1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaverukset ryhtyivät syömään järveä tyhjäksi roskakalasta – "Katiskoja viedään niin paljon kuin on tarve"

Ennakkoluuloja roskakalaa kohtaan häivytetään myös särkiruokakursseilla.

särkikalat
kalat, särkiä ja ahvenia ritilällä savustupöntöstä nostettuna
Pekka Sihvon savustuspönttöön mahtui särkien lisäksi myös muutama ahven.Vesa Grekula / Yle

KOUVOLA Valkealalainen Pekka Sihvo houkuttelee maistamaan valmistamaansa kalaa. Keittiönpöydälle on katettu pieneksi välipalaksi muun muassa särkeä – savustettuna ja suolattuna.

Kalastusta Sihvo, 72, on harrastanut kymmeniä vuosia. Särkeä on tullut ruokapöytään itse valmistettuna 2000-luvun alusta lähtien.

– Särkeen oli helppo hurahtaa, kun sitä tulee lähivesiltä niin paljon.

Sihvo kalastaa vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla Lappalanjärvellä. Matala järvi sijaitsee Kymijoen vesistössa, keskisyvyys on vajaat viisi metriä, syvin kohta runsaat viisitoista metriä.

Särjen lisäksi Pekka Sihvo hyödyntää Lappalanjärven kalakannasta ruokapöytään myös muita särkikaloja kuten lahnaa, pasuria ja sorvaa.

Mies työntää ritilällä olevia kaloja kypsymään savustuspönttöön
Vartin kestävä savustus on alkamassa. Pekka Sihvon särjet kypsyvät leppäsavussa.Vesa Grekula / Yle

– Valmistan sen mukaan, mitä mieli tekee ja mitä jääkaappi sanoo, naurahtaa Sihvo ja katsoo, mitä särkiruokaa jääkaapista mahdollisesti juuri sillä hetkellä puuttuu.

– Särki taipuu mihin vain. Vaikka pizzan päälle, innostuu Sihvo.

Kalatietous leviää lähiruokapiirissä

Pekka Sihvo on tuttaviensa kanssa pyörittänyt lähiruokapiiriä muutaman vuoden ajan.

Puolenkymmentä katiskaa viedään järveen viikottain ja särkisaalis hyödynnetään ruuaksi ainakin pienessä porukassa.

Särki taipuu ruuaksi mihin vaan.

Pekka Sihvo

– Ruokapiirin tavoite on, että saadaan ja syödään tuoretta kalaa. Katiskoita viedään järveen niin monta kuin on kysyntä ja tarve. Piirissä särjen makuun pääsevät nekin, joilla ei itsellään ole mahdollisuutta kalastaa. Samalla ajatus hoitokalastuksen hyödyistä leviää piirissä mukana olevien tutuntuttujen kautta, kuvailee Sihvo lähiruokapiirin toimintaa.

kaloja lasipurkkiin maustumaan, miehen kädessä särki
Harrastajakalastaja Pekka Sihvo viimeistelee aamulla savustetut särjet lasipurkeissa ja suolaisessa rypsiöljymausteliemessä. Illalla on valmista.Vesa Grekula / Yle

Viime kuukausien aikana särkeä on tullut muutamasta kilosta muutamaan kymmeneen kiloon.

– Kesällä tuli ehkä kilo katiskaa kohden, talvella ja keväällä viisikin kiloa. Nyt syksyllä, kun särki taas liikkuu vilkkaammin, päästään varmaan jälleen viiteen kiloon per katiska.

– Särkeä on täällä paljon, ei se kalastamalla lopu, vakuuttaa Sihvo,joka luonnehtii itseään vapaaehtoiseksi hoitokalastajaksi.

Särjen kalastaminen puhdistaa järviä

Särjen puolesta kampanjoivat Suomen ympäristökeskus ja Martat (siirryt toiseen palveluun).

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto (siirryt toiseen palveluun)ja Martat järjestävät yhteistyössä tänä vuonna särkiruokakursseja, kertoo tutkija Sanna Vienonen ympäristökeskuksesta.

Syksyllä kursseja on tiedossa Mikkelissä, Kuopiossa Hämeenlinnassa, Tampereella ja Lahdessa.

Ympäristökeskuksen mukaan särjet esimerkiksi ruokaa etsiessään pöyhivät järvien pohjia. Tästä vapautuu ravinteita levien käyttöön, mikä edistää vesien rehevöitymistä. Hoitokalastuksen seurauksena sinileväkukinnot voivat vähentyä ja muiden kalojen kasvu parantua, jolloin myös esimerkiksi petoahventen osuus kalastossa voi kasvaa.

– Yksi oleellisimmista viesteistä on, että jokainen voi vaikuttaa pienilläkin teoilla järven tilaan hyödyntämällä myös särkikalat ihmisten tai esimerkiksi lemmikin ruuaksi, sanoo tutkija Sanna Vienonen.

Suomessa on yli 800 järveä (siirryt toiseen palveluun), joiden tilassa olisi parannettavaa.

– Vesienhoitoa ja kunnostusta vaivaa kuitenkin tekijöiden ja resurssien puute, sanoo Vienonen.

Entä särjen maku?

Palataanpa vielä Pekka Sihvon laittamaan kalaisaan välipalapöytään.

Yksi särkivaihtoehdoista voi päätyä tarjolle esimerkiksi näin: vartin kypsennys leppäsavussa ja sen jälkeen kalat lasipurkkiin suolan ja rypsiöljyn sekoitukseen. Purkit ensin kylmään uuniin, jossa lämpö nousee vähitellen runsaaseen sataan asteeseen. Parin tunnin jälkeen jäähdytys ja aamulla savustetut kalat ovat valmiita syötäviksi alkuiillasta.

Vaikka särki on nousemassa suomalaiseen ruokapöytään, ovat ennakkoluulot yhä olemassa. Kalaa pidetään vaikeana syödä ja käsitellä ruotoisuutensa takia.

ruokapöytä, katettuna kahvikupit ja muut ruokailuvälineet, savustettua kalaa ja suolakalaa tarjolla
Särjestä voi valmistaa esimerkiksi savukalaa tai suolakalaa.

Savustettu särki kuitenkin yllättää. Maku on neutraali ja ruotoja ei syödessä huomaa. Selkäruotokin on sen verran pehmeä, että sitä ei tarvitse sylkeä lautaselle.

Savukalan lisäksi suolasärkeä ja suolasorvaa maistellessa ei tule mieleen yhtään syytä, miksi särkikaloja ei voisi ruuaksi hyödyntää.

Itsestään nämä herkut eivät kuitenkaan synny kuten ei muukaan kalaruoka.

– Särjen käsittely ei ole sen kummempaa kuin muikun perkaaminenkaan, sama työmäärä siihen menee.

Entäpä se graavattu särki verrattuna vaikkapa graavisiikaan, valmistus mukaan lukien?

– Ei siinä ole eroa. Tarvitaan suolaa, sokeria, vähän pippuria ja tilliä. Runsas vuorokausi ja graavisärki on valmista, neuvoo Pekka Sihvo.

Lue seuraavaksi