yle.fi-etusivu

Bitcoinin arvo on noussut kohisten, ja nyt kasvaa pelko kuplasta – Harrastaja: "Kurssit eivät minua kiinnosta"

Uusia virtuaalisia valuuttoja markkinoidaan yhtenä sijoituskohteena muiden joukossa, mutta arvo heittelee rajusti. Viime päivinä sitä ovat heiluttaneet Kiinan valtion toimet.

Digitaalivaluutta
Bitcoin raha symboli.
Damien Loverso / AOP

Äkkirikastuminen on ihmiskunnan yhteinen päiväuni. Viime kuukausina unelma on näyttänyt avautuvan erityisesti niille, jotka ovat sijoittaneet rahojaan uusiin virtuaalivaluuttoihin.

Niistä tunnetuimman, bitcoinin, arvo on noussut kohisten. Kun tammikuussa yhden bitcoinin saattoi ostaa noin tuhannella eurolla, oli sen hinta alkuviikosta noin 3 500 euroa. Syyskuun alussa kurssi kävi yli neljässätuhannessa.

Samaan tapaan ovat nousseet myös monet muut virtuaali- tai kryptovaluutat, joita nykyään on tuhatkunta. Alun perin lähinnä teknologianörttien kiinnostuksen kohteena olleet valuutat ovat lähestyneet sijoittamisen valtavirtaa, ja jopa hotelliperijätär Paris Hiltonin kaltaiset julkkikset ovat asettuneet tukemaan niitä (siirryt toiseen palveluun). Kaikkien kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo on parhaimmillaan noussut jopa 150 miljardiin dollariin (siirryt toiseen palveluun)(noin 125 miljardia euroa).

Kurssinousun myötä on kasvanut huoli siitä, että kryptovaluuttojen, ja etenkin bitcoinin, markkinoilla on kupla. Näin on varoittanut esimerkiksi talouden Nobel-palkinnon kuplatutkimuksistaan voittanut professori Robert Shiller Yalen yliopistosta. (siirryt toiseen palveluun) Toisin kuin tavanomaisen rahan kohdalla, ei kryptovaluutan arvoa sääntele keskuspankki. Sen arvo voi nousta ja laskea aivan vapaasti. Viime päivinä kurssia ovat heiluttaneet Kiiinan valtion tekemät (siirryt toiseen palveluun) ja suunnittelemat (siirryt toiseen palveluun)sääntelytoimet (siirryt toiseen palveluun).

Valuutan puolustajien mukaan arvonnousu ei kuitenkaan ole ainoastaan spekulaatiota, vaan kyse on vallankumouksellisesta keksinnöstä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Harrastaja innostui teknologiasta

Andre Juselius saapuu helsinkiläiseen ravintolaan juuri sovittuun aikaan. Hän on monella tapaa juuri sellainen kuin bitcoin-harrastajan voisi ajatellakin olevan: nuori, teknologiasta kiinnostunut ja liiketaloutta opiskeleva kaupunkilaismies.

Bitcoin, vanhin kryptovaluutoista, perustettiin vuonna 2009. Juselius kiinnostui siitä muutamaa vuotta myöhemmin – ei sijoitusmielessä, vaan sen käyttämän teknologian takia.

Kryptovaluutat ovat tunnetuin sovellus lohkoketjuteknologiasta, jonka sovelluksia paraikaa kehitetään lukemattomilla aloilla. Teknologian ansiosta bitcoinit ovat käytännössä mahdottomia väärentää.

Kun perinteisen valuutan aitouden takaa keskuspankki, bitcoinin kohdalla sen tekee tietoverkko. Jokaisella verkkoon kytketyllä palvelimella on sama tieto jokaisen bitcoinin liikkeistä (lohkoketju), ja kun joku maksaa bitcoinilla, lähtee varmennus tapahtumasta palvelimille. Kun siirto on hyväksytty, päivittyy tieto siitä niinikään jokaiselle palvelimelle.

– Maksaminen on se, mihin on tartuttu, mutta lohkoketjuteknologialla voi tehdä niin paljon muutakin, Juselius sanoo.

– Arvoa voi siirtää ja säilyttää ilman, että tarvitsee luottaa kolmanteen osapuoleen, kuten pankkiin.

Viime aikojen kurssinousua Juselius ei ole turhan tarkkaan seurannut:

– Kurssit eivät minua niin kiinnosta, en halua käyttää niihin liiaksi aikaa.

Andre Juselius.
Opiskelija Andre Juselius perehtyi bitcoiniin ensimmäisen kerran muutamia vuosia sitten.Jyrki Ojala / Yle

Sijoittajat ryntäävät mukaan

Juseliuksen tyyppiset teknologiaharrastajat ovat kryptovaluuttainnostuksen sydämessä. Arvonnousu voi kuitenkin perustua aivan muihin asioihin.

Suomen Pankin rahahuolto-osaston päällikön Päivi Heikkisen mukaan iso osa arvonnoususta ei perustu kryptovaluuttojen sovelluksiin, vaan toiveisiin arvonnousun jatkumisesta.

– Suhteellisen pientä osaa bitcoineista käytetään maksuvälineena. Valtaosa on sellaisten tahojen hallussa, jotka mitä ilmeisimmin toivovat arvonnousua ja pyrkivät hyötymään siitä, hän sanoo.

Samaa mieltä on virtuaalista taloutta tutkiva apulaisprofessori Vili Lehdonvirta Oxfordin yliopiston Internet-instituutista.

– Arvonnousussa on kyseessä itseään toteuttava ennuste: kun arvo nousee, media kirjoittaa siitä ja ihmiset kertovat siitä kavereilleen. Ja taas uudet ihmiset innostuvat ja ostavat lisää, mikä puskee hintaa taas ylöspäin.

Lehdonvirran mukaan kasvu ei ole millään tapaa kestävällä pohjalla, sillä se ei perustu kryptovaluuttojen käyttöön.

– Sitä voi kutsua kuplaksi: nousu perustuu siihen, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat valmiita ostamaan kryptovaluuttaa käyttämättä sitä.

Uusien sijoittajien mukaan tuleminen on huomattu myös suomalaisessa kryptovaluuttaa välittävässä Prasos-yrityksessä. Sen toimitusjohtajan Henry Braden mukaan olemme paraikaa tilanteessa, jossa bitcoiniin sijoittamisesta kiinnostuvat yhä useammat uudet ihmiset. Se voi johtaa nopeisiin arvonmuutoksiin, joista bitcoin on kärsinyt aiemminkin.

– Jos iso massa ympäri maailman ryhtyy yhtäkkiä kiinnostumaan siitä, niin liikahdukset sekä ylös että alas voi olla tosi suuria, Brade sanoo.

Braden mukaan kurssivaihtelut ovat kuitenkin tasottuneet bitcoinin ensivuosista, ja joka nousun ja romahduksen jälkeen mukaan on tarttunut lisää kiinnostuneita.

Onko bitcoin ylipäätään valuutta – vai onko se startup-yritys?

Joskus bitcoin-sijoittamisen puhemiehet rinnastavat virtuaalivaluutan kultaan. Kuten kullan, myös bitcoinien määrä on rajattu. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa virtuaalivaluutoissa.

Kriitikoiden mukaan rinnastus on surkea, sillä toisin kuin kullalla, bitcoineilla ei ole osoitettua peruskysyntää. Kullalla on teollisia käyttöjä, ja vaikkei olisi, siitä voi ainaa valmistaa koruja.

– Mutta jos bitcoin menettää arvonsa, sinulle ei jää mitään, sanoo Suomen Pankin Heikkinen.

Parempi rinnastus saattaisikin olla start up -yritys, jonka tulevaisuuden arvosta ei vielä ole tietoa. Juselius ja Brade uskovat, että lohkoketjuteknologia on niin vallankumouksellista, että sen sovellukset pitävät taatusti bitcoinin – ja osan muistakin virtuaalivaluutoista – pinnalla.

Braden mukaan bitcoinin hyöty tavanomaiseen valuuttaan verrattuna on, että se on "ohjelmoitua rahaa", ja sitä myötä helppo yhdistää monenlaisiin, myös vielä tuntemattomiin sovelluksiin.

Lehdonvirran mukaan bitcoinia voi hyvin verrata start up -yritykseen, mutta hän korostaa, etteivät bitcoiniin tähän mennessä liitetyt lupaukset ole toteutuneet. Kivijalkakaupoissa bitcoin-maksaminen on mahdollisesti jopa vähentynyt. (BBC:n pistokokeessa (siirryt toiseen palveluun) neljä kymmenestä bitcoineja hyväksyvästä liikkeestä Lontoossa oli lopettanut valuutan hyväksymisen.) Ulkomaisissa rahansiirroissakin tavanomaiseen rahaan perustuvat uudet yritykset, etupäässä virolaislähtöinen Transferwise, ovat valtaamassa markkinaa.

Suomen Pankin Heikkinen muistuttaa, että vaikka lohkoketjuteknologiaan perustuvalle valuutalle olisikin tulevaisuudessa, kukaan ei osaa sanoa, mikä valuutoista jää henkiin. Sijoitti rahansa sitten bitcoiniin tai johonkin muuhun, voi tulla veikanneeksi väärää hevosta.

– Meidän viestimme on, että ennen kuin sijoittaa bitcoiniin tai muihin virtuaalivaluuttoihin, kannattaa tarkkaan tutustua siihen markkinaan ja ottaa selvää, mikä se oikeasti on.

Juttua korjattu 13.9. klo 10:20: Henry Braden etunimi oli kirjoitettu väärin.