Ihmisoikeusprofessorilla on asiaa: Martin Scheinin kaipaa oikeistolaista perustuslakipuhetta

Kansainvälisen oikeuden professori ei epäröi puuttua Firenzestä asti Suomen politiikkaan. Perustuslakinihilismi vaivaa etenkin kokoomuksessa, sanoo Scheinin, joka toimi opiskeluvuosinaan Turun Akateemisessa Sosialistiseurassa.

politiikka
Martin Scheinin.
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin.Antti Haanpää / Yle

Missä ihmisoikeusdebatti, siellä Martin Scheinin.

Maantieteellisesti hän on 2500 kilometrin päässä kotonaan Italian Firenzessä, mutta Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa tiiviisti läsnä. Vuoden mittaan European University Institute EUI:n kansainvälisen oikeuden professori on lausunut niin Turun saariston lauttaliikenteestä kuin turvapaikanhakijoiden piilottelemisesta.

Maanantaina hän julkaisi avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun)tiedustelulaeista neljän oppositiopuolueen eduskuntaryhmille: SDP:lle, vihreille, vasemmistoliitolle ja RKP:lle.

Päätös sen kirjoittamisesta syntyi jo elokuussa.

Kirjeen viesti oli suora: jos perustuslain 10§ muutetaan kiireellisellä menettelyllä, siitä tulee ihmisoikeuksien näkökulmasta rumaa katsottavaa.

– Suomi on romuttamassa viestinnän yksityisyyttä, joka tunnustetaan EU:ssa ja YK:ssa sähköisen viestinnän aikana yhä tärkeämmäksi perusoikeudeksi.

Tiedustelulain tarpeellisuudesta on laaja yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Scheinin on varma, että suojelupoliisin oikeus verkkotiedusteluun on vasta alkusoittoa. Siksi tiedustelulait pitäisi säätää määräaikaisiksi, perustuslakiin puuttumatta.

– Nälkä kasvaa syödessä. Pidän selvänä, että heti kun tiedustelulait on säädetty, suojelupoliisi ja puolustusvoimien tiedustelulaitos esittävät turvallisuuden nimissä uusia vaatimuksia, ja niitä muutetaan pian uudestaan.

Ilmassa oli puoluerajat ylittävää jaettua huumaa

Ihmisoikeushuuman 90-luku

Suomen perustuslaki on osin Scheininin käsialaa. Hän oli asiantuntijana mukana kirjoittamassa vuonna 1995 voimaan tullutta lukua perusoikeuksista.

Silloin elettiin ihmisoikeusoptimismin aikaa. Samalla kun uusia perusoikeuksia kirjoitettiin, Scheinin teki väitöskirjaa, jonka nimi on ytimekkäästi "Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa".

Neuvostoliitto ja Berliinin muuri olivat romahtaneet, Kekkosen aika takana, ja Suomi allekirjoittanut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen.

– Ilmassa oli puoluerajat ylittävää jaettua huumaa, jossa ihmis- ja perusoikeudet nähtiin jakamattomasti myönteisenä asiana, Scheinin muistelee 90-lukua.

SKDL:n lainopilliseksi sihteeriksi

Scheininin ensimmäiset lapsuudenmuistot ovat Helsingin Lauttasaaresta. Perhe muutti Turkuun, kun hän aloitti koulun. Koti oli akateeminen, isä hammaslääketieteen professori Turun yliopistossa. Myös Scheininin tytär on juristi, ja poika väittelee tohtoriksi.

Vahva käsitys oikeasta ja väärästä on kodin perua.

– Muistan suuttuneeni epäoikeudenmukaisuuksista jo paljon ennen kuin kiinnostuin ihmisoikeuksista juridisena tai moraalisena käsitteenä.

Scheinin opiskeli ensin biologiaa, sitten oikeustieteitä Turun yliopistossa, ja oli aktiivinen vasemmistolaisessa Turun Akateemisessa Sosialistiseurassa. Valmistuttuaan oikeustieteellisestä 1982 hän työskenteli eduskunnan apulaiseduskuntasihteerinä sekä SKDL:n eduskuntaryhmän juristina.

Neuvostoliitto oli naapurissa, eikä eduskunnassa puhuttu ihmisoikeuksista. Rauhanliikkeessä puhuttiin.

– Löysin ihmisoikeudet rauhanliikkeen pasifistisen ja Neuvostoliitto-kriittisen suuntauksen kautta. Juristina ymmärsin, että Suomen vanha perustuslaki oli riittämätön vaikkapa aseistakieltäytymisoikeuden suojana ja käännyin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten puoleen.

Scheinin jatkoi tutkijana Helsingin yliopistossa, ja teki aseistakieltäytymisestä lisensiaatintyönsä.

Åbo Akademissa Scheinin oli kymmenen vuotta professorina ja johti sen ihmisoikeusinstituuttia. Firenzeen hän muutti 2008, ja ohjaa EUI:ssa päätyökseen kansainvälistä sopimusoikeutta käsitteleviä väitöskirjoja.

Scheinin tapasi terrorismista tuomittuja vankiloissa Espanjassa, Israelissa, Egyptissä, Guantanamossa.

"Nihilismi iski poliitikkoihin"

Mutta 90-luvusta on jo aikaa, ja osa poliitikoista näyttää tulleen perustuslakioptimismin suhteen katumapäälle. Scheininin mielestä on meneillään perustuslakinihilismin aalto: politiikan päämäärät ovat vaarassa jyrätä kansainvälisin sopimuksin sinetöidyt arvot.

Perustuslakiohjaus näyttää tuskastuttavan etenkin perussuomalaisissa sekä kokoomuksessa, jolla on sisäministerin salkun kautta valta ja vastuu turvallisuusasioista.

Esimerkiksi kokoomuslainen entinen perustusvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on harmitellut perustuslain tarkan tekstin kaventavan elinkeinoelämän vapautta (siirryt toiseen palveluun) liikaa. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz on puhunut "perustuslakifundamentalisteista" ja "tietosuojatalibaneista", jotka tulkitsevat valtiosääntöä liian tiukasti (siirryt toiseen palveluun).

Toista oli toisen maailmansodan jälkeen, kun kokoomus oli vuosikaudet pannassa hallituksesta.

– Silloin oikeisto antoi perustuslaille suuren arvon, koska katsottiin, että se esti hallitusta säätämästä omistusta ja talouselämää rajoittavia lakeja.

Vasemmistolaisten intohimo?

Kokoomus on luopunut pitkästä perinteestään perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, sitä johtaa vasemmistoliiton Annika Lapintie, jonka kanssa Scheinin opiskeli yhtä aikaa lakia Turun yliopistossa.

Tuliko ihmisoikeuksista 90-luvun kulta-ajan jälkeen vasemmistolaisten ja vihreiden projekti?

– Ei. Perusoikeudet ovat lähtökohtaisesti valistuksen liberaali projekti, jossa on kyse yksilönvapaudesta.

– Nihilismin aalto on kestänyt kymmenisen vuotta, ja uskon, että se menee myös ohi. Osa on pelkkää populistista puhetta, sanoo Scheinin.

Scheininiä kismittää, että yliopistovuosien sosialistisympatiat kaivetaan esiin vasta-argumenttina, kun hän on puolustanut esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeuksia.

– Kuten yleensä, henkilöön käyvät heitot ovat epä-älyllisiä.

Scheininin mukaan populismi ja terrorismin pelko kulkevat käsi kädessä.

– Helpointa on katsoa lakikirjasta, mitä seuraavaksi kiristetään, rikos- vai ulkomaalaislakia. Se on symbolista lainsäädäntöä, jolla pääsee tv-kameran eteen, mutta surullista kyllä, terrorismia sillä ei kitketä.

Guantanamo, Israel, Egypti

Harva aihe on juuri nyt kauempana mediaseksikkäästä kuin terroristiepäiltyjen ihmisoikeudet. Juuri niistä Scheinin puhuu. Terrorismin uhka ja viimeistään Turun puukotusisku horjuttivat kuvitelman suomalaisesta lintukodosta.

Scheinin toimi kuusi vuotta YK:n erikoisraportoijana terrorismia vastaan taistelevissa maissa. Hän tapasi terrorismista tuomittuja vankiloissa muassa Egyptissä, Espanjassa, Israelissa ja Tunisiassa, ja seurasi terrorismioikeudenkäyntejä USA:n Guantanamossa.

– Jos jotain terrorismin torjunnan asiantuntijoilta opin, niin sen, että ylimitoitetut ja väärin kohdennetut vastatoimet aiheuttavat enemmän terrorismia kuin torjuvat.

Vankilat ovat tunnetusti radikalisoitumisen pesäkkeitä.

– Kun tehdään kaikki voitava nöyryyttävien yksilöllisten kokemusten välttämiseksi, vähennetään huomattavasti riskiä, että katkeroituneita yksilöitä kyettäisiin rekrytoimaan terrorismiin.

Olisi hauskaa perustaa perustuslaillinen puolue uudestaan, ja katsoa kuka siihen nyt liittyisi

Martin Scheinin

Kuka liittyisi perustuslailliseen puolueeseen?

Scheinin kaipaakin oikeistolaista perustuslakimyönteistä keskustelua.

– Yksityisten ajattelijoiden puheista sitä löytyy. Se on usein ääriliberaalia puhetta, joka vastustaa kaikkea julkisen vallan sääntelyä, joten se ei ikävä kyllä oikein löydä poliittista purkautumiskanavaa meidän puoluekentällä, hän harmittelee.

Vielä 90-luvun alussa Suomessa oli perustuslaillinen oikeistopuolue. Keulahahmo oli varatuomari Georg C. Ehrnrooth, ja sen riveistä pyrki eduskuntaan Sininen ja valkoinen -hitistä tunnettu muusikko Jukka Kuoppamäki.

Ainakin vasemmistossa puoluetta pidettiin äärioikeistolaisena.

– Olisi hauskaa katsoa ketkä nyt liittyisivät, jos perustuslaillinen puolue perustettaisiin uudestaan, Scheinin tuumii.

Suomen epätyypillinen perustuslaki

Suomen perustuslaista pitäisi tehdä vientituote

Scheinin on kuulunut eduskunnan perustuslakivaliokunnan säännöllisesti käyttämiin valtiosääntöoppineisiin, mutta Firenzeen muuttamisen jälkeen hän on antanut lausuntoja kerran–pari vuodessa esimerkiksi asevelvollisuudesta.

Hallituksen lakihankkeet ovat olleet usein törmäyskurssilla perustuslain kanssa, tuoreena muistissa sote-uudistuksen yhtiömalli. Haluavatko perustuslakiasiantuntijat estää lakihankkeiden toteutumisen?

– Jos faktoja katsotaan, perustuslakivaliokunta sanoo harvoin "ei." Se ei ole sen tehtävä. Oleellinen sana on "jos". Jos nämä asiat huomioidaan, perustuslakia ei rikota, ja laki voidaan hyväksyä.

Kansainvälisessä mittapuussa Suomen perustuslaki on kuitenkin erikoinen. Se on poikkeuksellisen konkreettinen ja tarkasti sovellettavissa jopa tuomioistuimissa.

Syy löytyy Suomen historiasta. Hallitsijoihin on suhtauduttu epäluuloisesti ja perustuslailla haluttiin estää Ruotsin vallan ja etenkin Venäjän sortovuosien aikana hallitsijan ja virkamiesten mielivaltaiset lakimuutokset.

– Perustuslaista pitäisi olla ylpeä! Siitä pitäisi tehdä vientituote, eikä käyttää sitä kynnysmattona.

Valtaa kuin H.C. Andersenin sadussa

Nyt Scheinin kuitenkin sanoo "ei". Saako hän avoimella kirjeellään vakuutettua opposition ja estämään perustuslain pikaisen muuttamisen?

Pelkästään SDP:n 35 eduskuntaryhmä pystyisi panemaan sen jäähylle, sillä kiireelliseen menettelyyn tarvitaan 167 kansanedustajan jaa-napin painallus. Laki käsitellään aikaisintaan tammikuussa.

Oppositiossa kirje on luettu.

– Kuuntelemme tarkalla korvalla kaikkia asiantuntijoita. Tämä on yksi arvio ja se kuunnellaan yhtä sujuvasti kuin muutkin, pyörittelee RKP:n puheenjohtaja ja juristi Anna-Maja Henriksson.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, juristi hänkin, ei innostu määräaikaisesta poikkeuslaista.

– En näe, että se olisi järkevää, Rinne sanoo.

Sen sijaan perustuslain kiireellistä muuttamista Rinne ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitävät riskinä sille, että perustuslaki joustaa perusoikeuksista pian myöhemminkin, kun oikein kovasti halutaan.

Mikä on Scheininin vaikutusvalta Suomen eduskunnassa?

– Oikeustieteilijän valta on sama kuin sadun lapsella, joka yrittää saada äänensä kuuluviin ja sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita, hän vastaa, ja jää seuraamaan Firenzessä tapahtumien kulkua.

Juttua korjattu 11.9: Ben Zyskowicz on käyttänyt perustuslakiasiantuntijoista ilmaisuja "perustuslakifundamentalisti" ja "tietosuojataleban", eikä nimitystä "perustuslakitaleban", kuten jutussa alun perin väitettiin.