Koe uusi yle.fi

Suomalaisilla puukerrostaloilla maailmalle? Professori toivoo puurakentamiseen asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä

Puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen uskoo puukerrostalojen ja julkisen rakentamisen mahdollisuuksiin kotimaan- ja vientimarkkinoilla.

Puukerrostalo
Lakea Oy:n ensimmäiset puukerrostalot Seinäjoella.
Lakea Oy:n ensimmäiset puukerrostalot Seinäjoella.Hanne Leiwo/Yle

Katja Lähtinen aloitti syyskuussa 2016 Vaasan yliopiston liiketalouden professorina erityisalanaan puurakentaminen.

Ensimmäinen vuosi viisivuotisesta professuurista meni ihmisiin, verkostoihin ja paikallisiin puurakentamisen eritystarpeisiin tutustuessa, sekä tieteellistä tutkimustyötä tehden.

Etelä-Pohjanmaan tahtotila kehittää puurakentamista saa professorilta kehut. Esimerkkeinä hän mainitsee alueella käynnistyneen CLT-tuotannon – tähän asti Suomessa on käytetty esimerkiksi itävaltalaista materiaalia, nyt tarjolla on kotimaista – ja Lakean Sydänpuu-konseptin.

– Sydänpuu on uudenlainen avaus materiaalien välisen kilpailun ratkaisemiseen. Puuta vai betonia -keskustelu on mielestäni monissa tilanteissa ajan haaskausta. Kaikissa materiaaleissa on hyvät puolensa. Se, että otetaan niistä hyödyt ja tehdään myös rakentamisen prosessien uusiutumista edistävää yhteistyötä, on erittäin merkittävä avaus, Lähtinen sanoo.

Käyttäjän tarpeiden kuulemisessa kehitettävää

Katja Lähtinen kertoo huomanneensa, että kuten kaikessa kerrostalorakentamisessa, myös puukerrostalorakentamisen alalla riittää opeteltavaa vielä muun muassa käyttäjätarpeisiin vastaamisessa.

– Vaikka olisi kuinka hieno tekniikka, tuotantoprosessit ja oltaisiin kuinka kustannustehokkaita, jos ei vastata käyttäjän tarpeisiin, on pitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä puutteita, Lähtinen toteaa.

Omakotitalorakentamisessa käyttäjän kuuleminen toimii hänen mukaansa paremmin kuin esimerkiksi kerrostalorakentamisen puolella.

– Laajan mittakaavan teollisen kerrostalorakentamisen prosessit ovat muotoutuneet vuosien saatossa. Tilaaja tilaa ja urakoitsija tekee, mutta esimerkiksi pintamateriaalien valintoja lukuunottamatta vähän kysytään siltä, joka ostaa asunnon. Sellaista järjestelmää ja ajattelua meillä ei ole. Tähän puutteeseen vastaavan asiakaslähtöisyyden kehittämisessä on teollisen puurakentamisen liiketoimintamallien muodostamisessa uusia mahdollisuuksia.

Tilaaja tilaa ja urakoitsija tekee, mutta ei kysytä siltä, joka ostaa asunnon. Sellaista järjestelmää ja ajattelua meillä ei ole.

Katja Lähtinen

Perinteisesti Suomessa tunnetaan puun käyttömahdollisuudet rakentamisessa, minkä kautta puu on rakentajien ja kuluttajien keskuudessa yleisesti tunnettu ja hyväksytty materiaali, Katja Lähtinen sanoo. Teollisen puurakentamisen prosesseihin perinteisen rakentamisen mallit eivät kuitenkaan ole sellaisenaan sovellettavissa.

– Jos puhutaan teollisesta, kaupunkimaisesta rakentamisesta tai kerrostalorakentamisesta, se on eri asia kuin mitä meillä on mökkejä tai vanhoja kaupunkeja, missä on puuta. Otetaan molemmista hyvät puolet – kuten perinteisen rakentamisen miellyttävät milljöövaikutukset ja teollisen rakentamisen prosessien tehokkuus – aina, kun se vain on mahdollista.

Puurakentamisen liiketoimintaprofessori Katja Lähtinen aloitti EPANET-professorina syyskuussa 2016.
Puurakentamisen liiketoimintaprofessori Katja Lähtinen aloitti EPANET-professorina syyskuussa 2016.Hanne Leiwo/Yle

Mahdollisuuksia isoille ja pienille

Kiinnostus puurakentamiseen on Katja Lähtisen mukaan kasvavaa. Yleisen kiinnostuksen pitäisi kuitenkin vielä realisoitua suuremmaksi kysynnäksi niin julkisten rakennusten kuin asuinkerrostalojenkin rakennuttamisessa.

Lähtisen mukaan tämä edellyttää sekä yritysten tarjonnan että kysynnän kehittymistä.

– Tarjonnan osalta esimerkiksi teollisten prosessien viilausta ja kysynnän osalta esimerkiksi sitä, että puun hyötyjä pystytään kommunikoimaan markkinoille siten, että tilaajat ja käyttäjät haluavat rakennuttaa ja asua puurakenteisissa julkisissa rakennuksissa tai taloissa. Tämän yhtälön onnistuessa on mahdollisuuksia löytää aidosti uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös ympäristö- ja piharakentamisen, kalustamisen ja sisustamisen ratkaisuja tarjoaville yrityksille.

Katja Lähtinen muistuttaa, että käyttäjien arvomaailmaan liittyy paljon pehmeitä arvoja, aineettomia asioita ja fiilistäkin.

– Kaikilla mikroyrityksistä suuryrityksiin on paikkansa, kun osataan erikoistua ja tunnistetaan erilaiset asiakastarpeet. On niitä asiakasryhmiä, jotka tarvitsevat pientä ja ketterää sekä hyvinkin spesifeihin tarpeisiin vastaamista. Toisaalta tietty standardointi ja suurimittakaavaisuus on tärkeätä joillekin.

Pitää osata kommunikoida myös niiden ihmisten kanssa, jotka kokevat, että puita ei saisi kaataa.

Katja Lähtinen

Viennissä mahdollisuuksien ajat

Vienti kiinnostaa yrityksiä ja Lähtisen mukaan puurakentamisen alalla eletään nyt aikoja, jolloin sen suhteen voi tapahtua suuriakin esimerkiksi kasvavilla Aasian markkinoilla. Asenteissa ja tahtotilassa on otettu pitkiä harppauksia.

– Puu on materiaali, joka tunnustetaan ja on kestävän kehityksen mukainen.

Kuitenkin:

– Pitää osata kommunikoida myös niiden ihmisten kanssa, jotka kokevat, että puita ei saisi kaataa. Mietittävä, miten osataan kertoa, että suomalainen metsätalous on kansainvälisesti vertailtuna kestävää oli meillä sertifikaatteja tai ei – vaikka tietysti aina myös parantamisenkin varaa on. Tämä on pitkälti myös kommunikointikysymys.

Katja Lähtisen professuuri (siirryt toiseen palveluun) kuuluu EPANET-verkostoon ja sen toimipaikka on Seinäjoen yliopistokeskuksessa.