Koululaiset eriarvoisessa asemassa – jotkut saavat omat tabletit, osa käyttää kimppalaitteita

Koulujen erot laitehankintojen suhteen ovat suuria. Osa kouluista jakaa oppilaille omat tabletit, joissakin kouluissa käytetään yhteisiä laitteita.

Kotimaa
Viidesluokkalaiset käyttävät tabletteja tunnilla Linnalan koulussa
Osassa kuntia vastuu laitehankinnoista on pantu rehtorien harteille. Osassa kunnissa, kuten Imatralla, päätös omista laitteista lapsille on tehty kuntatasolla.Kare Lehtonen/Yle

Lapset ovat eriarvoisessa asemassa, koska kunnasta ja koulusta riippuen opetusvälineet vaihtelevat suurestikin. Osassa kouluissa lapset saavat omat tabletit, toisissa kouluissa tabletit ovat yhteisessä käytössä.

Imatralla Linnan koulussa käy kuhina ja näpytys, kun viidesluokkalaiset ovat saaneet juuri omat laitteensa. Vuonna 2015 Imatralla tehtiin päätös, että kaikki kunnan koululaiset saavat omat henkilökohtaiset tablettinsa.

– Sen huomaa, kun oppilaat saavat oman laiteen, niin he arvostavat sitä todella paljon. Heillä on halu huolehtia laitteesta hyvin, sanoo opettaja Yrjö Jouhki Linnalan koulusta Imatralta.

Se on kuin olisi tietosanakirja pulpetilla.

opettaja Yrjö Jouhki

Lappeenrannassa laitehankinnat ovat vielä toistaiseksi rehtorien päätettävissä, ja näin ollen koulukohtaiset erot ovat suuria. Käytäntö on tarkoitus yhtenäistää kokemusten perusteella.

Kuviksessa 3D-tulostusta

Lappeenrannassa Sammonlahden koulussa luokan edessä sijaitsee liikuteltava kaappi, josta oppilaat hakevat tunnin alussa kannettavan tietokoneen, Chromebookin. Sammonlahden koulussa on käytössä myös lainattavia iPadeja, mutta opettajan mukaan niitä käytetään vähemmän.

– Toki henkilökohtaiset laitteet voisivat vielä lisätä tehokkuutta. Tunnista menee oma aikansa, kun laitteet haetaan ja ja palautetaan, sanoo opettaja Olli-Jussi Rissanen Sammonlahden koulusta.

Vaikka Sammonlahden koulussa kellään ei ole omaa korvamerkittyä laitetta, se ei ole silti estänyt kehitystä. Teknologiaa on tuotu lähes kaikille oppitunneille tavalla tai toisella. Kuvaamataidossa on käytössä muun muassa 3D-tulostus.

Viidesluokkalaiset käyttävät tabletteja tunnilla Linnalan koulussa
Matematiikan tunnilla tehtäviä löytyy sekä perinteisestä kirjasta että netistä. Kare Lehtonen/Yle

Oppimispelit innostavat koululaisia

Imatralaisen Linnalan koulun viidesluokkalaisten ympäristöopin tunnilla ei enää käytetä lainkaan kirjoja vaan käytössä on digitaalinen oppimismateriaali. Matikan tunneilla käytössä on sekä sähköinen materiaali että perinteinen kirja. Tiedonhaku on digitalisaaton parhaimpia puolia opettaja Yrjö Jouhkin mielestä.

– Se on kuin olisi tietosanakirja pulpetilla. Aina kun tulee jokin asia, jota ei tiedä, niin voi hakea sen tiedon internetistä.

Opettaja Yrjö Jouhki kokee, että digitalisaatio on hyvä asia. Se lisää vaihtoehtoja oppimiselle. Yleensä opettaja määrittelee millä välineellä opiskellaan, mutta myös oppilas voi välillä itse valita opiskeleeko kirjan avulla vai tekeekö tehtäviä tabletilla.

– On mielenkiintoisia oppimistapoja muun muassa oppimispelien kautta. Selvästi oppilaat tykkäävät niistä, vaikka välillä palataan perinteiseen kirjaankin, kertoo opettaja Yrjö Jouhki Linnalan koulusta Imatralta.

Näppäintaitojen-kurssilla koululaiset ottavat haltuun muun muassa perinteisen kymmensormijärjestelmän pelaamisen kautta.

Imatralla digilaitteet hankittiin ensin yläkoululaisille. Nyt ovat vuorossa alakoululaisten laitehankinnat. Imatralla tietokoneiden hankintaan ja oppimisympäristöjen digitalisointiin on varattu rahaa 270 000 euroa.

Loikkaako vai hiipiikö digitalisaatio kouluihin?

Opettajia koulutetaan parhaillaan uusien oppimisvälineiden käytössä ja näin ollen toimintatavat eroavatkin koulu- ja luokkakohtaisestikin.

– Tärkeintä on kollegiaalinen yhteistyö, että opettajat voivat neuvoa toisiaan koulutusten välissä, sanoo Yrjö Jouhki.

Henkilökohtaiset laitteet voisivat vielä lisätä tehokkuutta.

opettaja Olli-Jussi Rissanen

Oppilaat ja opettajat ovat innostuneet uusista oppimisvälineistä Yrjö Jouhkin mukaan. Koulujen digiloikasta puhutaan, mutta paremminkin voitaisiin puhua hiipimisestä.

– Yritetään pitää digiloikat maltillisina ei hypätä liian korkealla. Mennään nyt pikkuhiljaa rauhallisesti eteenpäin. Ja mietitään järkeviä pedagogisia ratkaisuja, miten laitteista saataisiin kaikki hyöty irti, sanoo Yrjö Jouhki.