Katainen: EU ei halua rajoittaa metsien käyttöä

Komission mukaan hakkuiden lisäämisen pitäisi olla mahdollista jatkossakin. Metsäyhtiö UPM arvioi, että EU:n hiilinieluratkaisu voi vaikuttaa sen investointisuunnitelmiin.

Yle maailmalla: Bryssel
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kesk.) ja UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kesk.) ja UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen.Yle / Thierry Bordau

BRYSSEL Euroopan komissio ei halua rajoittaa puun käyttöä, sanoo komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Hän otti Yle Uutisten haastattelussa kantaa metsien hiilinieluja koskevaan esitykseen, joka on Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä.

Suomen hallitus ja suomalainen metsäteollisuus ovat sitä mieltä, että komission esitys on kehno ja kohtelee Suomea epäreilusti.

– Tavoitteena on löytää ratkaisu joka mahdollistaa hyvin metsiä hoitavien maiden puunkäytön myös kasvavassa määrin, Katainen sanoo.

Hän tosin korostaa, että komissiolla ei tässä vaiheessa ole varsinaista roolia hiilinieluasian etenemisessä, sillä esitys on nyt Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden ministerineuvoston käsiteltävänä. Komissio palaa neuvottelupöytään vasta siinä vaiheessa kun parlamentti ja neuvosto ryhtyvät sovittelemaan kantojaan yhteen.

Katainen kertoo vievänsä suomalaisten viestiä eteenpäin komissiossa.

– Komissio on ottanut vastaan hyvin paljon palautetta ja uskon, että ne kipupisteet ovat tiedossa, Katainen sanoo.

Parlamentti äänestää kannastaan täysistunnossa 13. syyskuuta Strasbourgissa. Neuvosto yrittää saada oman esityksensä valmiiksi ympäristöministerien kokouksessa lokakuussa.

UPM: Vaikuttaa investointeihin

Suomalaisen teollisuuden lobbaus hiilinielukysymyksen ympärillä on tiivistynyt asian käsittelyn edetessä. Eilen keskiviikkona Brysselissä vieraili metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, joka on myös alan yrityksiä edustavan Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja.

Hän piti Metsäteollisuuden kutsuvierastilaisuudessa puheen, jossa hän kehui suomalaisen metsänhoidon edistyksellisyyttä.

UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen puhui Brysselissä Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa.
UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen puhui Brysselissä Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa.Yle / Thierry Bordau

Vaikuttavatko EU-päätökset UPM:n investointeihin?

– Tietysti se vaikuttaa meidänkin päätöksiin. Me katsomme aina, mikä on raaka-aineen saatavuus. Kyllä sillä on vaikutusta siihen, millä tavalla Suomeen tai Eurooppaan investoidaan, Pesonen sanoi Ylelle.

– En ole nähnyt montaa maata joka hoitaa metsiä yhtä hyvin kuin me suomalaiset hoidetaan. Tämä täytyisi tunnustaa ja tunnistaa myös näissä regulaatioissa joissa Brysselissäkin tehdään, Pesonen sanoi.

"Emme ole puunhalaajien puolella"

Metsäteollisuuden tilaisuudessa iso osa yleisöstä oli Brysselin suomalaisia. Johtaja Artur Runge-Metzger komission ilmasto-osastolta oli saatu paikalle osallistujaksi paneelikeskusteluun. Hänen mukaansa hiilinieluesitykseen liittyy isoja väärinkäsityksiä.

– Me emme ole puunhalaajien puolella. Olemme metsänhoitajien puolella, Runge-Metzger sanoi.

Komissio on esittänyt, että tulevia hakkuita verrattaisiin hakkuisiin vuosina 1990–2009. Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden mielestä vertailujakso on huono, sillä tuolloin metsiä hakattiin paljon vähemmän kuin niitä haluttaisiin hakata jatkossa. Jos hakkuita tehtäisiin selvästi vertailutasoa enemmän, Suomi joutuisi vähentämään päästöjä vastaavasti jostain muualta, tai ostamaan päästöoikeuksia muilta mailta.

Teollisuuden ja hallituksen mukaan hakkuita on varaa kasvattaa reilustikin ilman että metsien muodostama hiilinielu pienenee. Ympäristöjärjestöt ja osa tutkijoista ovat taas sitä mieltä, että hiilinielujen pitäisi antaa kasvaa jotta hiilidioksidia sitoutuisi mahdollisimman paljon metsiin.

Katainen muistuttaa, että hiilinieluja täytyy mitata, jotta EU pystyy täyttämään tavoitteensa Pariisin ilmastosopimuksessa.

– Ilmasto-ongelma on valtava uhka koko ihmiskunnalle. Meidän eurooppalaisten pitää kantaa siitä vastuuta. Vastuullinen metsäpolitiikka on osin vastaus tähän kysymykseen, Katainen sanoo.