Koe uusi yle.fi

Robotteja, Karjalan luovutus ja Martti Talvela – lakkautettavalla Savonlinnan opettajakoulutuksella värikäs historia

Laitoksen historiikkia valmisteleva Mikko Ripatti kertoo, että tarvittiin monta yritystä opettajaseminaarin saamiseksi Savonlinnaan ja sitten monta epävarmaa vuotta ennen kampuksen lakkauttamista. Tiistaina juhlitaan lukuvuoden avajaisia viimeistä kertaa.

opettajankoulutus
Itä-Suomen yliopiston kampus Savonlinnassa.
Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella koulutetaan opettajaopiskelijoita vielä yhden lukuvuoden ajan.Sanni Harmanen

Kun Mikko Ripatti alkoi kirjoittaa Savonlinnan opettajakoulutuksen historiikkia, hän ei vielä tiennyt, että historiikki päättyisi laitoksen lakkauttamiseen.

Toisaalta Itä-Suomen yliopiston päätös ei tullut Ripatille täytenä yllätyksenä. Yliopisto päätti vuonna 2016 keskittää Savonlinnassa toimineen opettajakoulutuksen Joensuun kampukselleen. Tiistaina Savonlinnan kampuksella juhlitaan lukuvuoden avajaisia viimeistä kertaa.

Ripatin mukaan Savonlinnan opettajakoulutuksen säilymisestä on keskusteltu jo 1990-luvun lamasta asti.

– Jo vuosien ajan eri kampusten välillä on ollut vahvoja jännitteitä. Kun ajattelee pidemmällä aikajänteellä, ei se koulun lakkaaminen yllättävää ole. Mutta onhan se lopullinen päätös iso asia. Se myös muutti tutkimuksen tekemistäni, Ripatti kertoo.

Karjalan luovutus toi Savonlinnalle seminaarin

Vaadittiin monta yritystä, ennen kuin Savonlinna sai oman opettajaseminaarinsa, vaikka seminaarin perustamista Savonlinnaan ehdotti jo 1800-luvun loppupuolella suomalaisen kansakoulun isä, pappi Uno Cygnaeus.

Elettiin kuitenkin suomalaisen kulttuurin heräämisen vaihetta. Esimerkiksi Karjala haluttiin sitoa suomalaisen kulttuurin piiriin turvaan Venäjän vaikutusvallalta, ja seminaarin perustamista Sortavalan kaupunkiin pidettiin hyvänä keinona siihen. Savonlinna sai siis jäädä odottamaan vuoroaan.

Savonlinnan normaalikoulun rehtori Mikko Ripatti
Savonlinnan normaalikoulun rehtori Mikko Ripatti tekee historiikkia Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksesta.Sanni Harmanen

Toinen tilaisuus koitti, kun yleinen oppivelvollisuus tuli voimaan 1920-luvun alussa ja Suomeen tarvittiin lisää opettajia. Savonlinna oli yksi Itä-Suomen kaupungeista, joita harkittiin uuden seminaarin paikaksi, mutta valtion rahapula kaatoi suunnitelmat.

Talvisodan jälkeen kaupunkia onnisti. Suomi oli luovuttanut Karjalan Neuvostoliitolle, joten Sortavalan seminaari tarvitsi uudet tilat. Itä-Suomi otettiin taas tarkasteluun.

– Kärkisijoille kiilasivat Joensuu ja Savonlinna, joiden kesken käytiin kova aluepoliittinen vääntö, Ripatti kertoo.

Kiistassa päästiin kompromissiin. Joensuu sai Sortavalan seminaarin miesosaston, ja Savonlinnaan perustettiin uudelleen seminaarin naisosasto, joka oli lakkautettu seminaarin siirryttyä hetkeksi väliaikaisiin tiloihin Karjalan luovutuksen jälkeen.

Savonlinnan seminaari aloitti toimintansa kesällä 1952, vuotta ennen Joensuuta.

Martti Talvela, naisseminaarin kuuluisin opiskelija?

Ajalle poikkeuksellisesti Savonlinnan naisseminaarin ensimmäiselle vuosikurssille hyväksyttiin myös miehiä. Sodan jälkeen syntyvyys oli nousussa, ja opettajia tarvittiin jälleen lisää. Ripatin mukaan moni opiskelija löysi seminaarista puolison itselleen.

– Ensimmäisen vuosikurssin tunnetuimpia opiskelijoita lienee oopperalaulaja Martti Talvela, Ripatti sanoo.

Ripatti uskoo olevan juuri opiskeluvuosien ansiota, että Talvela opintojensa jälkeen matkusti useammankin kerran Savonlinnaan konsertoimaan.

– Ehkäpä Talvelan konserteilla oli ratkaiseva vaikutus myös Savonlinnan oopperajuhlien syntymiselle.

Valokuva Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen historiasta
Presidentti Urho Kekkonen (eturivissä oik.) ja pääministeri Johannes Virolainen (eturivissä toinen oik.) osallistuivat opettajakoulutuslaitoksen päärakennuksen vihkiäisjuhlaan joulukuussa 1963.Sanni Harmanen

Seuraavan kerran miehiä kelpuutettiin Savonlinnassa opettajaopiskelijoiksi vasta vuonna 1974, kun seminaari liittyi osaksi Joensuun korkeakoulua. Savonlinnan opettajakoulutus paisui parinsadan oppilaan seminaarista lähes 800 oppilaan opettajakoulutusyksiköksi.

Myöhemmin korkeakoulu muuttui Joensuun yliopistoksi, ja vuonna 2010 oppilaitoksesta tuli osa Itä-Suomen yliopistoa.

Epävarmuuden ajat

Pian Itä-Suomen yliopiston toiminnan käynnistyttyä alkoi ilmetä merkkejä siitä, että opettajakoulutukseen saattaisi tulla muutoksia. Opetusministeriön selvityksessä opettajakoulutuksesta vuonna 2007 esitettiin yliopistojen haaraosastojen keskittämistä.

Jo tätä ennen 2000-luvun alussa opetusministeriössä oli Ripatin mukaan huolestuttu siitä, että Suomen korkeakouluverkko oli hajautunut pieniksi yksiköiksi. Ripatti kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen vuonna 2005 jutun, jossa Suomen korkeakouluverkon kartasto oli piirretty uusiksi.

– Juttu laukaisi tähän päivään asti jatkuneen keskustelun korkeakouluverkostosta.

Alkuun Itä-Suomen yliopisto puolusti Savonlinnan opettajakoulutusta, mutta alkoi myöhemmin harkita kantaansa. Vuonna 2011 opetuksen keskittämiseltä vältyttiin Ripatin mukaan poliittisen väliintulon ansiosta.

Valokuvia Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen historiasta
Historiikkiaan varten Mikko Ripatti on kerännyt valokuvia Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen historian varrelta.Sanni Harmanen

– Opetusministerillä ja kansanedustajilla oli ratkaiseva rooli siinä, että opettajakoulutus säilyi silloin vielä Savonlinnassa. Sen jälkeen Savonlinnan opettajakoulutusta myös kehitettiin vahvasti, sanoo Ripatti.

Vuonna 2012 Itä-Suomen yliopisto ilmoittikin käyttävänsä valtaosan saamastaan lisärahoituksesta Savonlinnan kampuksen kehittämiseen.

Hyvästit myös normaalikoululle

Lopulta kampuksen kohtaloksi koituivat keskittämiseen pyrkivä koulutuspolitiikka sekä kampuksen lukuisten kiinteistöjen aiheuttamat kulut. Vuonna 2015 arvioitiin, että yliopistolla olisi tulevaisuudessa runsaasti korjausvelkaa ja investointitarpeita. Huhtikuussa 2016 Itä-Suomen yliopisto julkaisi tiedotteen opettajakoulutuksen siirtämisestä Joensuuhun.

Ripatti pyyhkäisee silmäkulmaansa. Opettajakoulutuksen siirtyessä katkeaa myös Savonlinnan normaalikoulun taival. Koulu perustettiin opettajaopiskelijoiden harjoituskouluksi vuonna 1963, ja sen toiminta lakkaa heinäkuussa 2018.

– Organisaationa toiminnat siirretään Joensuuhun Rantakylän kaupunginosaan, johon ollaan parhaillaan rakentamassa uutta normaalikoulua, Ripatti kertoo.

Rehtorin kanslian ulkopuolella tulee vastaan alakoulun oppilaita kännykät kädessä. Heidän perässään käytävällä rullaa sinistä valoa hohtava, lieriön muotoinen robotti. Savonlinnan normaalikoulua on jo vuosien ajan suitsutettu modernin teknologian tiiviistä käyttämisestä opetuksessa. Opettajakoulutusta puolestaan on kehuttu sen painotuksesta taide- ja taitoaineisiin.

Ensi syksynä sekä oppilaat, opettajat, opettajaopiskelijat että robotit rullailevat jossakin muualla.

Itä-Suomen yliopiston kampus Savonlinnassa.
Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen viimeisiä lukuvuoden avajaisia juhlitaan tiistaina 12. syyskuuta.Sanni Harmanen

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hiihtolajit

Krista Pärmäkoski vai Marit Björgen? Pärmäkoskella takana kotiedulla yllätysmomentti

Seksuaalirikokset

Mummon miesystävä käytti Helenaa hyväkseen kuusivuotiaaksi saakka

180 astetta: “Tanakat miehet oikeudessa vaativat, että 10-vuotiaan olisi pitänyt osata vastustella hyväksikäyttäjäänsä”

Tehtävänä tulevaisuus

Goodbye, kuukkelimetsä!

Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Matti Vanhanen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kehuu Ahtisaarta ja Halosta, moittii Sauli Niinistön politiikkaa kapea-alaiseksi