Koe uusi yle.fi

Sopeutuen ja nöyristelemättä – Alvar Aallon perintö määrittelee kaupunkia ympärillään

Seinäjoen Aalto-keskukseen käy tutustumassa kymmeniä ryhmiä vuosittain. Kaupungin oppaille ja kaupunginarkkitehdille arkkitehtuurin ykköskohde on arkista työtä.

Alvar Aalto
Seinäjoen kaupunginkirjaston lasinen siluetti.
Alvar Aalto -viikon keskiössä 13.-17.9.17 on Aallon Seinäjoelle suunnittelema hallinnollinen ja kulttuurinen Aalto-keskus. Kuvassa Aalto-keskus heijastuu uuden Apila-kirjaston ikkunaan. Uutta rakennuskantaa rakennetaan keskuksen viereen harkiten ja pieteetillä.

Lakeuden Ristin lattia viettää 60 senttimetriä alttaria kohti. Sen tornissa on askelmia 276.

Aalto-keskuksessa (siirryt toiseen palveluun) kirkko on idässä, valtio eli Valtion virastotalo lännessä, kunta (siis kaupungintalo) kirkosta katsottuna oikealla ja kulttuuri eli kirjasto ja teatteri vasemmalla.

Riitta Marttila on Seinäjoen oppaiden puheenjohtaja ja osaa kertoa monia yksityiskohtia Seinäjoen Aalto-keskuksesta ja sen rakentamisesta.

Kaupungin oppaille Alvar Aallon suunnittelema rakennuskokonaisuus on perusosaamista, sillä sitä esitellään vuosittain kymmeniä kertoja sekä tilauksesta ryhmille että avoimilla opastuskierroksilla kaikille kiinnostuneille. Myös arkkitehtejä ja alan opiskelijoita rakennukset kiinnostavat.

Vuosien mittaan esittelykierrosten kielivalikoima on laajentunut ryhmien kansainvälistyessä. Lisäksi huolehditaan, että keskus on tuttu omalle väelle:

– Nykyään käy paljon koululaisryhmiä ja keskusta esitellään Seinäjoen koululaisille, Marttila sanoo.

Seinäjoen oppaiden puheenjohtaja Riitta Marttila Aalto-keskuksen opasteen vierellä.
Seinäjoen oppaiden puheenjohtaja Riitta Marttila Aalto-keskuksen opasteen vierellä.Hanne Leiwo/Yle

"Merkittävä Aalto-kohde"

Alvar Aalto -akatemian (siirryt toiseen palveluun) johtaja Esa Laaksonen sanoo Seinäjoen Aalto-keskuksen olevan tärkeä Aalto-kohde etenkin siksi, että kaupunkikeskusta sen ympärillä on toteutunut aika pitkälle sellaisena, kuin Aalto toivoikin sen toteutuvan.

– Kirkko on hieno, kirjasto tosi kiva ja kaupungintalo omanlaisensa. Mielestäni tämä on hyvin merkittävä kohde, eikä sen arvoa laske, että viereen on tullut onnistunut uusi kirjasto, Laaksonen sanoo.

Uusi kirjasto on Apila, joka avattiin Aalto-keskuksen kupeeseen viisi vuotta sitten. Apilan ikkunasta aukeaa suora näkymä Aalto-keskukseen – vanhaan kirjastoon, kirkkoon ja teatteritaloon. Harkitusti, ohjaten kaupunkilaisten katsetta Alvarin töihin.

Vaikka Alvar Aalto kiinnostaa kansainvälisesti tutkijoita tällä hetkellä, tutkimus kohdistuu kuitenkin usein samoihin kohteisiin, Laaksonen murehtii.

– Esimerkiksi Pariisin maailmannäyttelyn (1937) Paviljongista on aika hyvin materiaalia, mutta sen todellista vaikutusta ja aikalaiskäistyksiä ei kukaan juurikaan ole tutkinut. Paimion parantola, Viipurin kirjasto ja Villa Mairea ovat niin loppuunkaluttuja kohteita, että jos olisin ulkomainen tutkija, pysyisin niistä kaukana.

Alvar Aalto -akatemian johtaja Esa Laaksonen Seinäjoella.
Esa Laaksonen Seinäjoen Apilassa, jonka ikkunasta aukeaa näkymä Aalto-keskukseen.Hanne Leiwo/Yle

Eksotiikkaa turisteille – jokapäiväinen työ kaupunginarkkitehdille

Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemelle Aalto-keskus tarkoittaa tällä hetkellä täyttä työtä.

1960-luvulla valmistunut Aallon kirjasto on jo peruskorjattu ja parhaillaan ovat käynnissä sinisin sauvatiilin päällystetyn kaupungintalon ja vaaleapintaisen Valtion virastotalon peruskorjaukset.

– Haasteet tulevat esille kohteissa, joissa yhdistetään laajoja rakennustöitä ja varustelutason muutoksia rakennuksiin kohdistuviin rakennussuojeluvaatimuksiin, Aittoniemi sanoo.

Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmä on nykyään tilavaatimuksiltaan aivan toista kuin alkuperäinen, hän muistuttaa.

– Hyvä peruskorjaus tarkoittaa sitä, että kun käyttäjä tulee sisälle, yleisin hämmästys on, että eihän täällä ole mitään tehtykään. Haaste on, että ei tule näkyviä asennuksia.

Yleiskuvaa Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen kaupungintalon sisätiloista.
Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen kaupungintalon sisätilat.Hanne Leiwo/Yle

Suojeltu toimistorakennus ei muutu avokonttoreiksi

Jussi Aittoniemi muistuttaa, että vaikka joskus asioita joudutaan suojellun rakennuksen osalta tekemään ”tavallista" tarkemmin, on joskus myös luvallista ja perusteltua olla tekemättä mitään.

– Rakennussuojelu tuo mukanaan sen, että on perusteltu syy jättää osia rakennuksesta kokonaan koskematta ja antaa iän ja patinan näkyä paikoissa, joissa se ei ole epäsiistiä.

Aallon toimistorakennukset Seinäjoella ovat valmistuneet aikaan, jolloin työtavat ja välineet olivat erilaisia kuin nykyään. Aittoniemen mukaan noin viisikymppiset rakennukset ovat ajan myötä osoittaneet olevansa toiminnallisia toimistorakennuksia ja palvelevat edelleen siinä tehtävässä, mihin ne on suunniteltu.

Suojeltujen rakennusten sisätilat eivät kuitenkaan välttämättä taivu tämän päivän toiveita vastaaviksi.

– Kun puhutaan toimistotyöympäristöstä, ollaan menossa aika paljon perinteisistä koppikonttoreista monitilaympäristöön, jossa työnteko ei ole sidottu omaan työpisteeseen. Sekä kaupungintalolla että virastotalolla tullaan säilyttämään toimistorakenteen peruslogiikka, Aittoniemi sanoo.

Peruskorjausten jälkeenkin Aallon rakennuksissa tulee siis olemaan huoneita käytävän varrella.

Aalto-keskuksen pienoismalli Seinäjoen kaupungintalolla.
Aalto-keskuksen pienoismalli Seinäjoen kaupungintalolla.Hanne Leiwo/Yle

Sopeutuu nöyristelemättä

Aalto-keskuksen läheisyys huomioidaan kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemen mukaan kaikessa keskustan kehittämisessä: esimerkiksi asemanseudulta halutaan ylläpitää selkeä jalankulkuyhteys keskukseen ja Lakeuden ristin vieressä oleva puiston kehittämisessä Aalto-keskuksen läheisyys on muistettava.

– Yksi Aalto-keskuksen merkittävä aineeton arvo on, että se toimii esimerkkinä ja kannustimena siihen, että arkkitehtuuriin ja rakennusten sijoittumiseen sekä laatuun panostettaisiin. Että rakentajat ja hankkeisiin ryhtyvät omaksuisivat itse tietynlaisen ymmärryksen siitä, että rakentamisen ja arkkitehtuurin laadulla on merkitystä ja positiivinen vaikutus, Jussi Aittoniemi sanoo.

Varmasti tämän rakennusryhmän takia on tietyllä tavalla mukavampaa olla Seinäjoen kaupunginarkkitehti kuin olisi ilman tätä.

Jussi Aittoniemi

Aalto-keskus tarvitsee ympärilleen arkkitehtuuria, joka sopeutuu siihen, mutta ei nöyristele, Aittoniemi kuvailee.

– Minulle tämä [keskus] on leimallinen osa Seinäjokea ja varmasti tämän rakennusryhmän takia on tietyllä tavalla mukavampaa olla Seinäjoen kaupunginarkkitehti kuin olisi ilman tätä. Nämä rakennukset ovat jotenkin uineet nahkoihin ja Aallon arkkitehtuurista on tullut henkilökohtaisempi juttu tämän rakennusryhmän ulkopuolellakin.

Seinäjoella vietetään Alvar Aalto -viikkoa (siirryt toiseen palveluun) 13.-17.9.2017