Kouvola pelkää saavansa niskoilleen kalliin purku-urakan – tyhjenevän sairaalan vastaanottamista mietitään vielä

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri lahjoittaisi Kouvolalle kiinteistöjä, joita se ei enää sote-uudistuksen jälkeen tarvitse. Kouvolassa vanhoja rakennuksia ei oteta avosylin vastaan.

Kouvola
Pohjois-Kymen sairaala
Pyry Sarkiola / Yle

Kouvola miettii vielä, ottaako se vastaan Pohjois-Kymen sairaalan tontin ja rakennukset Kuusankoskella.

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea olisi lahjoittamassa Kouvolalle Sairaalanmäen lisäksi myös Keskuslaitoksen alueen ja peltoaluetta Töyrylästä.

Kouvolan kaupunginhallitus haluaa lisätietoja muun muassa rakennusten mahdollisista purkamiskustannuksista.

– Suhtautuminen asiaan oli varauksellista. Rahat ovat muutenkin tiukassa, eikä tämä ole mikään kärkihanke, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen kommentoi kokouksen jälkeen.

Kaupunginjohtaja Marita Toikan päätöksellä lahjoitusasia poistettiin hallituksen maanantaiselta esityslistalta kokonaan.

– Teemme nyt lisäselvityksiä, koska kaupunginhallitus koki, ettei tietoa ollut tarpeeksi päätöksenteon tueksi. Selvitämme purkamiskustannukset ja kartoitamme mahdolliset suojelukiinteistöt, talousjohtaja Tuukka Forsell sanoo.

Raakamaata asumiseen

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea on esittänyt alueiden ja rakennusten omistuksen siirtoa, koska kiinteistöt tulevat tarpeettomiksi sote-uudistuksessa. Lahjoitus käsittää 15 hehtaaria sairaala-aluetta, 50 hehtaaria sosiaalipalvelujen aluetta ja 13 hehtaaria maatalousmaata Töyrylässä.

Kouvola on alustavasti hahmotellut alueille esimerkiksi asuinrakentamista, joskaan pientalotonttien kysyntä Kuusankosken alueella ei ole ollut suurta.

Maiden ja rakennusten siirtyminen Kouvolalle edellyttäisi asemakaavojen päivittämistä. Tällä hetkellä Sairaalanmäen ja Keskuslaitoksen alueet on kaavoitettu julkisille terveydenhoito- ja sosiaalipalveluille ja niihin liittyvälle asumiselle. Töyrylän pelto on varattu asumiselle, mutta sitä ei ole koskaan kaavoitettu.

Koska maata saadaan lahjoituksena, on Kouvolan laskettu säästävän noin 1,5 miljoonaa euroa raakamaan hankintakustannuksista. Tuloja kaupunki saisi myymällä kaavoitettavia tontteja.

Kaikki alueet vaativat kaupungilta kunnallistekniikan ja katuverkon täydentämistä, mutta kokonaan tyhjästä ei tarvitsisi aloittaa missään. Tämä tekisi alueiden kehittämisestä edullisempaa.

Puistomainen Sairaalanmäki ja metsäinen Keskuslaitos

Lahjoitettavien alueiden sijainti kaupungissa on keskeinen. Sairaalanmäki sijaitsee Kuusankosken keskustan kupeessa, eikä sen kaltaista yhtä laajaa aluetta ole keskustan tuntumassa toista. Kaupunki arvioi, että aluetta voisi täydentää rakentamalla uutta.

Se, mitä ja minkälaista rakentamista Sairaalanmäelle voisi suunnittella, riippuu siitä, paljonko vanhoja rakennuksia puretaan ja painottuisiko rakentaminen enemmän kerrostaloihin vai pientaloihin.

Osa sairaalanmäen rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ne asettavat reunaehtoja puistomaisen alueen kaavoittamiselle. Kaavassa on sovitettava yhteen jäljellejäävät rakennukset, uusi rakentaminen ja alueen suojelu- ja virkistysarvot.

Kyltti Pohjois-Kymen sairaalaan ja Kymenlaakson psykiatriseen sairaalaan
Pohjois-Kymen sairaalan alue ja rakennukset jäävät sote-uudistuksen jälkeen tarpeettomiksi maakunnalle.Pyry Sarkiola / Yle

Keskuslaitoksen ja Töyrylän alueet puolestaan ovat rakennetun Kuusankosken länsiosassa.

Keskuslaitoksen alueen kaupunki on alustavasti kirjannut sopivan sijainniltaan lähinnä asumiseen ja virkistyskäyttöön. Osa keskuslaitoksen matalista rakennuksista on jo purettu tai aiotaan purkaa. Yleisilmeeltään alue on metsikköä.

Keskuslaitos ja Töyrylä ovat suunnalla, jonne pientalovaltaista asuinaluetta on mahdollista laajentaa. Alueella ei ole viime vuosina ollut kaupungin tonttitarjontaa.

Töyrylän alue on viljeltyä peltoa, joka rajautuu metsään sekä pientaloalueeseen. Savimaan vuoksi Töyrylän rakennettavuus on kuitenkin hyvää vain osalla lahjoitettavasta alueesta. Kelvollisen rakennusmaan äärelle on jo vedetty kunnallistekniikkaa, kuten katuja, odottamaan alueen kehittymistä.

Töyrylään on laadittu asemakaavaluonnostelmia ja 1990-luvulla, mutta maanomistustilanteen vuoksi luonnokset eivät ole edenneet varsinaiseen kaavoitukseen asti.