Penttilän tilan pelloilla Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla on tehty tällä viikolla pitkiä päiviä. Ohraa on saatu puitua jo 76 hehtaaria, puimatta on vielä parikymmentä hehtaaria.

– Loppuohra ei ole vielä valmiina, nyt tulee puinteihin tauko, harmittelee tilan isäntä Jouko Penttilä. Puintia päästään jatkamaan ensi viikolla, ellei tule sadetta.

Penttilän sika- ja broilertilalla ohraa ja vehnää viljellään tilan omiin tarpeisiin. Puimurin pukilla istuu tilan tuleva isäntä, 29-vuotias Mikko Penttilä. Isä-Joukolla on hetki aikaa päivittää satotilannetta.

Vehnän puinti venyy

– Ohran laatu näyttää hyvältä ja määrät ovat olleet erittäin hyviä. Ei muuta huolta kuin että saataisiin ne loputkin pellolta ajoissa laariin. Vehnän laadusta en osaa sanoa vielä mitään, kun sen puintia ei ole edes aloitettu.

Penttilän tilalla korjuu on paremmalla mallilla kuin useimmilla muilla alueen tiloilla. Nyt puitavat pellot kylvettiin hyvissä ajoin, toukokuun puolivälin tietämissä.

– Me on vähän hätäälty, toteaa isäntä.

Puitava ohra on Penttilän mukaan viittä vaille valmista, sen kosteus on 20 - 25 prosentin luokkaa. Odottelu tässä vaiheessa olisi kuitenkin riski.

– Kun ei yhtään tiedä, saisiko sitä enää tuon kuivempana talteen.

Jouko Penttilä
Jouko Penttilä tietää, että monella maatilalla on suuri huoli sadon menettämisestä.Pasi Takkunen/Yle

Päivät lyhenevät

Pohjalaisviljelijöillä ei ole ollut yhtä heikkoa kesää sitten 1980-luvun lopun. Puinnit ovat normaalikesiin verrattuna pahasti myöhässä eivätkä lähiaikojen sääennusteet lupaa kovin hyvää.

– Aika suuri huoli on monella. Nyt eletään jo syyskuun alkupäiviä, päivät lyhenevät ja samalla tehokas työaika lyhenee eli pahalta näyttää. Mutta jos tulee pitkä, lämmin syksy, se korjaa paljon.

Kun kasvustojen valmistuminen venyy, satonäkymät heikkenevät. Etelä-Pohjanmaalla takana on kylmiä öitä, pakkasellakin on jo käyty.

– Jos vilja ei ole vielä kypsää, niin kyllä se hehtolitrapainoja tiputtaa, sanoo Jouko Penttilä ja murehtii omankin vehnänsä valmistumista.

– Vehnä on vaarassa, suuressa vaarassa.

Syyskuun sää ratkaisee

Maatiloilla seurataan lähipäivien ja -viikkojen sääennusteita sydän syrjällään. Johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta luonnehtii sadonkorjuutilannetta kriittiseksi.

– Paljon jää syyskuun säiden varaan se, miten viljakasvustot saadaan korjattua.

Aina kun kasvustojen valmistuminen ja puinnit siirtyvät lokakuulle, epävarmuustekijät lisääntyvät valtavasti.

Sari Peltonen

Etelä-Suomen alueella on päästy aloittamaan aikaisempien viljalajien korjuu, mutta etelässäkin saattaa myöhäisempien lajien korjuu venyä lokakuulle asti. Ja mitä pohjosemmaksi mennään, sitä suuremmaksi kasvaa todennäköisyys, että puinnit siirtyvät lokakuulle.

Sari Peltosen mukaan koko ajan kasvaa riski, että viljat eivät valmistu ollenkaan.

– Aina kun kasvustojen valmistuminen ja puinnit siirtyvät lokakuulle, epävarmuustekijät lisääntyvät valtavasti.

Paikallisia eroja

Vaikka kokonaiskuva on Sari Peltosen mukaan huolestuttava, tila- ja lohkokohtaisia eroja on kuitenkin paljon. Pohjois-Suomea myöten on paikoin päästy korjaamaan satoa. Peltonen ei heittäisi kirvestä kaivoon vielä.

– Vielä on mahdollista, että korjuukausi saadaan vietyä kunnialla läpi, jos säät ovat suosiollisia. En puhuisi vielä kadosta.

Maan pohjoisosiin on luvassa lähiaikoina parempia säitä kuin eteläiseen Suomeen.

Tässä tilanteessa tiloilla on Sari Peltosen mukaan pakko kuitenkin olla valmiina myös vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Jos alkaa näyttää siltä, että viljat eivät valmistu ollenkaan, vaihtoehtoina ovat esimerkiksi viljan murskesäilöntä tai viljan korjaaminen kokoviljasäilörehuksi.

Härkäpapu
Pasi Takkunen/Yle

Härkäpapu jännityksen aihe

Seinäjokelainen viljelijä Sami Yli-Huumo on saanut ohransa laariin, mutta kaurat ja vehnät ovat vielä korjaamatta. Erityinen jännityksen aihe Yli-Huumolle on kuitenkin tänä syksynä härkäpavun sadon valmistuminen. Härkäpavun viljelyala on Suomessa nopeasti kasvanut. Yli-Huumo viljelee ensimmäistä kesää härkäpapua.

– Tuli valittua tällainen helppo kesä ja vaatimaton 20 hehtaaria heti ensimmäisellä kerralla. Katsotaan nyt kuinka tänä kesänä härkäpavun kanssa käy.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Henri Honkalan mukaan juuri härkäpapu on yksi niistä myöhäisistä lajikkeista, jotka tarvitsisivat pelastuakseen lämpimän syys- ja lokakuun. Härkäpavun yleisin lajike on vaarassa jäädä korjaamatta, jos kasvusto ei ehdi valmistua.

Sami Yli-Huumo on kuitenkin vielä toiveikas. Hän luottaa siihen, että koko syksy ei voi olla sateinen ja kylmä.

– Nyt kun olen viikoittain käynyt näitä katsomassa, niin sen perusteella veikkaan että noin kuukauden päästä, lokakuun alkupuolella päästään puimaan.