Jo parikymppisten sydän rasvoittuu – syynä länsimaiset elintavat

Länsimaissa plakkia ja kalkkeutumia alkaa kertyä sydämeen jo noin 25 vuoden iässä. Taustalla ovat usein tupakointi, ylipaino, korkeat veren kolesteroliarvot ja hoitamaton verenpainetauti.

sydäntaudit
hampurilainen
Elintavoilla on edelleen suuri merkitys sydäntautien kehittymiseen. Verisuonten rasvoittuminen alkaa jo parikymppisillä, vaikka itse tauti mielletään useimmiten keski-ikäisten ja vanhojen ihmisten taudiksi.AOP

OuluÄkillisesti sydänkohtaukseen kuolleiden ruumiinavaustutkimuksissa on todettu, että myös niissä on usein taustalla sepelvaltimoiden rasvoittumista, vaikka uhrit eivät sitä itse ole havainneet.

– Lähes kaikilla nelikymppisillä on jo jonkin verran plakkia ja kalkkeutumia sydämessä. Länsimaissa sitä alkaa kertyä sydämeen jo 25 vuoden iässä, mutta se ei yleensä aiheuta varsinaisia ahtautumia eikä oireita etukäteen, sanoo Oulun yliopiston professori, kardiologi Heikki Huikuri.

Sepelvaltimotauti on pääasiassa miesten sairaus. Kaikkein isoimmassa vaarassa ovat tupakoitsijat, joilla on hoitamaton verenpainetauti ja joiden kolesteroliarvot ovat korkealla, vaikka heillä ei erityisiä oireita olisikaan.

Vaikka etukäteismerkkejä ei tuntuisikaan, saattaa lievästikin ahtautunut sepelvaltimo lisätä sydänkuoleman riskiä, jos esimerkiksi sydämestä revennyt sisäkalvo jää kiinni supistuneeseen valtimoon. Muita sydänperäisiä äkkikuolemia voivat aiheuttaa myös sydäntulehdus sekä sydämeen kertynyt fibroosi.

Elintavoilla suuri merkitys

Varsinainen sepelvaltimotauti voi kehittyä geeniperimän takia. Riskiä lisäävät myös muut sairaudet, kuten diabetes. Sydänasiantuntijoiden mukaan selvästi yleisin syy sepelvaltimoiden ja verisuonien rasvoittumiseen ja kalkkeutumiseen löytyy elintavoista.

Heikki Huikuri muistuttaa, että useimmiten paras keino vaikuttaa sydänkuolemien ehkäisyyn on nimenomaan omien elintapojen remontti.

– Tupakointi, ylipaino, korkeat veren kolestroliarvot ja hoitamaton verenpainetauti ovat tavallisimmat sydänkohtauksen riskitekijät, Huikuri sanoo.

Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on etenkin viime vuosikymmeninä tullut osaksi länsimaista elintapaa.

Heli Kuusipalo

Myös pitkään kliinistä hoitotyötä sydänsairaiden kanssa tehnyt kollega Raimo Kettunen on samoilla linjoilla.

– Kyllä näyttää hyvin vahvasti siltä, että sepelvaltimotauti on elintapasairaus.

Kettunen muistuttaa myös viime aikojen tutkimuksista, joissa tärkeänä pidetään lisäksi riittävää liikuntaa. Liikunta vaikuttaa lihaskunnon ja mielialan lisäksi myös sydän- ja verenkiertoelinten kuntoon. Se voi auttaa esimerkiksi jännitystilanteissa, joissa stressihormonin erittyminen lisää sydänkohtauksen riskiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan liikkumisen määrä on viime vuosien aikaan vähentynyt.

– Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on etenkin viime vuosikymmeninä tullut osaksi länsimaista elintapaa.

Sydämen rasvoittumista havaittu jo pitkään

Nuorella iällä äkilliseen sydänkuolemaan menehtyneiden sydämen kuntoa on tutkittu Suomessa erityisesti Oulun yliopistossa, jonka tutkijat ovat koonneet koko maan ruumiinavauspöytäkirjoista laajan aineiston.

Sydämen rasvoittumisesta jo nuorella iällä tai varhaisaikuisuudessa on saatu viitteitä 1950-luvulla. Raimo Kettunen kertoo tutkimuksesta, joka nosti asian esiin Yhdysvalloissa.

– Tutkijat suorastaan järkyttyivät, kun Korean sodassa kaatuneille amerikkalaissotilaille tehdyt ruumiinavaukset paljastivat monen alle 40-vuotiaankin sydämestä rasvoittumisen merkkejä.

Sepelvaltimotaudin ennuste parantanut

Sepelvaltimotaudin hoito on viime vuosina edennyt huimin askelin. Taudin osuus kuolemantapauksista on vähentynyt eikä hoitoa saavien sepelvaltimotautipotilaiden kuoleman riski enää ole erityisen synkkä.

– Jos sepelvaltimo tukkeutuu oireettomalla henkilöllä, noin kolmannes saa samantien sydänpysähdyksen, mutta kaksi kolmannesta pääsee sairaalaan. Sen jälkeen heillä on hyvä ennuste. Käytännössä hoitoa saavien sepelvaltimopotilaiden kuolleisuusennuste ei poikkea terveiden ennusteesta, Heikki Huikuri kertoo.

Jos sepelvaltimo tukkeutuu oireettomalla henkilöllä, noin kolmannes saa samantien sydänpysähdyksen.

Heikki Huikuri

Suomessa sepelvaltimotauteihin menehtyneiden määrä on laskenut tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Syynä ovat hoitotapojen kehitys ja elintapojen muutokset.

Suomessa kiinnitettiin elintapojen ja kansanterveyden välisiin suhteisiin erityistä huomiota laajassa Pohjois-Karjala-projektissa (siirryt toiseen palveluun).

1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle kestäneessä kansanterveyskampanjassa tavoitteena oli vähentää sydänkuolemia juuri elintapojen muuttamisella eli suolan, tupakan ja kovien rasvojen välttämisellä.