Koe uusi yle.fi

Suomi on jämähtänyt virastoaikaan, vaikka yhä useampi voi määritellä työaikansa itse

Suomessa kaksi kolmesta työntekijästä pystyy joustamaan omista työajoistaan. Työvuoroihin sidottu työ vähentyy tulevaisuudessa ja entistä useampi on jatkossa joustojen piirissä.

työaika
Työntekijä leimaa itsensä sisään töihin.
Niko Mannonen / Yle

Vaikka töitä tehdään yhä useammin etänä ja työ- ja vapaa-ajan raja hämärtyy digitalisaation myötä, on suomalaisten mielikuva normaalista työajasta edelleen perinteisen mallin mukainen: työpäivä on kahdeksasta neljään ja illat sekä viikonloput ovat vapaa-aikaa.

Tämä normi elää edelleen vahvana, toteaa työaikoja tutkinut yliopistonlehtori Timo Anttila Jyväskylän yliopistosta. Kun siis vertaamme niin sanottuja epänormaaleja työaikoja normaaliin, vertailukohta on perinteinen 8–16 työpäivä.

Työaikakäsityksemme on pysynyt Anttilan mukaan jopa yllättävän entisellään niin sanotussa teollisessa muodossa. Esimerkiksi viikonlopulla on edelleen oma vahva erityismerkityksensä, eikä ansiotyö kuulu siihen, Anttila sanoo. Lauantai on viikon huoltopäivä ja sunnuntai lepopäivä.

Ylemmät toimihenkilöt päivätöissä, duunareilla vuorotöitä

Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuonna 2013 tehdyssä työolotutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista kertoi tekevänsä työtä niin sanottuna normaalityöaikana, joka tapahtuu aamukuuden ja iltakuuden välillä.

Seuraavassa, vuonna 2018 alkavassa tutkimuksessa luku lienee pienempi, sillä esimerkiksi kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet edellisen tutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela muistuttaa, että eri ammattiasemien välillä on suuri ero päivätyön tekemisessä.

– Ylemmistä toimihenkilöistä yli 80 prosenttia tekee säännöllistä päivätyötä. Työntekijäammateissa tyypillistä on vuorotyö tai ilta- ja yötyö.

Suomalaiset työaikajoustojen edelläkävijöitä

Suomalaisilla on kuitenkin käytettävissä varsin paljon joustoa siinä, miten työpäivänsä ajoittaa. Hanna Sutela kertoo, että kaksi kolmesta työntekijästä pystyy joustamaan työajoissaan.

Jousto painottuu kuitenkin erityisesti ylempiin toimihenkilöihin, työntekijöillä ei joustoihin ole useinkaan mahdollisuutta, vaan työt tehdään työvuorojen mukaan. Perinteisesti miestoimihenkilöillä on korkeampi autonomia, Sutela kertoo.

– Mutta työvoima on toimihenkilöistynyt parin viime vuosikymmenen aikana ja niiden osuus, joilla on paljon autonomiaa, nousee koko ajan, Sutela sanoo.

Kaupan kassa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Sitran asiantuntija Perttu Jämsén toteaakin, että työvuoroihin sidottu tuotannollinen työ on vähentynyt ja vähenee edelleen myös tulevaisuudessa. Sitä kautta entistä laajempi joukko tulee jatkossa olemaan joustojen piirissä.

Anttila tosin huomauttaa, että myös työehtoihin liittyvät asiat vaikuttavat ilta- ja viikonlopputyön teettämiseen, sillä epänormaaleihin aikoihin teetetty työ on kalliimpaa.

Myös työntekijän ikä määrittää suhtautumista joustoihin, Jämsén toteaa.

– Nuoremmat työntekijät arvostavat yleensä pidempiä vapaajaksoja. Näin voidaan tehdä irtiottoja työstä. Heillä ei ehkä ole kokemusta työn kuormittavuudesta ja siitä, miten esimerkiksi jossain kovassa kysyntätilanteessa pidemmän päivän tekeminen vaikuttaa omaan jaksamiseen.

Epänormaalista uusi normaali?

Vaikka työelämän joustot ovat monelle arkipäivää, on maailma muuttunut 90-luvusta, kun työaikalainsäädäntöä edellisen kerran uudistettiin. Nyt puhutaan siitä, että työpaikka on korvien välissä. Perttu Jämsén painottaakin lain uudistuksen tarpeellisuutta.

Jämsén haluaisi myös lopettaa käsitteiden epätyypillinen työaika tai työsuhde käytön.

Tällaisissa työsuhteissa on jo reilu kolmannes työllisistä, eli ei se enää kovin epätyypillistä ole.

Perttu Jämsén

– Epätyypillisestä työstä puhuminen pitää yllä käsitystä, että tämä on jotain ihmeellistä ja poikkeustilanne, josta pitää päästä eroon. Tällaisissa työsuhteissa on jo reilu kolmannes työllisistä, eli ei se enää kovin epätyypillistä ole. Ja kun lakataan ajattelemasta sitä epätyypillisenä, sitä voidaan katsoa myös mahdollisuuksien kautta.

– Pitäisikö meidän puhua vain työstä ylipäätään? Eikä puhua siitä, millä tavalla järjestetty työ on ideaali tilanne. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja joskus muu kuin kokoaikainen työ voi olla juuri oikea vaihtoehto, Jämsén pohtii.

24/7 ei ulotu kaikkialle

Yliopistonlehtori Timo Anttila toteaa, että säännöllisen työajan hyviä puolia ovat ennustettavuus, mutta toisaalta se voi olla myös rajoittavaa. Kuitenkin, vaikka yhteiskunnan muuttumisesta 24/7-tahtiin puhutaan paljon, moni taho pyörii edelleen perinteisen aikakäsityksen mukaisesti.

– Työaika määrittää koko yhteiskunnan aikarytmiä. Sitä heijastelevat koulu, päiväkodit ja niin edelleen. Myös harrastukset sijoittuvat usein ilta- tai viikonloppuaikaan, Anttila sanoo.

Epätyypillisistä työajoista puhutaan joskus myös epäsosiaalisina työaikoina. Anttilan mukaan esimerkiksi viikonloppuun sijoittuvien töiden koetaan vähentävän mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hiihtolajit

Krista Pärmäkoski vai Marit Björgen? Pärmäkoskella takana kotiedulla yllätysmomentti

Seksuaalirikokset

Mummon miesystävä käytti Helenaa hyväkseen kuusivuotiaaksi saakka

180 astetta: “Tanakat miehet oikeudessa vaativat, että 10-vuotiaan olisi pitänyt osata vastustella hyväksikäyttäjäänsä”

Tehtävänä tulevaisuus

Goodbye, kuukkelimetsä!

Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Matti Vanhanen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kehuu Ahtisaarta ja Halosta, moittii Sauli Niinistön politiikkaa kapea-alaiseksi