Koe uusi yle.fi

Pieleen mennyt kilpailutus vei lapsilta oman kylän perunat – ja tuottajilta pellot

Kilpailutus on kunnille edelleen vaikea paikka. Esimerkiksi lähiruoan saaminen koululaisille vaatii suoranaista kikkailua.

lähiruoka
Kouluruokailua.
Porvoolaisten koululaisten lounaslautasille pyritään pitkän tauon jälkeen saamaan jälleen lähituottajien perunaa. Hanna Othman / Yle

Porvoossa kiehuu. Eivät paikalliset perunat, mutta paikalliset vanhemmat ja poliitikot. Vielä neljätoista vuotta sitten porvoolaisten koululaisten ja päiväkotilasten lounaslautasilla oli Porvoossa kasvatettua perunaa. Sitten vuonna 2004 tuli hankintalaki ja porvoolaiset perunat hävisivät lautasilta: perunakilvan voittivat muut tuottajat.

Nyt lähemmäs neljäkymmentä porvoolaista kuntapoliitikkoa vaatii, että lähiruoka on palautettava kuntalaisten lounasruokaan. Vaatimuksen takana on muun muassa kansanedustaja Mikaela Nylander (r.).

– Nykyisen hankintalain takia kuntien täytyy tietää tarkasti, mitä kunta haluaa. Kuntien haluamisen määrittely on meidän poliitikkojen tehtävä, Nylander sanoo.

Lähiruoka kielletty lailla

Kunnilta nykyinen hankintalaki vaatii siis taktikointia. Käytännössä kunnan tulee jokaisessa kilpailutuksessa osata määritellä tarkasti, mitä se haluaa ja mitä ei. Kaikki tieto laitetaan julkiseen avoimeen portaaliin netissä. Sieltä jokainen halukas voi laittaa tarjouksensa tulemaan kunnalle.

Jos tehtävässä epäonnistuu, lasten perunat voidaan tuoda vaikka Saksasta. Näin ei ole Porvoossa vielä käynyt, mutta esimerkiksi lähiperunan saaminen kouluruokaan vaatii Porvoon ruokapalvelun toimitusjohtajan Annika Malms-Tepposen mukaan kunnalta innovatiivisuutta ja työtä: lähiruoka sellaisenaan on hankintalaissa kielletty vaatimus.

– Porvoolaisuus tai itäuusimaalaisuus sekä myös kotimaisuus ovat selkeästi hankintalain kiellettyjä vaatimuksia. Mutta esimerkiksi etäisyys tuottajaan voi olla laatukriteeri, jota voidaan painottaa, Malms-Tepponen selventää.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jos kunta haluaa ostaa esimerkiksi paikallista tuoretta leipää kouluihin, heidän tulee määritellä jo kilpailutusvaiheessa, että leivän on oltava leipomisen jälkeen esimerkiksi kahden tunnin sisällä kunnan kouluissa ja päiväkodeissa.

– Tämänkaltainen määrittely ohjaa ja poissulkee osan toimijoista. Tämä on juuri sitä innovatiisivuutta, jota hankinnoissa tarvitaan. Eli käytetään niitä keinoja, joita hankintalaki ja sopimukset antavat mahdollisuuden tehdä, Malms-Tepponen sanoo.

Verkostot kuolleet

Hankintalailla on pyritty estämään hyvä veli -verkostojen syntyä. Malms-Tepponen havainnollistaa:

– Ennen lähetettiin tarjouspyynnöt valituille toimijoille. Nyt ei ennalta voi määritellä kenelle tarjouspyynnöt lähetetään, vaan haku on avoin.

Ainakin Porvoossa se on tepsinyt, sillä tällä hetkellä verkostot ovat melkein kuolleet. Kun hankinnat ovat ohjautuneet muualle, paikalliset perunantuottajat ovat vähentyneet. Paikallisten tuotteiden saatavuus saattaakin koitua Porvoossa suurimmaksi ongelmaksi lähiruokaa metsästäessä. Nyt porvoolaisia viljelijöitä on kutsuttu koolle, jotta saataisiin edes kartoitettua, keneltä elintarvikkeita vielä voi ostaa.