Konkaripoliitikko sai pefletit takaisin uimahalliin – nyt häntä närästää työttömien verotus

Ylivieskalainen kunnallispoliitikko Ahti Törmälä perää muutosta työttömien verotukseen. Samansuuruista eläkettä ja työmarkkinatukea verotetaan aivan erisuuruisilla prosenteilla.

Työllisyys ja työttömyys
Pekka Loukkola / Yle
Ylivieskalainen Ahti Törmälä haluaa muutosta työttömien verotukseen.

Ylivieska72-vuotias konkaripoliitikko Ahti Törmälä (vas.) on tuttu näky Ylivieskan katukuvassa. Polkupyöräillessä miehen ajatus rullaa ja samalla tulee seurattua paikkakunnan kehitystä.

Kuusi kautta Ylivieskan kaupunginvaltuustossa vasemmiston edustajana vaikuttanut Törmälä jäi neljä vuotta sitten 68-vuotiaana eläkkeelle, mutta yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat edelleen.

Työttömille tarkoitetun työmarkkinatuen verollisuus korpeaa entistä pääluottamusmiestä. Hän on laatinut jo kaksi vuotta sitten vetoomuksen asiasta. Törmälä kertoo, että 8 500 euron vuotuisesta eläkkeestä tai tulosta menee 1 prosentti veroa. Samankokoisesta työmarkkinatuesta veroprosentti on 20.

Vetoomus verpojen poistamiseksi työmarkkinatuesta on jätetty vuonna 2015.
Ahti Törmälä on jättänyt vetoomuksensa työmarkkinatuen veron poistamisesta moneen osoitteeseen. Pekka Loukkola / Yle

Miehen ajatuksena on, että tuleepa raha mistä tahansa, niin veroprosentin pitäisi olla sama. Törmälä sanoo aina olleensa pienituloisten ja vähävaraisten asialla.

– Tälläkin hetkellä paikkakunnalla on yli tuhat työtöntä, noin 13 prosenttia työvoimasta. Ihmettelen, miksi työmarkkinatuesta peritään 20 prosentin vero?

Vetoomukselle viitattiin kintaalla

Ahti Törmälä jätti yhdessä Ylivieskan seudun Perussuomalaisten puheenjohtaja Tarmo Hirvelän kanssa vetoomuksen maaliskuussa 2015 maan hallitukselle verojen poistamiseksi työmarkkinatuesta.

Vetoomus jätettiin samaan aikaan myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. Törmälän mukaan oikeusasiamieheltä ja oikeuskanslerilta tuli viikossa vastaus, ettei asia kuulu heille. He ohjasivat jättämään asiapaperin valtiovarainministeriöön ja työministeriöön.

Sen jälkeen Törmälä on ollut yhteyksissä kansanedustajiin ja ammattiliittoihin. Vetoomus on mennyt myös pääministeri Juha Sipilälle ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle.

Se kuitenkin olisi paluuta vuoden 1982 takaiseen aikaan.

Olli E. Kangas

– Eipä ole kuulunut mitään, Ahti Törmälä kertoo.

Törmälä sanoo soittaneensa myös Veronmaksajain keskusliittoon, josta kerrottiin nykyiseen verokäytäntöön olevan yhteinen poliittinen tahtotila.

– Ei se ole minun tahtoni, Ahti Törmälä sanoo.

Sosiaaliset edut pantiin verolle

Tietyt sosiaaliset edut tulivat verollisiksi vuonna 1982. Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, VTT, professori Olli E. Kangas kertoo, että asiasta tehtiin poliittinen päätös, jolloin sosiaalietuuksia korotettiin ja niistä tehtiin verotettava etuus. Taustalla oli Kankaan mukaan useita syitä.

– Kaikki haluttiin niin sanotusti samalle viivalle. Verotus helpottui verottajan kannalta, Olli E. Kangas kertoo.

Eipä ole kuulunut mitään.

Ahti Törmälä

Veromuutos poisti myös ongelmia, kuten mahdollisuuden ylikompensaatioon. Kankaan mukaan esimerkiksi henkilö saattoi saada verotonta sairauspäivärahaa, minkä seurauksena hänen veroprosenttinsa työtulosta laski.

– Tämän seurauksena saatettiin päätyä tilanteeseen, että henkilön tulot sairauden vuoksi nousivat yli 100 prosenttia tuloista, jotka hänellä olisi ollut työssä, Olli E. Kangas kertoo.

Etuudet veronalaisia oikeuksia

Lakimuutoksessa sosiaaliturvaetuudet katsottiin oikeudeksi, jota ovat veroalaisia kuten muutkin rahasuoritteet. Tätä taustaa vasten sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan korvauksista tuli veronalaista tuloa. Näin Kelan sivuilla työttömyysetuuden verotus (siirryt toiseen palveluun) on selvitetty.

Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, VTT, professori Olli E. Kangas myöntää, että etuisuuksien verotus herättää tunteita.

– Tilanne on kiusallinen siinä mielessä, että samansuuruisia tuloja verotetaan eri tavalla. Tämä sotii usein oikeustajua vastaan. Toki sama tilanne on myös työtulojen ja pääomatulojen suhteen. Niissäkin on erilaiset veroprosentit, Olli E. Kangas sanoo.

Tytti Tuppurainen
Sosiaaliturvaetuuksia tulisi verottaa nykyistä keveämmin, toteaa kansanedustaja Tytti Tuppurainen.Jouni Immonen / Yle

Kangas suhtautuu etuuksien verotuksen muuttamiseen varauksella.

– En osaa nyt sanoa, mitä verottomaksi tekeminen vaikuttaisi. Se kuitenkin olisi paluuta vuoden 1982 takaiseen aikaan.

Toisenlainen muutos on käynyt Kankaan mielessä.

– Asian hoitamiseksi voitaisiin ainakin miettiä verovähennysten kohdistamista työmarkkinatukeen siten, että etuudesta tulisi veroton tai veroprosentit olisivat yhdenmukaisempia eri tulolajeissa, Olli E. Kangas kertoo.

Poliitikkojen mielipiteet vaihtelevat

Osalle kansaedustajille Ahti Törmälän ja Tarmo Hirvelän vetoomus on tuttu. Oulun vaalipiirin SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on samoilla linjoilla Törmälän kanssa etuuksien verotuksesta.

– Pieniä tuloja, kuten ansiotuloa tai sosiaaliturvaetuuksia tulisi verottaa nykyistä keveämmin, Tytti Tuppurainen kertoo.

Halusin, että peflettejä käytettäisiin hygieniasyistä.

Ahti Törmälä

Tämä hoituisi Tuppuraisen mukaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja valtionverotuksen työtulovähennystä kasvattamalla sekä nostamalla nykyistä perusvähennyksen määrää.

– Tämä malli olisi myös järkevä vaihtoehto hallituksen kaavailemalle perustulolle.

Tuppuraisen mukaan sen sijaan, että perustuloideologian mukaisesti jaettaisiin kaikille vastikkeetonta rahaa, jäisi nykyisistä syyperusteisista ja tarveharkintaisista tuloista saajalleen enemmän käteen, mikä parantaisi pienituloisten toimeentuloa.

– Valtionverotuksessa on lähtökohtana, että kaikkia tuloja verotetaan. Vain toimeentulotuki ja lapsilisät ovat tämän ulkopuolella, Tytti Tuppurainen sanoo.

Hanna Halmeenpää
Kansanedustaja Hanna Halmeenpää sanoo, että kaikkia etuuksia verotetaan samoilla periaatteilla.Yle

Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää muistuttaa eduskunnassa yhteisesti sovitusta päätöksestä. Työtuloja verotetaan kevyemmin kuin etuuksia ja eläkkeitä työnteon kannustamiseksi.

– Etuuksien verotuksesta puhuttaessa lähtökohtana on, että kaikkia etuuksia verotetaan samoilla periaatteilla, Hanna Halmeenpää kertoo.

Pelkästään yksittäisen etuuden verotusta Halmeenpään mukaan ei voisi muuttaa. Kevennys pitää hänen mielestään toteuttaa korottamalla kunnallisveron perusvähennystä.

Työ verottomuuden puolesta jatkuu

Ahti Törmälä vetoaa työttömien yhdistyksiin eri puolilla maata, jotta vetoomustaan vietäisiin eteenpäin. Törmälä tietää, etteivät asiat ratkea hetkessä. Hän käyttää esimerkkinä toista tapausta Ylivieskasta. Uimahallista poistettiin säästösyistä ilmaiset laudeliinat vuonna 2009. Peflettien kustannus oli tuolloin viitisen tuhatta euroa vuodessa.

Ahti Törmälä seuraa Ylivieskan kehittymistä.
Ahti Törmälä seuraa kaupungin kehittymistä Ylivieskassa.

– Halusin, että peflettejä käytettäisiin hygieniasyistä. Kuusi vuotta siinä meni. Nyt ne ovat taas käytössä uimahallin kävijöillä ja kuuluvat lipun hintaan. Toki taksaa on vuosien varrella nostettu hiukan, Ahti Törmälä kertoo.

Miehen työ verojen poistamiseksi työmarkkinatuesta jatkuu.

– Sinnillä jatkan, koska haluan muutoksen, Ahti Törmälä sanoo.