Tuhkauunit käyvät kuumina: Krematorioissa huhkittu paikoin kellon ympäri – "Puolassa tuhkataan vainajia jopa 24/7"

Jo yli puolet suomalaisista vainajista päätyy tuhkauurnaan.

polttohautaus
Uurnia pöydällä
Juha Korhonen / Yle

Vainajien tuhkaaminen on yleistynyt reippaasti.

Viime vuonna ylittyi 50 prosentin rajapyykki, eli yli puolet suomalaisista päätyi polttouuniin kuoltuaan. Vielä vuonna 2010 kaikista kuolleista tuhkattiin hieman yli 40 prosenttia.

Esimerkiksi Kymen krematoriossa Kotkassa on jouduttu tuhkaamaan vainajia jo kahdessa vuorossa.

– Viime vuonna oli niin ruuhkaista, että ruuhkaisimpina aikoina teimme töitä jopa aamuseitsemästä iltayhdeksään, kertoo seurakuntapuutarhuri Hannamari Kovakoski.

Suomen hautaustoiminnan keskusliitosta arvioidaan, että asenteet tuhkaamista kohtaan ovat muuttuneet. Vainajien polttaminen ja tuhkaaminen krematorioissa ovat nykypäivää, eikä niitä enää arastella samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten.

Muuttoliike kiihdyttää suosiota

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla reilusti yli 80 prosenttia vainajista tuhkataan. Yksi syy suosioon voi olla muuttoliike, jonka takia sukulaiset asuvat kaukana toisistaan. Tuhkat voi esimerkiksi sirotella vainajalle tärkeään paikkaan, kunhan maanomistajalta on ensiksi kysytty lupa.

– Ihmiset eivät ole enää sidoksissa paikkakuntiin. Sillä on iso merkitys suosioon, arvioi pääsihteeri Matti Karjalainen Suomen hautaustoiminnan keskusliitosta.

Toistaiseksi krematoriot ovat pystyneet tuhkaamaan vainajat ilman pitkiä jonotusaikoja. Yleensä vainaja pääsee tuhkattavaksi viikon sisällä. Lisäksi krematoriot voivat tarvittaessa purkaa jonoja siirtämällä töitä muille krematorioille esimerkiksi huoltojen tai remonttien aikana.

Jos tuhkaamisen suosio kuitenkin kasvaa kuten tähän asti, nykyiset reilut parikymmentä krematoriota voivat joutua koville.

– Yksi mahdollisuus on siirtyä vuorotyöhön. Monissa maissa, esimerkiksi Puolassa, tuhkataan vainajia 24/7, kertoo Matti Karjalainen.

Luonto kiittää

Krematoriot ovat yleensä öljy- tai kaasukäyttöisiä. Lämpötila nostetaan noin 800-1000 asteen välille. Arkku liukuu uuniin, ja tuhkaus voi alkaa.

Arkut tuottavat itsessään lämpöä. Siksipä niiden polttaminen vuorokauden ympäri olisi ekoteko.

– Tämä olisi ympäristön kannalta järkevintä, koska tuhka tuo energian, sanoo Matti Karjalainen.

Hinnankorotus katkaisi ruuhkan

Kotkassa tuhkattiin vuonna 2016 ennätysmäärä, 1417 vainajaa. Tuhkahautaus on suosittua Kotkan alueella, jossa 76 prosenttia vainajista tuhkataan.

– Henkilökuntaa ei ole niin paljon, että voisimme tehdä jatkuvasti kahta vuoroa, Kovakoski toteaa.

Tänä vuonna tuhkausmäärät ovatkin laskemaan päin. Seurakunta korotti vuodenvaihteessa ulkopaikkakuntalaisten vainajien tuhkaushintaa 260 eurosta 310 euroon.

Kotkalaisten vainajien tuhkaus maksaa 130 euroa.