Turun puukotuksista epäilty on siirretty Turun vankilaan – koostimme juttuun tutkinnan vaiheet ja sen, mitä seuraavaksi tapahtuu

Kaksi kuoli ja kahdeksan haavoittui, kun marokkolainen Abderrahman Bouanane puukotti useita ihmisiä Turun keskustassa elokuun puolivälissä.

Turun puukotukset 2017
mies sairaalan vuoteessa
Turun puukotusten pääepäiltyä kuultiin oikeudessa sairaalasta käsin. Martti Kainulainen / Lehtikuva

Turun puukotuksista epäilty marokkolainen Abderrahman Bouanane on siirretty keskiviikkona Turun vankilaan Saramäkeen. Siirrosta kertoo Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Mies oli aikaisemmin Hämeenlinnan vankisairaalassa.

Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs Keskusrikospoliisista kertoo Ylelle, että epäiltyä pidetään oikeudenkäyntiin asti Turun vankilassa.

Abderrahman Bouananea epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Koostimme juttuun Turun puukotusten tutkinnan vaiheet.

Pelastuslaitos puukotuspaikalla Turun torilla perjantaina 18. elokuuta 2017.
Pelastuslaitos puukotuspaikalla Turun torilla perjantaina 18. elokuuta 2017.Roni Lehti / Lehtikuva

Poliisi sai ilmoituksen Turun Kauppatorilla riehuvasta puukottajasta perjantaina 18. elokuuta kello 16.02 ja otti miehen kiinni kello 16.05 ampumalla häntä reiteen Puutorin laidalla.

Myöhemmin kävi ilmi, että Turun puukotuksissa oli kuollut kaksi henkilöä ja kahdeksan haavoittui. Toinen uhreista kuoli Kauppatorilla, toinen matkalla sairaalaan.

Ensihoito sai hälytyksen kello 16.04. Viidessä minuuutissa paikalle saapui ensimmäinen hoitoyksikkö. Kaikkiaan puukotuksen uhreja saapui auttamaan kahdeksan ambulanssia, ensihoidon kenttäjohtoyksikkö ja Finhems-lääkäriyksikkö.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa laukaistiin suuronnettomuushälytys, ja viisi leikkaussalitiimiä oli käytettävissä alle puolen tunnin. Ensimmäinen potilas oli leikkaussalissa jo kello 16.46.

– Näkemyksemme mukaan ensihoidon nopea toiminta auttoi pelastamaan puukotusuhrien henkiä, sairaalajohtaja Petri Virolainen totesi myöhemmin.

Tehohoitoon joutui kaksi puukotuksen uhria ja lisäksi epäilty puukottaja.

Pahiten loukkaantui 32-vuotias nainen. Hänet kotiutettiin Tyksistä tiistaina 5. syyskuuta. Hänen vammansa vaativat leikkauksen ja sitä seuranneen tehohoidon lisäksi hermon korjausleikkauksen, mikä pidensi toipumisaikaa.

Asiaa tutkinut jopa 50 poliisia

Turun puukotuksista epäilty, vuonna 1994 syntynyt marokkolainen Abderrahman Bouanane oli pitkään hoidettavana Hämeenlinnan vankisairaalassa. Häntä on kuulusteltu lähes päivittäin.

– Kuulustelut ovat sujuneet asiallisessa hengessä. Mitä hän on kertonut, jääköön toistaiseksi poliisin tietoon, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Olli Töyräs Keskusrikospoliisista.

Tutkinnan parissa toimii edelleen kaikkiaan noin parikymmentä ihmistä.

Olli Töyräs

Olli Töyräs johtaa Turun puukotuksien tutkintaa. Tutkinnanjohto on Vantaalla, Keskusrikospoliisin tutkintaosastolla.

Puukotuksien lähipäivinä tutkinnassa oli mukana viitisenkymmentä poliisia KRP:stä ja Turun paikallispoliisista. Tällä hetkellä varsinaiseen KRP:n tutkintaryhmään kuuluu kolmesta viiteen henkeä.

– Tutkinnan parissa toimii kuitenkin edelleen kaikkiaan noin parikymmentä ihmistä, Olli Töyräs sanoo.

Pääepäilty myönsi puukotukset, mutta kiisti murhat

Abderrahman Bouanane on vangittu epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Hän oli aiemmin esiintynyt Suomessa nimellä Abderrahman Mechkah.

Hän oli saapunut Suomeen viime vuonna hakemaan turvapaikkaa. Ylen saamien tietojen mukaan hän saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän oli valittanut. Miehen radikalisoitumisesta oli ilmoitettu poliisille tammikuussa, mutta ilmoitus ei johtanut mihinkään.

Marokkolainen pääepäilty myönsi poliisikuulusteluissa tehneensä puukotukset, mutta kiisti syyllistyneensä terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin.

Poliisi on löytänyt pääepäillyn hallusta tämän kirjoittaman manifestin. Lisäksi poliisi on saanut haltuunsa videon, joka vastaa sisällöltään manifestia. Tätä sisältöä poliisi ei kuitenkaan halua paljastaa.

– Me tiedämme, missä sosiaalisen median ryhmissä hän on manifestin julkaissut. Se ei ole ollut jokaisen saatavilla, Töyräs kertoo.

Mikään ryhmä ei ole ottanut vastuuta puukotuksista

Poliisilla oli aluksi tekijän lisäksi vangittuna kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä osallisuudesta Turun puukotuksiin. Sittemmin miehet vapautettiin. Yhden miehen osallisuutta tekoon epäillään edelleen. Hänestä on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus.

Mitään viitteitä siitä, että tähän liittyisi joku radikalisoitunut ryhmä, ei ole tullut esille.

Olli Töyräs

– Edelleen tarkastellaan, liittyykö tähän muitakin tekijöitä. Sen vuoksi me näitä some-kanaviakin käymme koko ajan läpi, Töyräs sanoo.

Toistaiseksi poliisilla ei ole tiedossa, että mikään ryhmä olisi ottanut vastuuta Turun puukotuksista.

– Mitään viitteitä siitä, että tähän liittyisi joku radikalisoitunut ryhmä, ei ole tullut esille, Töyräs sanoo.

Puukotuksen uhreja on muisteltu Turun Kauppatorilla

Turun puukotuksien symboliksi nousi Kauppatorin laitaan syntynyt kynttilämeri. Joka päivä sadat turkulaiset kokoontuivat paikalle muistelemaan tapahtunutta ja jättämään osanottonsa.

Kynttilämeri turun torilla launataina klo 23 aikaan.
Eino Kossila / Yle

Turun kaupunki siivosi kynttilämeren torilta ja toi paikalle suuren ruukun, jossa oli puu. Monien paikalla käyneiden ihmisten tunnelmat olivat edelleen murheelliset.

Turun puukotusten johdosta suomen kieleen tuli uusi sana: 'turvatankkaus'. Turkulaispoliisit kokivat ennen kokemattoman ilmiön, kun tavalliset kansalaiset tulivat halailemaan poliiseja ja kertomaan tuntemuksistaan.

– Ihmisillä on selvästi tarve puhua poliisin kanssa, kertoa tuntemuksistaan ja kiittää viranomaisia, ylikonstaapeli Jarkko Leino sanoo.

Maan johto esitti surunvalittelunsa

Puukotukset koskettivat paitsi tavallisia suomalaisia, myös maan ylintä johtoa. Puukotuksen uhreja ryntäsivät auttamaan monet sivulliset, joista useat olivat ulkomaalaistaustaisia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitteli vuolaasti uhrien auttajia.

– Muistakaamme se rohkeus ja hyvyys, jota Turun torilla nähtiin. Sivustakatsojat pistivät oman elämänsä likoon pelastaakseen puukotuksen uhreja.

Sisäministeri Paula Risikko välitti tuoreeltaan Turussa koko valtiovallan osanoton puukotuksen uhrien omaisille ja läheisille. Arkkipiispa Kari Mäkinen rohkaisi kansalaisia katsomaan eteenpäin.

– Mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa. On aika järkytykselle ja aika tunteille. Myös peloille ja tunnemyrskyille, joita tilanne herättää, on aikansa, Mäkinen sanoi Ylen haastattelussa.

Aiemmin arkkipiispa oli antanut vihareaktioita laimentamaan tarkoitetun lausunnon julkisuuteen. Mäkisen sanat kuuluivat:

”Herra, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne missä on vihaa, kylväisin rakkautta.”

Turun puukotukset nousivat nopeasti kansainväliseksi uutisaiheeksi. Edellisenä päivänä oli tapahtunut terrori-isku Barcelonassa, joten Turkukin nousi nopeasti otsikoihin ympäri maailmaa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Abderrahman Bouananen oli määrä astua Varsinais-Suomen käräjäoikeuden eteen 5. syyskuuta, jolloin hänellä olisi ollut oikeus vaatia tutkintavankeutensa kumoamista. Uusintakäsittelyä ei kuitenkaan järjestetty. Pääepäilty ei hakenut vapautusta tutkintavankeudesta, totesi hänen asianajajansa Kaarle Gummerus.

Bouanane voidaan pitää tutkintavankeudessa 28. helmikuuta 2018 asti. Siihen mennessä pääepäiltyä vastaan on nostettava syyte.

Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs sanoo, että poliisi jatkaa tutkintaa koko ajan, ja epäiltyä kuulustellaan lähes päivittäin. Yksi henkilö on edelleen kansainvälisesti etsintäkuulutettu mahdollisesta osallisuudesta tekoon.

– Hänet on kansainvälisesti etsintäkuulutettu. En kommentoi hänen olinpaikkaansa tai muutakaan asiaa. Meillä on omat väylämme asian selvittämiseksi.