Koe uusi yle.fi

Uutta valinnaisuutta kokeiltu 28 lukiossa – Kannuksessa jo huolta historian pois jättämisestä

Reilun vuoden tuntijakokokeilussa mukana olleet lukiolaiset ovat saaneet valita itseään kiinnostavia reaaliaineita ja jättää toisia pois kokonaan.

lukio
Kuvassa Kannuksen lukion eläinlääketieteen erikoislinjan opiskelijat tutkivat lintuja.
Kalle Niskala / Yle

Viime syksystä lähtien 28 lukion opiskelijat ovat saaneet valita reaaliaineista itseään kiinnostavia aineita. Valinnaisuus koskee reaaliaineita, jotka on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto) sekä humanistis-yhteiskunnallisiin (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia). Muita aineita valinnaisuus ei koske.

Opiskelijat voivat myös jättää valinnaisuuden käyttämättä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tänä syksynä, miten tuntijakokokeilu näkyy siihen osallistuvissa lukioissa. Viime syksynä tehtiin vain tiivis kartoitus kokeilun käynnistymisestä.

Tuo kysely osoitti, että kiinnostus uutta mahdollisuutta kohtaan vaihteli lukioittain: joissain kokeilulukioissa suurin osa opiskelijoista ilmoitti aikovansa hyödyntää lisääntynyttä valinnaisuutta. Joissain kouluissa taas lähes kaikki ilmoittivat pitäytyvänsä vanhassa mallissa.

Opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kulttuuriministeriöstä muistuttaa, että syksyllä 2016 aloittaneille kokeilu tuli varsin kylmiltään, sillä tieto siitä tuli vasta kesällä. Nyt aloittaneilla on enemmän tietoa valintojensa tueksi.

Erikoislinjalaiset ottaneet hyödyn irti

Kannuksen lukiossa Keski-Pohjanmaalla opiskelee 114 oppilasta, joista eläinlääketieteen erikoislinjalla parikymmentä. Uudistus on innostanut erityisesti heitä.

– Tänä syksynä erikoislinjan nuoret valitsivat enemmän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Vastaavasti osa on tiputtanut historian ja maantiedon pois, jotta voi keskittyä luonnontieteisiin, kertoo lukion rehtori Leevi Norrena.

Tämä on vasta kokeilu, jonka hyötyjä ja haittoja punnitaan myöhemmin

Kannuksen lukion rehtori Leevi Norrena

Yleislinjan nuoret ovat puolestaan jättäneet pois fysiikan ja kemian kursseja.

Rehtori myöntää, että historian pois jättäminen on huolestuttavaa, mutta jos sama ilmiö tulee esiin myös yhteiskuntaopissa, on tilanne vieläkin huolestuttavampi.

Uudistusta onkin kritisoitu nuorten yleissivistyksen heikentämisestä.

– Lukion vahvuus on ollut yleissivistävyys. Toisaalta, tämä on vasta kokeilu, jonka hyötyjä ja haittoja punnitaan myöhemmin, miettii Norrena.

Vielä viime syksynä kokeilu näkyi lukiossa vain vähän, ja opiskelijat valitsivat hyvin perinteisiä kursseja reaaliaineista. Nyt innostus valinnaisuuteen on selvästi kasvanut.

Lopulliset valinnat näkyvät vasta myöhemmin

Kannuksen lukion rehtorin mielestä kokeilu pakottaa parempaan oppilaanohjaukseen. Koulun ja kodin pitää myös käydä tarkempaa keskustelua.

– Nuorella pitäisi olla yhä paremmin ja aiemmin selvillä, mihin hän tähtää lukion jälkeen.

Opetusneuvos Heikki Blomille Kannuksen lukion kaltainen tilanne valinnoissa ei ole yllätys: tietyllä tavoin suuntautuneet poimivat ymmärrettävästi aineita, jotka hyödyttävät heitä tulevaisuudessa. Siitä kokeilussa on kysekin.

– Nyt nähdään alustavasti, miten kokeilu vaikuttaa. Vasta opiskelijoiden valmistuessa nähdään lopulliset valinnat, Blom sanoo.

Valtakunnallisessa kokeilussa on mukana 28 lukiota. Se kestää kolmisen vuotta.