Pieni kunta helpottaa muistisairaiden kulkemista kylänraitilla – mallia otettu Hollannin dementikkokylästä

Itäisellä Uudellamaalla sijaitseva Lapinjärven kunta suunnittelee tekevänsä keskustastaan muistiystävällisen. Avuksi otetaan värit, valot, taide ja rakennusten sijoittelu.

muistisairaudet
Vanhusten ilmapallojumppa Honkahovin vanhainkodissa
Honkahovin vanhainkodissa elää sekä muistisairaita että muuta hoivaa tarvitsevia ihmisiä. Päiväkahvin jälkeen menossa on ilmapallojumppa.Kari Ahotupa / Yle

Dementiaan sairastuminen ei vastedes välttämättä merkitse sulkemista hoito-osastolle lukkojen taa tai pakottamista vaippoihin. Päinvastoin. Jos uudet tuulet lyövät itsensä läpi Suomessa, liikkuvat muistisairaat muiden joukossa vapaasti.

Mallia inhimillisemmille tavoille kohdella muistisairasta on haettu muun muassa Hollannista, jossa dementiakylistä löytyy kauppoja ja muita palveluita, ja joissa dementikot liikkuvat vapaasti. Kyläkauppias, pankin työntekijät, taksinkuljettajat ja poliisi on koulutettu kohtaamaan muistisairaita.

– Näissä kylissä dementikkojen hankala ja haitallinen käyttäytyminen on vähentynyt, tokaisee vanhustyön kouluttaja ja valmentaja Taina Semi.

Lapinjärven keskusta
Lapinjärven keskustasta rakentuu ainutlaatuinen muistiystävällinen taajama väreillä, valoilla, tuoksuilla, taiteella ja uusilla kulkua ohjaavilla rakennuksilla.Kari Ahotupa / Yle

Vanhat hipit koolla

Hollannissa ihmiset, joilla on samankaltainen tausta, historia tai harrastukset, asuvat samoissa taloissa. Niinpä yhdessä elävät uskovaiset, toisessa viherpeukalot ja kolmannessa vanhat hipit.

Hogeweykin dementiakylästä (siirryt toiseen palveluun) löytyy mahdollisuus elää seitsemällä eri elämäntyylillä.

Jos tämä olisi helppoa, olisi muutos jo tehty

kunnanjohtaja Tiina Heikka

Suomessa pisimmälle ajattelussa on edetty Lapinjärvellä (siirryt toiseen palveluun) itäisellä Uudellamaalla. Siellä suunnitellaan muistiystävällistä taajamaa, jossa dementikot voivat vapaasti liikkua muiden joukossa. Heidän tulemisiaan ja menemisiään ohjaisivat värit, valot, ympäristötaide ja rakennusten sijoittelu.

Lisäksi heillä olisi turvaranneke, ihonalainen siru tai vastaava, jolla välittyisi tieto sairaan liikkeistä.

– Tarvitaan teknologiaa, taidetta ja suunnittelua. Voidaan miettiä myös muiden aistien hyödyntämistä, miltä maa tuntuu jalkojen alla tai miltä mikin tuoksuu. Ihan vielä emme tiedä mitä me teemme. Jos tämä olisi helppoa, olisi muutos jo tehty, tuumaa Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka.

Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka toivoo, että vanhana hänen elämäänsä kuuluisivat V8-autot, viski ja kunnon rokki.Kari Ahotupa / Yle

Ei taikatemppuja

Mitään hokkuspokkustemppua ei Heikan mukaan tarvita, vaan osittaista paluuta menneeseen, jolloin muistisairaat olivat ja elivät muiden joukossa. Tarvitaan myös hyvää suunnittelua, josta hyötyvät muutkin kuin muistisairaat.

Ei kukaan halua itsestään kirjoitettavan, että on vaihdettu läpyskä, on valunut kuola ja on pesty kainalo

vanhustyön kouluttaja Taina Semi

Lapinjärven kunta satsaa vahvasti ihmislähtöisyyteen. Siihen liittyvät senioreille suunnitellut ja kunnan keskustaan rakennettavat 50 neliön Lapinjärvitalot (siirryt toiseen palveluun).

Lapinjärvi ei suinkaan ole ainoa paikkakunta, jossa mietitään uusia muistisairaiden hoitotapoja. Salossa pohditaan Salon Muistiyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) johdolla muistia tukevaa esteettömyyttä ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten muistiterveyttä.

Helsingissä on suunnitteilla uudenlainen muistikylä Koskelan sairaala-alueelle. Siellä muistisairas voisi liikkua vapaasti rakennusten rajaamalla pihamaalla.

"Sulla on vaippa, pissaa sinne"

Lapinjärvellä kuntalaiset on otettu mukaan suunnittelemaan muistiystävällistä taajamaa. He ovat pakertaneet ammattitaiteilijan ja aluearkkitehdin johdolla useissa työpajoissa.

Myös hoitohenkilökunnalle on puhuttu muistiystävällisyydestä, välillä huonolla menestyksellä.

– Monella hoitoalan ihmisellä nousee karvat pystyyn ja he sanovat, etteivät muistisairaat voi tulla kylänraitille. Heidän pelkonsa on, että vanhukset kuolevat metsään, kun he eksyvät ja lähtevät harhailemaan, kuvaa kunnanjohtaja Heikka.

Ihmislähtöinen hoitokulttuuri rakentuu muistisairaiden tarpeiden tietämiseen ja heidän tuntemiseensa. Silloin yökön kiireet tai ruokakärryn aikataulu eivät saa sanella muistisairaan elämää.

– Meillä on Euroopan koulutetuin henkilökunta, joka kyllä osaa hoitaa homman. Meidän pitäisikin satsata hoidonlaadusta elämänlaatuun, muistuttaa Semi.

Kouluttaja Taina Semi
Kouluttaja Taina Semi haluaa vanhana ja ehkä muistisairaana luokseen kirjat ja kynän, jolla kirjoittaa..Kari Ahotupa / Yle

Ihmisarvon kunnioittaminen näkyy muistisairaan kohtaamisessa, hoitajien käytöksessä ja kielessä.

– Käytettävä kieli on valtavan tärkeä, sillä se ohjaa meidän toimintaamme. Ei kukaan halua itsestään kirjoitettavan, että on vaihdettu läpyskä, on valunut kuola ja on pesty kainalo tai että hoidettava on aggressiivinen ja levoton huutelija, puuskahtaa vanhustyön kouluttaja Semi.

Semin mukaan ihmisarvo on ehdoton riippumatta yksilön toimintakyvystä. Tätä ajatusta vastaan sotii pahasti käsky "sulla on vaippa, pissaa sinne".