Berliinin pahamaineista kaupunginosaa pehmitetään taiteella – suomalaiset juonessa mukana

Berliinissä on neljä suomalaista taidegalleriaa, joista yksi on valjastettu rauhantyöhön.

taidegalleriat
Mika Karhu kuvattuna Galerie Toolboxin portailla Berliinissä.
Toolbox kuuluu galleriaryppääseen, joka perustettiin hillitsemään menoa Weddingin kaupunginosassa.Antti Haanpää / Yle

BERLIINI Kuvataiteilija Mika Karhu nojaa taidegallerian ovenkarmiin Koloniestrassella Weddingissä. Entisellä työväen asuinalueella on yhä huono maine, vaikka Berliinin kaupunki on lähtenyt jo vuosia sitten korjaamaan tilannetta erilaisilla saneerausohjelmilla.

Yksi niistä on taiteilijoiden pyörittämä yhdistys Kolonie Wedding, jota Berliinin kaupunki rahoittaa. Siinä on mukana hieman yli 20 ei-kaupallista taidegalleriaa, ja mukana on myös suomalainen Toolbox, jota Karhu taiteilijakollegoineen pyörittää.

Gallerian tarkoituksena on esittää erityisesti suomalaista nykytaidetta ja osallistua sitä paljon suurempaan tehtävään, Weddingin kaupunginosan rauhoittamiseen.

Maahanmuuttajavoittoinen alue tunnetaan työttömyydestä, huumeista, rikoksista ja jengiväkivallasta.

Taiteen ja taiteilijoiden läsnäolo on Karhun mukaan rauhoittanut aluetta.

– Gallerioihin hakeutuu myös sellaista yleisöä, joka hieman poikkeaa katukuvasta, Karhu sanoo.

Kaupunginosan asukkaita on houkuteltu mukaan toimintaan. Toolboxin taiteilijat piirsivät heistä muotokuvia ja järjestivät niistä näyttelyn. Sitä juhlittiin avajaisilla yhdessä paikallisten kanssa.

– Ihmiset, joilla ei ole välttämättä mitään kontaktia taidemaailmaan tai taiteeseen, pääsevät näin osalliseksi siitä, Karhu sanoo.

Berliinin kartta, jossa suomalaisgalleriat.
Yle Uutisgrafiikka

Berliini on yksi maailman johtavista kuvataidekeskuksista. Siellä toimii arviolta yli 300 nykytaiteeseen erikoistunutta galleriaa. Toolboxin taiteilijat halusivat mukaan kaupungin sykkeeseen.

– Halusimme luoda yhteyksiä Berliiniin ja saada näkyvyyttä suomalaiselle nykytaiteelle, Karhu toteaa.

Taiteilijan mukaan siirto on kannattanut. Osuuskunnan jäsenet ovat päässeet mukaan useisiin isoihin näyttelyihin eri puolille Saksaa, ja ovet ovat auenneet myös muualle.

Berliinissä suomalaisia inspiroi kaupungin ilmapiiri, joka on Karhun mukaan selkeästi vapaampi, poliittisesti radikaalimpi ja sosiaalisesti avoimempi kuin muissa kaupungeissa.

– Se on yksi syy, miksi halusimme tänne.

Viisi vuotta Berliinin taidekentällä on poikinut vientihakkeen Suomeen. Hyvinkään taidemuseossa avautui vastikään berliiniläisen nykytaiteen näyttely, jonka Karhu on kuratoinut kahden muun asiantuntijan kanssa.

Mika Karhu
Kuvataiteilija Mika Karhu.Antti Haanpää / Yle

Vuokrat karanneet käsistä

Berliini on muuttunut paljon siitä, kun Karhu ja hänen taiteilijakollegansa avasivat Toolboxin kaupunkiin viisi vuotta sitten. Galleria toimi ensin Mitten kaupunginosassa Berliinin ydinkeskustassa.

Alue toisensa jälkeen on siistiytynyt ja aiemmin edulliset tilat ovat kallistuneet. Monin paikoin vuokrat ovat karanneet galleristien käsistä kiinteistösijoittajien takia. Myös kuvataidemyynnin verotus on kiristynyt.

Berliinissä oli vielä vuonna 2014 seitsemän suomalaisten pyörittämää taidegalleriaa, nyt niitä on enää neljä.

Berliinin galleriayhdistyksen mukaan kaupungista on kadonnut viidessä vuodessa 50–80 taidegalleriaa.

Taiteen esittämisen muodot ovat muuttuneet, ja pop-up-tapahtumista on tullut muoti-ilmiö myös kuvataiteissa.

Suomalainen kuvataiteilija ja kuraattori Olli Piippo ja ruotsalaistaiteilija Marcus Eek ovat järjestäneet lyhyitä ja tiiviitä näyttelyjä Berliinin suurten taidetapahtumien kainalossa.

– Ideana on ollut esittää laadukasta taidetta ja järjestää hyvät bileet, Piippo kertoo.

Tapahtumia järjestänyt taiteilijoiden Black Market -ryhmä on nyt jäissä, ja Piippo ja Eek keskittyvät omaan taiteilijanuraansa.

Galerie Toolbox sisältä.
Toolbox on näytteikkuna suomalaiselle nykytaiteelle.Antti Haanpää / Yle

Nuoret tekijät hakeutuvat muualle

Kokemus Berliiniin galleriakentästä voi poikia Suomesta työpaikan.

Näin kävi Suvi Lehtiselle, joka perusti ensimmäisen taidegalleriansa Berliiniin vuonna 2009.

Nyt hän opettaa näyttelyjen tekemistä Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä ja pitää yllä GSL Project -nimistä taiteen projektitilaa Berliinissä.

– Gallerian pyörittäminen on todella rankkaa hommaa, Lehtinen toteaa.

Berliini ei ole Lehtisen mukaan enää yhtä houkuttava kohde uransa alussa oleville tekijöille kuin ennen. Kaupungista on tullut liian kallis köyhille taiteilijoille.

– Nuoret kuvataiteilijat hakeutuvat muualle, kuten Lissaboniin tai Ateenaan. Berliini ei ole enää se paikka, missä kaikki on mahdollista, Lehtinen sanoo.

Vaikka Berliinissä on kova kilpailu, kaupungissa voi Lehtisen mukaan pärjätä pitkäjänteiselle työllä ja vahvalla ohjelmalla.

Yksi esimerkki on suomalaisen liikemiehen Timo Miettisen Berliiniin perustama taidesalonki Salon Dahlmann, jossa pidetään näyttelyjä, konsertteja, performansseja ja taidekeskusteluja. Talossa on esillä teoksia Miettisen laajasta nykytaiteen yksityiskokoelmasta.

Hän on vaurastunut teknologiakonserni Telesten omistajana.

– Vaikka Salon Dahlmannilla on erilaiset resurssit kuin muilla, sen rooli Berliinin taidekentällä on pitkäjänteisen työn tulosta.

– Berliiniin ei voi vain mennä ja luoda itselleen mainetta, vaikka olisi kuinka paljon rahaa, Lehtinen sanoo.

Taiteilija Galerie Toolboxissa.
Sophie Prager on Salon Dahlmannin johtaja. Taidesalongin perusti suomalainen liikemies Timo Miettinen.Antti Haanpää / Yle