Orpo verohallinnon salaisesta ohjeistuksesta: "Ei käsittääkseni ole enää voimassa"

Verohallinnossa on ollut parin vuoden aikana käytössä ohjeistus, jonka mukaan alle 30 000 euron lahjaveroista tehtyjä ilmiantoja ei tutkita.

verotus
seteleitä lompakossa
AOP

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Ylelle sähköpostitse keskustelleensa Verohallinnon ohjeistuksesta valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa.

– Olen keskustellut ohjeistuksesta valtiovarainministeriön vastuuvirkamiesten kanssa.

Suomen Kuvalehti (siirryt toiseen palveluun) kertoi eilen, että Verohallinto on kieltänyt salaisella ohjeistuksella työntekijöitään puuttumasta alle 30 000 euron pimeisiin lahjoituksiin.

Verohallinto on valtiovarainministeriön alainen virasto.

– Verohallinto on oma itsenäinen virastonsa, jonka tulosohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.

Orpon mukaan kyseinen ohjeistus olisi poistunut käytöstä.

– Nyt esillä ollut ohje on tietojeni mukaan vanhentunut eikä ohje ole enää voimassa, Orpo sanoo.

Orpo huomauttaa, että Verohallinnolla on toimintansa ohjaamiseksi sisäisiä ohjeita, jotka koskevat verotuksen toimittamista.

– Verohallinnon ohjeissa määriteltyjen kohdevalintojen painopisteitä vaihdetaan säännöllisesti, jotta valvonta perustuisi satunnaisuuteen, eikä olisi ennalta arvattavissa.

"Tässä ei ole rikottu lakia"

Vielä eilen Verohallinto sanoi, että ohjetta olisi tulkittu väärin. Tänään se tarkensi, että tutkintakynnys olisi ollut voimassa ilmiantoja varten, ei lahjaverotusta varten.

Verohallinnon apulaisjohtaja Päivi Jäske myöntää, että vuonna 2013 asetettiin "väliaikaisesti" kyseinen 30 000 euron tutkintakynnys lahjoituksia koskeville ilmiannoille.

– Tässä ei ole rikottu lakia. Verotus on hoidettu, kuten pitää ja meidän verokertymä esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksen osalta on ollut aina tasaista.

Raja asetettiin Jäskeen mukaan, koska Verohallintoon tulee valtava määrä perättömiä ilmiantoja.

– Verohallintoon tulee paljon erilaisia, hyvinkin epämääräisiä ilmiantoja. Valtaosa näistä on täysin perättömiä ja silloin näitä tällaisia ei ole enemmälti katsottu, sillä niissä ei ole ollut taustalla tapahtunutta lahjoitusta. Näistä ei ole saatu taloudellista hyötyä irti.

Lahjansaajalla on aina velvollisuus ilmoittaa lahjasta, joka on arvoltaan 5 000 euroa tai enemmän. Rahalahjoja saa antaa tällä hetkellä samalle saajalle ilman veroja kolmen vuoden aikana 4 999 euron edestä. Ennen kuluvaa vuotta 2017 raja oli 3 999 euroa.

Verohallinnon ammattilaiset pystyvät Jäskeen mukaan erottamaan oikean ja perättömän ilmiannon toisistaan.

– Siihen vaaditaan meidän virkailijoiden ammattitaitoa. Ilmiannot käydään läpi ja silmäillään, mutta ilmiannon luotettavuuden näkee aika nopeasti siitä, miten se ilmianto on tehty.

30 000 euron tutkintakynnys ehti olla Jäskeen mukaan voimassa parisen vuotta.

– Tämä ohje on vanha. Siitä luovuttiin vuonna 2015. Uusien ohjeiden osalta en pysty verovalvonnallisista syistä kommentoimaan.

Jäske ei ota kantaa siihen, onko Verohallinnossa olemassa muita vastaavanlaisia ohjeistuksia. Jäskeen mukaan heillä on käytössä useita virkailijoille tarkoitettuja osittain tai kokonaan salaisia työmenettelyohjeita, jotka koskevat verotuksen toimittamista.

– Meidän ohjeethan ovat osin salaisia. Salassapito perustuu laissa säädettyyn velvollisuuteen. Valvonnallinen salassapito tarkoittaa sitä, että jos tiedot olisivat julkisia, niin ne voisivat vaarantaa valvonnan tarkoituksen toteutumisen. Se ei tarkoita, että meillä olisi kaikki ohjeet salaisia, vaan ne ovat vain tältä osin salaisia.

Valtiovarainministeri Orpon mukaan perustelut ohjeiden salaamiselle ovat olemassa.

– Ohjeet ovat salaisia, koska ne sisältävät valvontateknisiä ja valvonnan painopisteisiin liittyvää tietoa.

Osa ilmiannoista silkkaa haitantekoa

Vuodesta 2015 asti Verohallinto on ohjannut lahjaverotuksen ilmiannot Verohallin sivuilla olevan vihjetietolomakkeen (siirryt toiseen palveluun) kautta. Tiedonlaatu on Verohallinnon apulaisjohtaja Päivi Jäskeen mukaan näissä parantunut huomattavasti

– Vihjetietolomakkeen kautta meille tulee noin 10 000 ilmiantoa vuosittain ja ne tutkitaan kaikki. Tiedonlaatu ilmiannoissa on selkeästi parantunut ja me päästään niiden kanssa eteenpäin eli käsittelemään ja tutkimaanne paremmin.

Tästä huolimatta joukkoon mahtuu edelleen valtava määrä perättömiä ilmiantoja.

– 10 000 ilmiannosta toimenpiteisiin johtaa 2 500 eli perättömiä ilmiantoja on edelleen 75 prosenttia kaikista ilmiannoista. Osassa kyse on silkasta haitanteosta esimerkiksi naapuria kohtaan, Jäske sanoo.