Nordean ekonomisti: "Ostovoiman säilyttämiseksi tarvitaan noin prosentin palkankorotukset"

Suomalaisen palkan ostovoima jää vertailumaista jälkeen. Jotta palkan ostovoima säilyy edes ennallaan, tarvitaan noin prosentin palkankorotukset, arvioi ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta.

ostovoima
Olli Kärkkäinen.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.Yle

Suomalaisten palkat pärjäävät hyvin eurooppalaisessa vertailussa. Vuodesta 2000 suomalaisten keskipalkka on noussut noin 65 prosenttia. Viime vuonna keskipalkka oli lähes 3 400 euroa.

Sveitsi pitää kärkeä ja Suomi on Eurostatin tilastoissa sijalla seitsemän. Se mitä palkalla saa, eli reaaliansio, on kuitenkin heilahdellut voimakkaasti, käy ilmi Ylen Kova talous -videosta.

Viime vuonna palkkojen ostovoima on ollut jopa miinuksella. Suomalaisten eurooppalaisittain heikohkoa ostovoimaa selittävät sekä hinnat että verot. Suomen hintataso on noin viidenneksen EU-tasoa korkeampaa, sanoo Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen.

– Suomessa maksetaan hyviä palkkoja, mutta sitten niistä myös maksetaan veroja ja korkeita hintoja.

Viime vuonna ostovoiman painuminen miinukselle johtui kilpailukykysopimuksesta.

– Palkkojen nousuvauhtia on hidastettu, mutta sen kääntöpuolena palkkojen ostovoima on hieman heikentynyt. Hallituksen veronkevennykset ovat toki auttaneet paljon, Kärkkäinen sanoo.

"Ostovoiman kehitys näyttää maltilliselta"

Ostovoiman kehitys tästä eteenpäin näyttää kohtuullisen maltilliselta palkansaajien kannalta, arvioi Kärkkäinen. Käynnissä olevissa palkkaneuvotteluissa tarvitaan vähintään inflaation tasoiset palkankorotukset, jotta ostovoima säilyy ennallaan.

– Se tarkoittaa tällä hetkellä noin prosenttia, puoltatoista, riippuen siitä, kuinka nopeasti hinnat nousevat.

Hän huomauttaa, että kyse on tasapainottelusta kilpailukyvyn kanssa, koska liian suuret palkankorotukset syövät kilpailukykyä ja työttömät kärsivät, jos työllisyyskehitys heikkenee.

Julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima laskee hieman enemmän tänä vuonna kuin yksityisen sektorin. Kärkkäinen sanoo, että jos tätä lähdetään kompensoimaan, kompensaatioidenkin on oltava määräaikaisia.

– Pysyvillä palkankorotuksilla ei voi kompensoida määräaikaisia leikkauksia, Kärkkäinen sanoo.

Julkisen sektorin lomarahojen leikkaukset päättyvät vuonna 2019.

Puheita maailmantalouden heikkenemisestä Kärkkäinen ei pidä mitenkään liioitellun pessimistisinä, vaikka vasta on saatu riemuita vain tovi Suomenkin hyvästä talousvireestä. Kärkkäisen mukaan lähes kaikki talouden ennustajat ovat sitä mieltä, että ensi vuonna talouden kasvu tulee olemaan hitaampaa kuin tänä vuonna, joten se täytyy hänen mielestään ottaa huomioon sovittaessa palkkaneuvotteluissa ensi vuoden palkoista. Hän lisää, että rakenteelliset ongelmat Suomessa eivät ole kadonneet, vaikka nyt eletään paremmassa suhdannetilanteessa.