Jokaisella meillä on työnantajan kanssa sopimus, jota ei ole kirjattu mihinkään – psykologinen sopimus on työelämän voitelija, kannustaja ja suojelija

Psykologinen sopimus on ääneenlausumaton sopimus työnantajan kanssa. Sopimuksessa työntekijä on pohtinut, mitä odotuksia itsellä on työnantajaa kohtaan ja mitä on työsuhteessa valmis tekemään.

työelämä
Nainen ja mies kättelevät
Alexander Zemlianichenko/ AP Graphics Bank

Työsopimus on lihaa ja verta, päätettyjä toimenkuvia ja allekirjoituksia, mutta sen lisäksi syntyy psykologinen sopimus (siirryt toiseen palveluun), jota ei kirjatakaan mihinkään.

Psykologinen sopimus tehdään myös työntekijän ja työnantajan välillä, mutta suurin osa sopimuksesta jääkin vain työntekijän omaan päähän.

– Psykologinen sopimus on ääneen lausumaton sopimus työnantajan kanssa siitä, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia työntekijä kokee työsuhteessaan olevan, sanoo tutkijatohtori Tiina Saari Tampereen yliopistosta.

Psykologista sopimusta on tutkittu kansainvälisesti 1960- ja -70-luvuilta saakka, Suomeen tutkimus rantautui 1990- luvulla. Termi on tutumpi työpsykologian ja terapiakirjallisuuden puolelta. Tiina Saari teki väitöskirjan (siirryt toiseen palveluun) psykologisesta sopimuksesta vuonna 2014.

– Kansantajuista kirjallisuutta aiheesta ei vielä hirveästi ole, Saari pahoittelee.

Tarvetta olisi. Tuttu mantra "muutos on tullut työelämään jäädäkseen" kaipaa vastapainoksi työntekijöille tukea kestää ja sietää jatkuvaa muutosta.

Joustava psykologinen sopimus voi auttaa sopeutumaan

Esimerkki perinteisestä psykologisesta sopimuksesta voisi olla vaikka että "teen kovasti työtä, menestyn työpaikassani ja saan parempia työtehtäviä."

Entä jos niin ei käykään, vaan bonukset menevätkin naapurille, tulee vaikka yt-neuvottelut tai työntekijä jopa irtisanotaan?

Kansantajuista kirjallisuutta aiheesta ei vielä hirveästi ole.

Tiina Saari

– Silloin tehty psykologinen sopimus on kovalla koetuksella ja isku sen mukainen, valottaa Tiina Saari.

Koska työpaikat elävät, työelämän pelisäännöt muuttuvat ja työsuhteiden kestot lyhenevät, voi joustava psykologinen sopimus auttaa työntekijää.

–Työntekijä voi myös muuttaa omia pelisääntöjään. Voi selvittää, onko tarjolla koulutuksia ja miettiä omaa seuraavaa siirtoaan. Parhaimmillaan psykologinen sopimus on sopeuttamisväline, jos sitä aktiivisesti mielessään ajattelee, pohtii Saari.

Olen täällä vain töissä

Tiina Saari sanoo työntekijän ja työnantajan välillä olevan paljon hienosyisempiä sopimuksia kuin pelkkä työsopimuspaperi.

–Väitöskirjatutkimuksessa törmäsin vanhempaan henkilöön, jolla oli hyvin perinteinen psykologinen sopimus suhteessa työnantajaan. Kun organisaatiomuutos iski, tuli kova muutosvastarinta kun työt muuttuivat rajusti.

Siinä vaiheessa henkilön psykologista sopimusta koeteltiin. Sitten kävikin niin, että työntekijä alkoi viihtyä ja hän huomasi, että uusi työ on mukavampi kuin vanha.

– Voi ajatella, että hän muokkasi psykologista sopimustaan toisenlaiseksi, kuvaa tutkijatohtori Saari.

Hän toivoisi työnantajan huomioivan paremmin sen, että työntekijällä voi olla eri käsitys työstä.

Psykologinen sopimus voi muuttua molemmilla puolilla.

Työnantaja voi odottaa työntekijöiltä loputonta joustavuutta sen suhteen kuinka paljon työt voivat muuttua.

– Joskus haasteet ovat kohtuuttomia, kun odotetaan että kaikki muutokset menevät läpi. Työntekijäpuolella voidaan ajatella oikeudet ja velvollisuudet toisella tavoin, Tiina Saari huomauttaa.

Molemmilla on sama "paperi", mutta osapuolet näkevät sopimuksen eri tavalla.

Kehityskeskustelun keskeinen osa

Työterveyspsykologi Marjo Saunamäki kertoo psykologisen sopimuksen olevan keskeinen osa esimerkiksi kehityskeskusteluja.

– Käytännössä se on oman työn pohdintaa. Millaisia odotuksia ja tarpeita työtä kohtaan on ja täyttyvätkö toiveet työpaikassa vaikka tulevaisuudessa.

Työterveyshuollon palveluja tuottavassa Työsykkeessä työskentelevä Saunamäki uskoo, että kaikilta löytyy psykologinen sopimus, mutta siinä voi olla erilaisia tasoja.

– Suppeimmillaan se vastaa samaa kuin allekirjoitettu työsopimus. Laajemmin tulkittuna työntekijä on valmis olemaan ahkera ja lojaali, kunhan työnantaja antaa vastineeksi turvaa ja kehittymismahdollisuuksia.

Psykologinen sopimus täyttyessään on työntekijälle tärkeä voimavara

Marjo Saunamäki

Muuttujia on nykyään työelämässä paljon: on yrityskauppaa, osakekursseja, digitalisaatiota ja monia muita. Enää ei työelämään voi tulla ajatuksella, että tämä liitto kestää.

–Työnantajan rooli nähdään myös kouluttajana. Varsinkin nuoret tulevat (töihin) yhä vähemmän sillä ajatuksella, että tässä sitä ollaan nyt seuraavat 30 vuotta. Työltä odotetaan sitä, että voi kehittyä ja kehittää itseään. Työpaikan ajattelu on muutenkin projektiluontoista muutenkin, huomauttaa Marjo Saunamäki.

Miten meillä tänään menee?

Harva työntekijä pohtii työviikon aikana sitä, millainen suhde työnantajaan on juuri tänään. Pohtiminen voisi kuitenkin kannattaa.

– Välillä on hyvä etsiä vaihtoehtoja tai muuttaa näkökulmaa. Voisinko nähdä työnantajan toisessa valossa ja millaiset ovat omat voimavarat. On välillä hyvä myös jäsentää sitä, missä omassa työssään on hyvä ja mitä osaa.

Työterveyspsykologi Marjo Saunamäki toivoo työnantajaa kiinnostavan se, mitä työntekijän "sopimuspaperiin" on pienellä präntätty.

– Psykologinen sopimus täyttyessään on työntekijälle tärkeä voimavara. Silloin ihminen on motivoitunut, sitoutunut ja työssään tehokas.

Korjattu 11.9.17 klo 14.30 otsikkoa ja lisätty Marjo Saunamäen työpaikka.