Koulun hampurilaistarjoilu loppui lyhyeen – jäteastiat alkoivat täyttyä puolikkaista hampurilaisista

Lappeenrannassa ja Imatralla koululaiset saivat kouluaterialla hampurilaisia. Oppilaiden tuli koota se itse erilaisista aineksista.

hampurilaiset
Lapset ottavat ruokaa
Enää ei ole tarjolla hampurilaisia eikä aasialaista keittoa. Petri Kivimäki/Yle

Kun lapset saavat itse koota ateriansa, se myös maistuu heille paremmin. Näin uskottiin Lappeenrannassa ja Imatralla viime syksynä.

Ruokalistalla oli joka kuudes viikko päivä, jolloin koululaiset kokosivat valmiista aineksista itselleen juuri sellaisen hampurilaisen tai aasialaisen keiton kuin itse halusivat.

Tarkoitus oli, että oppilaat saavat toivomaansa herkkua ja kun he itse sen kokoavat, saavat juuri sellaisen hampurilaisen tai keiton, mikä varmasti maistuu.

– Muutos tehtiin, jotta lapset näkevät, mistä ruoka muodostuu. Toiveemme oli, että kouluissa opitaan syömään enemmän kasviksia, kertoi Lappeenrannan ja Imatran koulu- ja päiväkotiruokailuista vastaavan Saimaan tukipalveluiden ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä Ylen haastattelussa vuosi sitten.

Keiton lapset saivat tehdä liemestä, nuudeleista, kasviksista ja broilerisuikaleista. Hampurilaisen sisään sai laittaa oman mieltymyksensä mukaan jauheliha- tai kasvispihviä, cheddar-juustoa, salaattia, tomaattia, hampurilaiskastiketta ja mausteita.

Vuoden kokeilu riitti

Kokoa itse hampurilaisesi ja kokoa itse keittosi -ruokien tarjoilu oli pakko kuitenkin lopettaa viime keväänä. Tänä syksynä niitä ei koululaisille enää tarjota, vaikka koululaisilta saatiin ruoista pääasiassa hyvää palautetta.

– Kun sitä hampurilaista on joka kuudes viikko, niin kyllä siitä se wau-efekti hävisi, sanoo Elina Särmälä nyt.

Särmälän mukaan kouluissa myös havaittiin nopeasti, että hampurilaisen ja keiton kokoaminen ei käykään käden käänteessä.

– Kouluissa ruokajonot kasvoivat niin pitkiksi, että ruokailuun varattu aika ei meinannut riittää millään, kertoo ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä.

Oppilaat olisivat myös halunneet paljon enemmän täytevaihtoehtoja, mitä oli tarjolla. Hampurilaisen väliin olisi pitänyt saada laittaa myös muun muassa ananasrenkaita tai erilaisia kastikkeita.

– Välillä tuntuu, että mikään ei riitä, huokaa Särmälä.

Omalta osaltaan päivien lopettamiseen johti myös koululaisten tasa-arvoisuus. Sekä Lappeenrannassa että Imatralla on kouluja väistötiloissa, joissa itse koottavan aterioiden tarjoilu oli hankalaa.

– Kaikissa kouluissa niitä ei tilojen takia pystytä järjestämään, joten oppilaat olisivat joutuneet eriarvoiseen asemaan, kertoo ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä.

tytöt ruokailevat
4.-luokkalaisille Neealle, Eeville ja Maijulle maistuu mieluummin valmis lempeä kanakeitto kuin itse koottu aasialainen keitto. Petri Kivimäki/Yle

Koululaiset toivovat hampurilaista takaisin

Lappeenrannassa Kaukaan alakoulussa syödään tänään maanantaina lempeää kanakeittoa. Sen lisäksi tarjolla on leipää ja juotavaa.

4.-luokkalaiset Neea Kärri, Eevi Arpiainen ja Maiju Pullinen eivät viime vuonna ollutta aasialaista kanakeittoa tunnu kaipaavan. Hampurilainen saa hieman ristiriitaiset kommentit.

– Minusta se oli kiva, kun sai tehdä oman ruoan. Ne hampurilaiset olivat aika hyviä, sanoo Neea.

– Hampurilainen oli tosi hyvää, ja sitä saisi olla vieläkin. Vähän harmittaa kun sitä ei enää ole, kertoo Eevi.

Maiju ei ollut oikein tyytyväinen hampurilaisen koostumukseen.

– Harmitti kun ne sämpylät olivat vain sellaisia leipäsämpylöitä. Ainekset olivat vähän omituisia. Ei jäänyt hampurilaista ikävä, sanoo Maiju.

6.-luokkalainen Aatu Lähde tunnustaa, että hänellä on vähän ikävä itse tehtyjä hampurilaisia.

– Olisi ihan kiva, jos hampurilaisia oli vielä.

Kokoa itse keittosi -päivää Aatu ei kaipaa.

– Se oli aika pahaa. Nuudelit eivät sopineet liemen kanssa ja kana ei ollut kovin hyvää.

Milla Myöhänen on myös kuudennella luokalla. Tämän päivän kanakeitto ei ole ihan lempiruokaa, mutta on kuitenkin ihan hyvää.

– Viime vuonna se aasialainen kanakeitto oli muuten ihan hyvää, mutta se oli liian tulista.

Sekä aasialaiselle keitolle että hampurilaiselle hän antaisi vielä uuden mahdollisuuden.

– Olisi mukava, jos hampurilaisia olisi vieläkin. Keittokin oli hyvää, mutta liian tulista, sanoo Milla.

Runsaasti jätettä

Itse koottava hampurilainen oli Kaukaan koulun emännän Helena Haakanan mielestä hyvä ajatus, mutta se ei sitten oikein toiminutkaan. Biojätettä tuli ennätysmäärä.

– Hampurilaisen sämpylä oli iso ja pihvi paksu. Lapset eivät jaksaneet syödä sitä, sanoo Haakana.

Lapset eivät myöskään osanneet tehdä keittoaan niin kuin oli oletettu.

– Kanaa ja nuudelia meni. Liemi jäi syömättä, sanoo Haakana.

Kaukaan alakoulun rehtori Hanna-Maria Toivanen oli viime talvena vielä lappeenrantalaisessa yläkoulussa töissä. Hän kertoo, että erityisesti yläkoululaiset karsastivat hampurilaisia.

– Yläkoululaisten mielestä ne eivät muistuttaneet tarpeeksi McDonald'sin hampurilaisia.

Toivasen mukaan sekä hampurilaisen että keiton kokoaminen ei ollut niin helppoa, mitä ehkä kuviteltiin.

– Edes yläkoululaiset eivät osanneet päättää, mitä keittoon pitäisi laittaa.

Koululaiset ottavat ruokaa
6.-luokkalaiset ottamassa lempeää kanakeittoa.Petri Kivimäki/Yle

Ainekset erikseen

Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan osa oppilaista jättää ruoan syömättä, koska he eivät jostain sen aineksesta tykkää. Siksi hän toivoo, että esimerkiksi itse koottavaa keittoa saataisiin tarjolle jatkossakin.

Toki erikseen tarjottavia ruokia on edelleen, kuten vaikka perunamuusia ja lihapullat.

Sekä Lappeenrannassa ja Imatralla on jo luovuttu salaateista, jotka on valmiiksi sekoitettu. Nyt kaikki ainekset ovat erikseen, ja lapset saavat ottaa sitä mistä tykkäävät.

– Jos valmiiksi sekoitetussa salaatissa on tomaattia, josta lapsi ei tykkää, niin sitten jää koko salaatti syömättä. Nyt lapsi voi ottaa sitä mikä miellyttää, kertoo Särmälä.

Ainakin Lappeenrannan Kaukaan koulussa tämä toive on toteutunut.

– Salaattia menee nyt paljon enemmän kuin ennen, sanoo emäntä Helena Haakana.

Säännöllisiä hampurilaispäiviä ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä ei lupaa takaisin.

– Säilytettään siinä sellainen juhlavuuden tai erikoisuuden tunne. Hampurilainen voi olla juhla-aikojen, vaikkapa vapun ajan ruokaa.