Suomen vankiloissa havaintoja väkivaltaisesta ekstremismistä ja radikalisoitumisesta – Terrori-iskuja on "taputettu ja ilakoitu"

Moni Suomen vankiloissa radikaaliksi havaittu henkilö on tällä hetkellä vapaana.

ääriliikkeet
vankilan kalterit
AOP

Suomen vankiloissa on tehty 84 henkilöhavaintoa väkivaltaiseen ekstremismiin ja radikalisoitumiseen liittyen, kertoo Rikosseuraamuslaitos (Rise). Havainnot ovat eriasteisia ja erilaatuisia. Osa havainnoista on rikosseuraamusalalla toimivien viranomaisten mukaan vakavia.

Tiedot selviävät Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen tunnistamisprojektin väliraportista (siirryt toiseen palveluun).

Raportin mukaan Suomen vankiloissa on tapahtunut muun muassa muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi on havaittu, että ääri-islamiin liitettäviä terrori-iskuja on juhlittu vankiloissa.

– Ilakoimista. On huudeltu osastoilla muille vangeille voitonriemuisesti, kuvailee Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson.

Raportin mukaan havaintojen perusteella voi todeta, että vankien joukossa on henkilöitä, jotka suhtautuvat myönteisesti länsimaalaisiin ihmisiin kohdistuvaan terrorismiin. Havaintoja on tullut lähes aina iskun tapahduttua.

– Esimerkiksi Turun surullisen puukotustapauksen yhteydessä on havaittu, että jotkut henkilöt ovat olleet siitä iloisia ja taputtaneet, Eriksson kertoo.

Rikosseuraamuslaitos teki havaintoja erilaisiin ääriajatteluihin liittyvistä henkilöistä.

– Poliittisesti radikalisoituneita, äärioikeistoa ja äärivasemmistoa on tässä huomattavasti vähemmän – alle kymmenen havainnoista.

Suomessa siis ilmiö koskettaa pääosin ulkomaalaistaustaisia vankeja, ja radikalisoituminen liittyy uskonnolla perusteltuun väkivaltaiseen ekstremismiin. Raportin mukaan tehtiin myös useita havaintoja liittyen poliittisesti perusteltuun väkivaltaiseen ekstremismiin. Havaintojen perusteella suurin radikalisoitumisen uhka liittyy vankeihin, jotka altistuvat ääri-islamistiselle tai äärioikeistolaiselle aatteelle.

45 on vankilassa – 39 vapautettu

Raportin mukaan vankilat ovat otollinen maaperä radikaaleille ajatuksille. Altistuminen tapahtuu yleisimmin toisen vangin tai vankilajengin vaikutuksesta.

Lähtökohta vankiloissa tapahtuvalle väkivaltaiselle radikalisoitumiselle on altistuminen aatteelle tai ideologialle, jossa on ekstremistisiä piirteitä.

Raportissa havaituista henkilöistä 45 on edelleen vankilassa ja 39 henkilöä on vapautettu tai poistettu maasta.

Eriksson sanoo, ettei ole erityisen huolissaan tilanteesta.

– En sillä lailla huolissani, paitsi jos ajatellaan mitä Euroopassa on tapahtunut. Suuressa osassa terroritekoja tekijät ovat olleet radikalisoituneita vankilassa. Meidän täytyy tehdä itselle selväksi, että miten suhtaudutaan.

Eriksson sanoo, ettei näe raportissa havaittuja henkilöitä erityisen suurena uhkana. Hän pitää tärkeänä ilmiön tunnistamista ja seuraamista valtakunnallisesti.

– Kaikki havainnot on otettava tosissaan, että saataisi eliminoitua mahdolliset väkivaltateot.

Eriksson ei osaa sanoa tarkemmin, kokeeko hän uhkana vapautetut henkilöt.

– Ei kukaan voi tietää. En suurta uhkaa lietsoisi. Aika iso osa on jo karkotettu kotimaahansa. Ei sillä toki ole merkitystä missä maassa ovat, he voivat tehdä teon missä tahansa. Vaikea sanoa.

Projektipäällikkö kertoo, että raportin havainnot on tehty hyvin matalalla kynnyksellä. Hän ei pysty sanomaan tarkemmin, ovatko henkilöt jonkinlaisessa seurannassa.

– Uskoisin, että yhteistyöviranomaiset jollakin tasolla heitä seuraavat.

"En lähtisi lietsomaan paniikkia"

Risen projekti lähti liikkeelle havaintojen tunnistamisesta, ja on kestänyt noin vuoden. Erikssonin mukaan Suomi on jäljessä muuta Eurooppaa, mitä tulee vankien radikalisoitumiseen.

– En lähtisi lietsomaan mitään paniikkia enkä uhkakuvia isommin tällä meidän projektilla. Olemme heränneet tähän hyvissä ajoin ja toivomme, että saamme eväitä asian viemiseksi eteenpäin hyvissä ajoin ennen kuin on myöhäistä.

Erikssonin mukaan tärkeää on siis se, että tilanne on tunnistettu ja sille päästäisi tekemään jotain.

– Monessa maassa on paljon enemmän näitä radikalisoituneita vankiloissa. Meillä Suomessa se ei kuitenkaan ole, ja se on vielä aika pieni ilmiö.

Radikalisoitumisen ehkäisyssä vankeusaikana tulee raportin mukaan panostaa henkilökunnan kouluttamiseen, tiedonhankintaan ja turvalliseen laitossijoitteluun. Turvallinen laitossijoittelu voi olla tehokkain tapa hallita radikalismin ja väkivaltaisen ekstremismin aiheuttamia ongelmia, koska vaikuttavista kuntoutusmenetelmistä ei vielä ole näyttöä.