Kotisaaren lossi koitui Liljan onneksi – lautalta löytyi työpaikka ja aviomies

Päijänteen saaressa asuva Lilja Järvinen ei ole aivan tavallinen nuori nainen. Kesäisin hän kuljettaa Päijänteen ainoaa lossia kotisaaren ja mantereen väliä ja seilailee vapaa-aikanaan ikiomalla höyrylaivalla.

lautat
Haukkasalon lossi
Lilja Järvinen seilaa Päijänteellä lossilla ja höyrylaivalla.Matti Myller / Yle

Talvella Lija Järvinen viettää ”kesälomaa” lämmittämällä puuhellaa, moottorikelkkailemalla Lapissa ja kirjoittamalla perinnekirjoja.

Haukkasalon saaressa Kuhmoisissa on vain kahdeksan ympärivuotista savua. Yhdessä niistä asuu 28-vuotias lossinkuljettaja Lilja Järvinen miehensä kanssa.

Ei lossia varmaan ikinä korvata sillalla.

Silja Järvinen

Saareen ei todennäköisesti vaikutusvaltaisinkaan ministeri saisi rakennettua siltaa. Sille tulisi ennätyspituus 1,2 kilometriä ja tukipilarit pitäisi juntata jopa 36 metrin syvyyteen.

– Tässä menee myös laivaväylä, joten sillan pitäisi olla tosi korkea, jotta laivat mahtuisivat ali. Siitä tulisi niin kallis, että ei lossia varmaan ikinä korvata sillalla, pohtii Järvinen.

Lossi voitti konepajan

Lossinkuljettajaksi eli ”lautturiksi” Lilja päätyi laman ja sattuman seurauksena kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin 19-vuotias Lilja työskenteli Vinnilän Konepajassa Kuhmoisissa. Lama iski ja Lilja lomautettiin konepajalta.

– Haukkasalossa oli samaan aikaan tarvetta lossinkuljettajalle, kun vanhempi kuljettaja oli juuri jäänyt sairaseläkkeelle. Ajattelin, että ajelen lomautuksen ajan lossia.

Toisin kuitenkin kävi. Työn mukavuus, vapaus ja itsenäisyys alkoi viehättää. Ja ei sekään haitannut, että työpaikka oli kotisaaren rannassa. Lilja on koko ikänsä asunut Haukkasalossa.

Lossille jääminen osoittautui Liljalle oikeaksi valinnaksi, sillä karstulalaisen Metecon ostama Vinnilän Konepaja lopetti toimintansa vuonna 2013. Kahta vuotta myöhemmin myös Meteco ajautui konkurssiin.

Haukkasalon lossi
Haukkasalossa on lossi kulkenut 25 vuotta.Matti Myller / Yle

Haukkasalon yksityislossi on liikennöinyt Kuhmoisissa saaren ja mantereen väliä kohta 25 vuotta. Se on Keski-Suomen ainoa miehitetty lossi.

Lossi lipuu tasaista kyytiä pitkin Päijännettä mantereelta kohti saarta. Lastina on traktoriyhdistelmä. Saaressa näyttää paluukyytiä odottelevan harmaa henkilöauto.

Vaijeri järvessä huolehtii ettei lossi pääse pyörimään.

Lilja Järvinen

Lilja Järvinen veivaa tottunein ottein ohjaamossa hanikoita ja pyörittää ohjauspyörää. Kun lossi rantautuu, avaa Lilja keulan ajorampin ja nostaa puomit ylös. Lossi on ajettava käsiohjauksella rantaan, sillä siinä ei ole minkäänlaista automatiikkaa.

– Tässä on kaksi moottoria ja molemmissa on omat potkurit. Ruoreilla ohjataan potkureita ja vaijeri järvessä huolehtii ettei lossi pääse pyörimään ja karkaamaan kauhean pitkälle, kertoo Järvinen.

Natti Myller / Yle
Haukkasalon lossi on Päijänteen ainoa.

Lossi ei käänny kuin laiva

Lossin kuljettamisen oppii kun sisäistää potkuriohjauksen toiminnan ja sään vaikutuksen lossin kulkuun. Etenkin kun pitkä kylki on suoraan tuuleen päin. Isommista maantielautoista poiketen lossit on varustettu ohjausvaijereilla, joiden päät ovat kiinni laitureilla reitin molemmissa päissä.

– Tämä on ihan erilainen ajaa kuin laiva. Kun lossi on vaijerissa kiinni, niin ohjausvaraa ei ole. Laivalla voisi kääntää keulaa ja luovia vastatuuleen, tätä ei saa käännettyä kulmittain tuuleen päin.

On aloitettu jopa maaliskuun lopussa.

Lilja Järvinen

Kun tuuli heittää lossia kunnolla, Lilja siirtää puhelimet ja muut irtotavarat valmiiksi lattialle, etteivät ne lentele pitkin ja poikin. Suuremmilta vahingoilta on lossilla vältytty. Joskus tukki- ja sorarekkoja on jouduttu jättämään rannalle huonon sään vuoksi.

Lilja Järvinen on ajanut lossia vuodesta 2009 alkaen eikä kertaakaan ole ollut päivää ilman matkustajia.

– Keväät tahtovat nyt tulla selvästi aikaisemmin. Yleensä lossi otetaan käyttöön huhtikuun lopulla, mutta viime aikoina on aloitettu jopa maaliskuun lopussa.

Haukkasalon lossi
Lossin kojetaulu on selkeä.Matti Myller / Yle

Kyytiä kesämökkiläisille

Lossin vilkkain aika on kesäisin mökkiläisten ansiosta. Kesämökkejä saaressa on paljon, peräti 140.

– Juhannukselta alkaa kesälomakausi ja siitä lossiliikenne jatkuu vilkkaana koulujen alkuun saakka.

Liljan lisäksi lossi työllistää toisen vakituisen kuljettajan Janne Sarhemaan. Kesäruuhkia helpottaa vielä yksi kesätyöntekijä. Kesällä lossi seilaa ilman taukoa aamusta iltaan. Syksyllä pärjätään kahdella kuljettajalla kun pidetään kolmen-neljän tunnin päivätauko ja lopetetaan liikenne iltaviideltä.

Syksyllä lossia käyttävät saaren kahdeksan talon vakituiset asukkaat, pitkälle syksyyn viihtyvät mökkiläiset ja monenlaiset työntekijät. Saarella alkaneet puunhakkuut tuovat lossille metsäkonemiehiä ja hakkuita seuraa tukkirekkaralli. Metsäkonemiehet tilaavat ennakkoon aamuun ja iltaan ylimääräiset kyydit.

Talvella jäätie korvaa lossin

Lossiliikenne hiljenee kun rekkakuljetukset loppuvat ja joulu-tammikuu on jo tosi hiljaista.

– Joskus aamupäivällä menee yksi tai kaksi autoa ja minä istun täällä neljä tuntia ja odottelen kulkisiko kukaan. Heti kun tulee pakkasta ja jäätä, ryhdymme tekemään jäätietä tuohon viereen, kertoo Järvinen.

Lossi ei ole mikään jäänmurtaja.

Lilja Järvinen

Jäätien toteuttaa Haukkasalon yksityistieyhdistys ja kun tie kantaa henkilöauton niin lossi suljetaan ja liikenne siirtyy jäätielle, yleensä tammikuun puolivälin tienoilla.

– Lossi ei ole mikään jäänmurtaja eli ei tämä isoissa jäissä mene. Joskus hankalina talvina lossiliikenne on lopetettava aikaisemmin ja on kuljettava muilla kulkuneuvoilla ennen jäätien vahvistumista.

Haukkasalon lossi
Liljan "työhuone" sijaitsee lossin laidassa.Matti Myller / Yle

Hätätilanteissa lossi kulkee aina

Yrittäjä Timo Ansiomäki on liikkeellä traktoriyhdistelmänsä kanssa. Hän käyttää Haukkasalon lossia kolme-neljä kertaa kesässä, muttei käytä talvella jäätietä.

– Pysyvää asutustahan täällä on vähän. Kesäasutukselle tämä lossi on tärkeä. Itsellä ei ole talvikokemuksia. Tällä kalustolla ei ole sellaisia vakuutuksia, että liikuttaisiin talvella.

Ambulanssikyytejä on ollut aika paljon.

Lilja Järvinen

Vaikka lossi ei kuljekaan sulan veden aikana kellon ympäri, kyyti löytyy aina hätätilanteissa. Lossikuljettajat päivystävät ympäri vuorokauden siten, että iltavuoro on lähtövalmiina aamuvuoron alkuun saakka.

– Jos tulee joku hätätilanne niin ilman muuta lähdetään, toki muissakin tarpeissa voi kysellä. Ambulanssikyytejä on ollut aika paljon ja joskus paloautojakin, kertoo Järvinen.

Haukkasalon lossi
Puomi ylös ja auto kyytiin.Matti Myller / Yle

Lossista lemmenlautta

Parhaaksi työpäiviksi Lilja listaa kauniit varhaiset kesäaamut kun on tyyntä, linnut laulavat, aurinko paistaa ja on muutenkin nättiä.

– Parhaita ovat myös mukavat matkustajat. Kaikista mukavin heistä päätyi lopulta kosimaan, tapasin aviomieheni lossilla, nauraa Lilja.

Kuusi vuotta sitten Ari Järvinen tarvitsi lossikyytiä saarelle, kun tuli mökkipihoja urakoimaan ja romuja kierrättämään. Ja jo ensimmäisellä kerralla Järvinen jututti vaaleaa lossinkuljettajaa, Lilja Myllymäkeä. Kymmenkunta lauttamatkaa myöhemmin lautturi ja matkustaja alkoivat seurustella vakavissaan ja eipä aikaakaan kun hääkellot soivat ja neiti Myllymäestä tuli rouva Järvinen.

Järvisillä on yhteinenkin Päijänne-harrastus: liki 20-metrinen höyrylaiva Tapio. Lija toimii kipparina ja mies heittelee konemestarina koivuhalkoja höyrypannuun.

– Motti halkoja hupenee, jotta kattilaan saadaan riittävä paine ja toisella motilla ajetaan pari tuntia, kuvailee höyrylaivakapteeni Järvinen.

Kirja kertoo pettuleivän valmistuksesta.

Lilja Järvinen

Perinteitä Lilja kunnioittaa höytylaivaharrastuksen lisäksi kirjoittamalla kirjoja vanhoista perinteistä puuhellan lämmössä.

– Kolme vuotta sitten tein kirjan ”Puolet petäjäistä”. Kirja kertoo pettuleivän valmistuksesta.

Pettukirjalle toivottiin jatkoa niinpä Lilja kirjoitti vuosi sitten kirjan ”100 vuotta sahtia”. Se kertoo kuinka sahtia valmistetaan. Kolmaskin perinnekirja on jo mielessä.

Haukkasalon lossi
Yksityisiä losseja on Suomessa 21.Matti Myller / Yle

Uutuuksina hybridilautta ja automaattilossi

Suomessa liikennöi tällä hetkellä 41 maantielauttaa. Niistä 18 liikennöi Varsinais-Suomessa ja kahdeksan Saimaan vesistössä.

Uusinta uutta lauttaliikenteessä on hybridilautta Elektra, joka otettiin käyttöön kesällä 2017 Parainen Nauvo –välillä. Suomen suurin lautta ottaa kannelle 90 henkilöautoa ja kulkee ensisijaisesti maasähköllä ladattavilla akuilla. Sähkökatkoksia ja kovia jäätalvia varten Elektrassa on varmistuksena dieselsähkö.

Saimaan suurin lautta on Nestori-lossi Kietävälän lossipaikalla Puumalassa. Vuoden 2013 alussa liikennöinnin aloittanut Nestori voi kuljettaa kerralla 20 henkilöautoa.

Maantielauttojen lisäksi Suomessa toimii vielä 21 valtioapua saavaa yksityisteiden lossia: Saimaan vesillä Pohjois-Savossa yhdeksän, Turun saaristossa Varsinais-Suomessa viisi, Keski-Suomessa kolme sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa kaksi.

Yksityislossien erikoisuus löytyy Saarijärveltä. Elosaaren lossi toimii kuin hissi vaakatasossa. Siihen mahtuu kaksi autoa ja se kulkee rannalta toiselle nappia painamalla täysin automaattisesti ilman kuljettajaa.