Juuso menee mielellään töihin työpaikalleen – "Etätöitä ei ole pakko tehdä", muistuttaa tutkija

Etätyö alkaa sanana olla vanhentunut, vaikka trendinä se on nousussa. Toisille on vapauttavaa kuulla, että työt saa yhä tehdä työpaikalla.

etätyö
Juuso Savolainen Ahola Transport
Juuso Savolaiselle etätyön tekeminen ei sovi. Hän saa energiaa ympärillä olevista ihmisistä ja tekemisen meiningistä.Juuso Savolainen

Etätyöstä ei ole pakopaikaksi eikä se poista esimerkiksi ongelmia omassa ajanhallinnassa tai työyhteisössä. Kaikki eivät tietenkään pysty tekemään omia töitään muualla kuin työpaikalla.

Mutta kaikki eivät haluakaan – eikä heidän tarvitse.

Tästä lausahduksesta Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Annina Ropponen on saanut raikuvat aplodit eurooppalaisella foorumilla. Aplodit avarsivat hänen ajatteluaan asiasta.

– Etätyö nähdään myönteisenä, kun sen on voinut itse valita.

Väärillä raiteilla ollaan, jos työntekijä päätyy etätyöhön, koska ei voi tehdä töitä työpaikalla esimerkiksi keskittymisongelmien takia. Ropposella on tietoa tapauksista, joissa työyhteisön ongelmia yritettiin välttää antamalla joustoa jollekulle muita enemmän. Sillä ongelmat eivät kuitenkaan ratkea, eikä etätyö toimi, jos malli ei lähde asian perusluonteesta.

Monelle voi olla arvokasta se, että saa tulla töihin, on oma kahviporukka ja muu yhteisö

Vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos

On myös mahdollista, että työnantaja ja työntekijä tekevät sopimuksen, jossa määritellään tietty osuus työajasta tehtäväksi etänä. Silloin voi syntyä ajatus, että etänä on pakko olla tai on vaarassa menettää mahdollisuuden etätyöhön. Optimaalinen tilanne on itse valittu ratkaisu päiviin, jolloin etänä tekeminen on perusteltua.

Moni tulee nimittäin työpaikalle siksi, että haluaa.

– Monelle voi olla arvokasta se, että saa tulla töihin, on oma kahviporukka ja muu yhteisö. Kotona ei myöskään aina voi järjestää ihanteellista työtilaa itselleen, sanoo Ropponen.

Markkinointikoordinaattori Juuso Savolainen kuljetusyhtiö Ahola Transportista on juuri tällainen ihminen. Hänellä on vähän kokemusta etätyöstä Ruotsin-vuosiltaan, jolloin hän joutui ottamaan läppärin kotiin editointitöitä varten. Savolainen ei tykästynyt etätyöhön ja onkin päättänyt olla tekemättä sitä.

– Tykkään olla työpaikalla, tykkään mennä työpisteelle. Hyppäät autoon ja käännät aivot työasentoon. Työpaikalla tapaat työkavereita ja voit pallotella asioita heidän kanssaan, kuvailee Savolainen.

– Kotona minä ainakin rupean ajattelemaan muutakin: kotiaskareita ja koirien ulkoiluttamista, Savolainen nauraa.

Onko etätyö sanana vanhentunut?

Töiden tekeminen onnistuu yhä useammin muualtakin kuin varsinaisesta työpisteestä. Tietotekniset ratkaisut edistyvät harppauksin. Kokouspäivä voi olla helpompi hoitaa skypellä kotoa kuin siirtyä monitilatoimistossa jokaista palaveria varten erikseen skype-tilaan, havainnollistaa Ropponen.

Tietoturva- ja tietosuojakysymykset hidastavat joustotyöhön siirtymistä yhä joillain aloilla. Samoin tekee asenneilmasto.

– Etätyö ei tarkoita, että olisit etäällä työstä.

Vanhempi tutkija Annina Ropponen myöntää, että kyseessä on hänen lempilausahduksensa. Etätyöstä pitää nimittäin yhä hokea myös itsestäänselvyyksiä. Näin siitä huolimatta, että tuoreimman Euroopan työolotutkimuksen mukaan noin joka viidennellä on mahdollisuus tehdä etätyötä ainakin joskus.

Ehkä koko etätyö-sanastakin on jo aika ajanut ohi. Työaikalakia ollaan uudistamassa ja uudessa luonnoksessa puhutaan joustotyöajasta ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä.

Kahvikuppi ja tietokone pöydällä.
Minna Heikura / Yle

Vanhahtavan sanasta tekee sekin, että ennen etätyössä on ajateltu oltavan työyhteisön ulkopuolella, mutta nykyään etätyössä ollaan yhtä tavoitettavissa kuin muutenkin.

Kokousten lisäksi onnistuu esimerkiksi asiakkaiden tapaaminen. Omaan työyhteisöön ollaan yhteydessä esimerkiksi pikaviestipalveluiden kautta.

Kaikilla työn tekeminen ei ole sidottu edes maahan. Ropponen arvioi, että seuraava trendi voisi olla viime aikoina yleistynyt etätyön muoto: joidenkin firmojen tapa tarjota mahdollisuus työskennellä määräaikainen jakso eksoottisessa kohteessa, kuten Aasiassa.

– Se maustaa työn tekemistä, sillä palkitaan työntekijöitä ja tarjotaan jotain uutta.

Ongelmat omassa ajankäytössä eivät katoa etätöissä

Usein asenteet mainitaan yhtenä hidasteena joustotyön yleistymiselle. Selvitykset kertovat silti, että esimerkiksi kotona tehdyt työpäivät tuppaavat pikemminkin venymään kuin jäämään vajaiksi.

Ropponen sanookin, ettei joustotyö ole tässäkään ratkaisu, joka poistaisi ihmisen omia työnteon ongelmia:

– Jos työaika on venyäkseen, se venyy. Järkevyys ja tehokkuus riippuvat siitä, miten hyvin tietää tehtävänsä ja tavoitteensa, ja siihen tarvitaan esimiestä ja työyhteisön tukea. Joustotyö ei korosta ajanhallinnan ongelmia, vaan ne ovat samat kuin toimistossa.

Etätyötä läppärillä.
Ensio Karjalainen / Yle

Markkinointikoordinaattori Juuso Savolainen tunnistaa puheista ajatuksen siitä, että toiset "saavat" tehdä etätöitä. Hän on iloinen niiden puolesta, joille se sopii ja on mahdollista, mutta muistuttaa, ettei etätyö ole kaikkien haave.

– On suuri helpotus, ettei sihen pakoteta eikä minulle syötetä etätyöpropagandaa. Etätyö on mahdollista, jos itse niin kokee. Muttei pakko tai velvoite. Itse pystyn omalla työpisteelläni keskittymään parhaiten ja koen olevani siinä tehokkaimmillani, Savolainen sanoo.

Hän kokee saavansa itsekin energiaa ympärillä olevasta tekemisen meiningistä. Työyhteisö ja sen palaute myös palkitsee ja auttaa ylläpitämään työintoa työstä. Ja yhtä lailla kun Savolainen innostuu tehokkaista ihmisistä, joiden työn näkee luistavan, hän toivoo olevansa samanlainen malli työkavereillekin.

Ratkaisut kannattaa pistää puntariin aina välillä

Annina Ropponen toivoo työpaikoille elämänkaariajattelua ja rohkeutta nähdä erilaisia elämänvaiheita.

– Ratkaisua, joka sopii yhteen ajanjaksoon, kannattaa tarkastella myöhemmin uudelleen: haluaisinko tehdäkin jotenkin toisin? Vaikka tekisi etätyötä nyt päivän viikossa, saattaa vuoden päästä tehdä sitä täysin – tai ei lainkaan.

Työnantajaa Ropponen muistuttaa myös joustotyön eduista: tutkimusten mukaan on selvästi etua siitä, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Samalla työnantaja saa erilaisista jaksoista ja vaiheista arvokasta tietoa siitä, miten homma toimii – tai ei toimi.

– Silloin sekä työnantajalla että työntekijällä on perustellut argumentit siihen, miten menee ja miten kannattaa jatkaa. Avoimella keskustelulla ja yhdessä sopimisella voidaan löytää molempia hyödyttävä tapa tehdä työtä.