Sairauskohtaukset ja itsetuhoisuus aiheuttavat jo puolet kuolonkolareista

Tutkijalautakuntien mukaan kännissä ja kovaa ajetaan kuolonkolareita Itä-Suomessa enää Pohjois-Karjalassa.

Tieliikennekuolemat
Pelastusajoneuvoja Paukarlahden kolaripaikalla huhtikuussa 2016
Yle

Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustalla ovat yhä useammin puutteet ajoterveydessä. Kyse on sairauskohtauksista ja itsetuhoisuudesta, jotka ovat yleistyneet myös Itä-Suomessa. Maakuntien tutkijalautakuntien puheenjohtajien mukaan ilmiö näkyy jo noin puolessa onnettomuustapauksista.

Yhtenä esimerkkinä on Etelä-Savo, jossa on tänä vuonna tapahtunut jo yhdeksän kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Niistä neljässä syyn epäillään liittyvän ajoterveyteen.

– Mietitään, onko kyseessä ollut itsetuho vai sairauskohtaus, kertoo Etelä-Savon tutkijalautakunnan puheenjohtaja Heikki Laukkanen.

Hänen mukaansa syy saattaa kuitenkin jäädä lopulta löytämättä, sillä ihminen, jolta asiaa voitaisiin kysyä, ei ole enää elossa.

Heikki Laukkanen
Heikki Laukkasen mukaan ajoterveyden puutteisiin on kiinnitettävä vakavaa huomiota.Toni Pitkänen / Yle

– Jos ei jätetä itsemurhaviestiä tai ruumiinavauksessa ei löydy selviä viitteitä sairauskohtauksesta, ei syy välttämättä selviä koskaan.

Ajoterveyden puutteet korostuvat myös Pohjois-Savossa.

– Kuolonkolarin tyypillisenä syynä olivat ennen alkoholi ja suuri nopeus, mutta tänä vuonna alkoholia ei epäillä yhdessäkään tapauksessa, toteaa maakunnan tutkijalautakuntaa johtava Petri Pahkin.

Vaikutusta myös auton iällä

Tutkijalautakunnan puheenjohtajat uskovat, että itsetuhoisuuden ja terveysongelmien havaitseminen luo painetta niin lääkäreille kuin poliisillekin.

– Pallo heitetään terveydenhuollon ja poliisin puolelle ajoterveyden tarkkailemista varten, kiteyttää Heikki Laukkanen.

Pohjois-Karjalan tutkijalautakunnan puheenjohtajana toimiva Ilpo Kiiala puolestaan jättäisi pääosan ylinopeusvalvonnasta jo suosiolla peltipoliisille.

– Me voimme elävänä poliisina keskittyä näihin oikeisiin ongelmatapauksiin.

Kuljettajan terveys on kuitenkin vain yksi taustatekijä. Onnettomuuksiin – tai niistä selviämiseen – vaikuttavat yhä edelleen myös muut tekijät, muistuttaa tutkijalautakuntien toimintaa koordinoivan Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari.

– Yksi tekijä on henkilöautojen keski-ikä. Vaikka kuljettaja ottaisi monia riskejä, ennen kuin törmäys tulee, niin ratkaisevaa on se, millaisessa autossa hän silloin on.

Pohjois-Karjalassa myös "perinteisiä" kuolonkolareita

Ilpo Kiialan mukaan rajussa ylinopeudessa tapahtuneet ulosajot ovat itsetuhoisuuden lisäksi toinen trendi Pohjois-Karjalassa. Hän tietää tapauksen, jossa autolla oli nopeutta 200 kilometriä tunnissa, kun tien nopeusrajoitus oli vain 80 kilometriä tunnissa.

Ilpo Kiiala
Ilpo Kiiala jättäisi nopeusvalvonnan suosiolla peltipoliiseille ja keskittyisi ajoterveyden valvontaan.Toni Pitkänen / Yle

– Meillä oli viime vuonna 11 kuolononnettomuutta. Niistä puolet, viisi, oli tapauksia, joissa joskus kahden aikaan yöllä ajetaan päihteessä ulos kovalla vauhdilla.