Energiatehokkaan rakentamisen keinoista väännetään kättä – tutkijat ja eristeteollisuus jyrkästi eri mieltä

Eristysteollisuus pitää nykyistä paksumpia eristeitä hyvänä keinona pyrkiä kohti nykyistä pienempää energiankulutusta. Tampereen teknillinen yliopisto puolestaan varoittaa liiallisesta eristämisestä.

Energiatehokkuus
Energiatehokas passiivitalo.
Talojen energiavaatimukset kasvavat vuodenvaihteesta lähtien.Yle

Vuodenvaihteesta lähtien uudet rakennukset on rakennettava nykyistä energiatehokkaammiksi. Tämä voidaan saavuttaa rakentamalla taloihin omaa energiatuotantoa, esimerkiksi aurinkopaneeleita ja tehostamalla lämmön talteenottoa. Vaihtoehtoiseksi menetelmäksi ollaan hyväksymässä myös nykyistä paksummat eristysvahvuudet.

Rakennusalan ammattilaisten keskuudessa on jyrkästi eriäviä mielipiteitä energiatehokkaan rakentamisen toteutustavoista.

Eristeteollisuus on ajamassa uusiin rakentamissäännöksiin yhdeksi vaihtoehdoksi nykyistä vahvemmat eristykset. Paksuista eristeistä myös varoitetaan. Syntyvä säästö on olematon ja massiiviset eristeet voivat pahimmillaan lisätä homeongelmia.

Varoittava viesti Tampereelta

Eristeteollisuus pitää paksua eristystä tehokkaana tapana vähentää energiakulutusta ja hiilijalanjälkeä. Tampereen teknilliseltä yliopistolta kuuluu kuitenkin varoittava ääni. Professori Juha Vinha sanoo, että paksut eristeet voivat tietyissä rakenteissa aiheuttaa homeongelmia.

Lämmöneristyksen lisääntyessä rakenteiden ulko-osat viilenevät, koska rakenteiden läpi ei pääse lämpöä. Viileneminen voi altistaa homeen kasvulle.

– Huonona asiana oli, että sinne tuli tällainen vaihtoehtoinen menetelmä. Kun laitetaan paljon rakennukseen eristystä, niin sillä tavoin voitaisiin osoittaa riittävä energiatehokkuus. Se mahdollistaa sen, että siellä tulee mukaan sellaisiakin rakenteita, jotka eivät ole kosteusteknisesti turvallisia, jos niiden toiminnasta ei ole riittävästi tietoa, sanoo rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

Rakennusteollisuuden tuoteryhmäpäällikkö Ari Ilomäki on eri mieltä Vinhan kanssa. Eristeteollisuuden mielestä eristeen paksuus ei aiheuta kosteus- ja homevaurioita.

– Eristevahvuuden lisääminen ei aiheuta kosteusongelmia seinärakenteissa. Kosteus- ja homevauriot liittyvät aina virheisiin, joita on syntynyt huonon suunnittelun, rakennusvirheiden, ilmanvaihdon, huollon ja ylläpidon puutteista, Ilomäki sanoo.

Ilomäki painottaa, että eristeteollisuus pitää hyvin lämmöneristettyä ja tiivistä rakennuksen ulkovaippaa sekä hallittua ilmanvaihtoa tehokkaana tapana vähentää energiakulutusta ja hiilijalanjälkeä.

Hyöty jää pieneksi

Professori Juha Vinhan mielestä nykyisen eristevahvuuden kasvattamisesta saatava hyöty on minimaalinen.

– Ne ensimmäiset kymmenet millit ovat tavallaan kaikkein tehokkainta eristystä ja hyöty vähenee, mitä paksumpaan mennään. Nyt ollaan optimaalisella tasolla aika monilla rakennustyypeillä tässä nykymääräystasossa, sanoo Vinha.

Nykyään seinissä vaaditaan esimerkiksi 250 millimetrin eristysvahvuutta. Tulevaisuudessa ne voivat olla jopa yli 400 millimetriä.

Näkemyserot massiivisten lämmöneristeen hyödyistä haitoista ovat hämmästyttävän suuria. Professori Juha Vinha ihmettelee sitä, kuinka hyvin eristeteollisuus on saanut viestinsä läpi.

– Vaikuttaa siltä, että ympäristöministeriö on taipunut eristeteollisuuden lobbaukseen.