Sadat vanhemmat syyttävät kuntia sisäilmasta sairastuneiden lasten syrjinnästä ja lain rikkomisesta: "Lapsi laitettiin yksin varastoon"

OAJ:n mukaan lasten koulunkäyntiä on vaikea järjestää niin pitkään kuin oireita väheksytään terveydenhuollossa ja kunnissa.

sisäilmaongelmat
Oppilas koulutunnilla.
Pasi Takkunen / Yle

Sisäilmasta sairastuneiden lasten koulunkäynnin järjestämisessä on suuria ongelmia ympäri maata. Vanhempainliiton ja vanhempainyhdistysten keräämien tietojen mukaan monissa kunnissa esiintyy haluttomuutta tehdä oppilaille oireselvityksiä, eikä sisäilma-asioista tiedottaminen toimi.

Vanhempien mielestä myös koulujen sisäilmaongelmia käsittelevien tutkimustulosten kertomisessa hidastellaan tai niitä ei kerrota lainkaan. Vanhempainliiton ja Homepakolaiset ry:n arvion mukaan koulunkäynnin ongelmat koskevat satoja, mahdollisesti jopa noin tuhatta perhettä, joissa on sisäilmasta oireilevia lapsia. Tietoja on kerätty kahteen otteeseen, ensin syksyllä 2016 ja uudestaan keväällä 2017 (siirryt toiseen palveluun).

Vanhemmat kokevat, että sisäilmaoireista kärsivän lapsen koulunkäynnin järjestäminen jää täysin perheen harteille. Esimerkiksi eräs pääkaupunkiseudulla asuva perhe on kiertänyt yli 20 koulua löytääkseen sisäilmasta sairastuneelle 14-vuotiaalle pojalleen sopivan koulun.

Olemme ajelleet ympäriinsä ja istuneet jokaisen koulun aulassa 5-20 minuuttia. Poika saa tosi helposti oireita, joten siinä näkee nopeasti, onko koulussa sisäilmaongelma. Sopivaa koulua ei ole vielä löytynyt.

Vastaavia kokemuksia on myös muilla perheillä. Jos koulunvaihto ei onnistu, kunnilla on vaikeuksia järjestää sisäilmasta oireilevalle lapselle tilat, joissa hän voi opiskella oireilematta. Joissakin kunnissa ei ole yhtään ns. puhdasta koulurakennusta.

Olimme taistelleet koulun kentälle parakit. Eräs opettaja ehdotti, että kun muu luokka on sisäilmaongelmaisessa koulussa, voisi tyttäreni olla parakin käytävällä pulpetin kanssa. Välillä joku opettaja kävisi katsomassa, että miten sujuu.

Lapsi on laitettu tekemään koetta varastoon ja tehtäviä yksin käytävälle. Hän soitti käytävältä hädissään kotiin, kun oli tullut huono olo.

Koulukyydit maksettava omasta pussista

Vanhempien mukaan kunnat rikkovat lakia, kun jotkut perheet joutuvat kustantamaan koulunkäynnin aiheuttamia kuluja omasta pussistaan. Peruskoulun tulisi olla lapselle maksuton.

Seitsemään vuoteen tytöllä ei ole ollut sisäliikuntaa eikä yhteistä kouluruokailua luokkansa kanssa. Niitä ei luvattu vielä tälle vuodellekaan, kun tyttö meni kasille. Olen itse kustantanut opettajan vaatimat sisäliikunnan korvaustunnit niin uimahalliin, kuntosalille, keilaamiseen jne.

Myös koulumatkojen maksaminen on jäänyt usein vanhempien harteille silloin, kun lapsi on joutunut vaihtamaan koulua sisäilmaoireiden vuoksi.

Kunnat tulkitsevat, että kun lapsi otetaan pois lähikoulusta, se on vapaaehtoista ja täten, vaikka uusi terve koulu löytyisikin, vanhemmat joutuvat maksamaan koulumatkat, vaikka lapsella olisi useita lääkärintodistuksia esittää, että koulun vaihto on tarpeellinen. Koulun maksuttomuus ei siis toteudu.

Vanhempien mielestä kunnan pitäisi maksaa koulukyydit myös kauempana sijaitsevaan kouluun, mutta Kuntaliiton mukaan tämä koskee lähtökohtaisesti vain lähikouluja.

– Vanhemmilla on mahdollisuus hakea lapselle paikka toissijaisesta koulusta. Perusopetuslain (siirryt toiseen palveluun) mukaan oppilaaksi ottamisen edellytyksenä voi olla, että vanhemmat maksavat koulukuljetuskustannukset itse, toteaa erityisasiantuntija Leena Pöntynen Kuntaliitosta.

Ongelma on Pöntysen mukaan siinä, että jos kunta maksaa yhden oireilevan lapsen koulumatkat toiseen kouluun, sen pitäisi tehdä niin myös muiden kohdalla.

– Jos rakennus ei ole käyttökiellossa, on hyvin vaikea arvioida, ketkä lapsista olisivat tilanteessa, jossa siirtyminen toiseen kouluun on ainoa vaihtoehto. Kunnan pitää kohdella samalla tavalla kaikkia samassa tilanteessa olevia.

"Opettajat peloteltu hiljaisiksi"

Vanhemmat kertovat myös siitä, kuinka kunnissa salaillaan koulujen sisäilmaongelmia koskevia asioita. Heidän mukaansa opettajat on monissa kouluissa peloteltu hiljaisiksi.

Rehtori ei suostunut myöntämään uuden koulun aiheuttamia oireita. 4kk taistelimme ja kuuntelimme, kun hän syytti sisäkenkien voimakasta hajua, ruokien sopimattomuutta ja homekodeista tulevia muita lapsia.

Hyvin paljon on asiakirjojen pimittämistä ja tiedottamisen puutetta. Julkisuuslakia rikotaan sumeilematta, samaten hallintolakia. Tietoisesti. Ei anneta kirjallisia päätöksiä esimerkiksi silloin, kun kieltäydytään järjestämästä maksutonta koulukuljetusta. Selvästi ei edes tunneta lainsäädäntöä.

Opettajat eivät saa mainita koulujen sisäilmaa koskevista asioista, sivistystoimenjohtaja heiluttaa heti jakkaraa.

Kuntaliitossa ei uskota, että kunnat tietoisesti pimittäisivät asioita. Erityisasiantuntija Leena Pöntynen sanoo, että joskus sisäilmaongelmaa ei vain voida tutkimuksista huolimatta todeta.

– Tutkimuksia tehdään paljon, mutta tulos saattaa olla, että ei täällä ole sisäilmapulmaa. Silti siinä rakennuksessa joku voi reagoida. Silloin tilanne voi näyttää pimittämiseltä, mutta ei oikeasti sitä ole. Näistä selvitään parhaiten avoimella tiedottamisella, Pöntynen muistuttaa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan sisäilmaongelmaa voidaan vähätellä kunnassa juuri silloin, kun valtaosa koulun oppilaista ei oireita saa.

– Jos vain osa oppilasta oireilee, saatetaan pyrkiä osoittamaan, että ei tämä oikeastaan ole mikään ongelma. Opetuksen saaminen on kuitenkin tosi tärkeä perusoikeus lapselle. Sen eteen pitää nähdä vaivaa, että oikeus toteutuu jokaisen kohdalla. Ei voida mennä keskiarvoilla ja vedota siihen, että suurimmalla osalla menee hyvin, sanoo MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Yksityislääkärin todistus ei kelvannut

OAJ:n mukaan suurin ongelma on se, ettei sisäilmasairautta ole täysin hyväksytty Suomessa sairaudeksi. Koulutkin vaativat yleensä sairaudesta lääkärintodistuksen, ennen kuin ne alkavat järjestellä lapsen opetusta uusiksi. Vanhempien kokemusten mukaan lääkärintodistuskaan ei aina kelpaa.

Pojalla oli oireena vuosia kestäneet oudot vatsakrampit, tytöllä välitön kuume ja päänsärky koulun eteiseen päästyään. Myös kädet menevät siniseksi välittömästi. Lääkärintodistus ei kelvannut aluksi, koska he epäilivät sen olevan "tekaistu". Lapsia syyllistettiin ja palaveri aloitettiin sillä, että nyt on jäätävä kertaamaan luokka kun koko ajan ollaan poissa.

Koulu hyväksyi vain julkiselta puolelta saadun lääkärintodistuksen. Yksityisen lääkärin kirjoittama ei kelvannut.

Ympäristöherkkyysdiagnoosi tuli mahdolliseksi Suomessa pari vuotta sitten, mutta se ei OAJ:n mukaan oikeuta esimerkiksi sairauslomaan.

– Sisäilmasairastumisia ei pidä psykologisoida vaan niihin pitää suhtautua vakavasti sekä kunnissa että terveydenhuollossa. On käsittämätöntä, kuinka oireita väheksytään. Sisäilmasairauksien diagnosointi pitää saada ensin kaikilta osin kuntoon, koska uuden koulun rakentaminen tosi iso kysymys pienelle kunnalle. Isot kaupungit eivät tosin ole hoitaneet näitä asioita yhtään sen paremmin kuin pienetkään, toteaa työelämäasiamies Riina Länsikallio.

Etäopetus ei toimi

Osa sisäilmasta oireilevien lasten vanhemmista on ottanut lapsensa etä- tai kotiopetukseen, kun koulunkäyntiä ei ole saatu muulla tavoin järjestettyä. Etäopetus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsi on kotoa tai vaikkapa kirjastosta käsin videoyhteydessä muuhun luokkaan. Silloin opetuksenjärjestäjän eli kunnan tulee huolehtia, että lapsi ei jää opetuksessa muista jälkeen.

Vanhempien mukaan etäopetuksen järjestämisessä on hyvin paljon ongelmia.

Hirveästi joutuu tekemään virkamiehille kuuluvia töitä, jos opetuksen järjestää kotona.

Vanhemmalla ei pitäisi olla opetusvelvollisuutta, jos lapsi on koulun kirjoilla. Tätä joutuu kuitenkin tekemään jatkuvasti ja vanhempien osuutta jopa aliarvioidaan mielettömästi. Ei myönnetä, kuinka paljon tehdään ilmaiseksi opettajan nostaessa palkkaa ja koulun saadessa joka oppilaasta korvauksia.

Ensimmäisessä koulussa opettaja kävi kotona muutaman tunnin viikossa. Muuten kaikesta piti selvitä itse. Piti kerjätä eri opettajilta tehtäviä. Seuraavassa koulussakaan ei pärjätty. Nyt on ollut nettiopetusta, mutta kaikki opettajat eivät ole opetelleet laitteiden käyttöä ja syyllistävät, että tämän järjestelyn takia kaikki ovat jäljessä.

Etäopetusta käytetään yleensä tilanteissa, joissa lapsi sairastaa esimerkiksi syöpää eikä voi tulla kouluun. Kuntaliiton mukaan perusopetuslaki ei kuitenkaan tunne etäopetuksen käsitettä.

– Tilanteet ovat hyvin erilaisia, jolloin samaa käytäntöä ei voi automaattisesti soveltaa kaikkiin oppilaisiin. Lainsäädännössä olisi hyvä olla väljyyttä, jotta näitä erilaisia opetusmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää paremmin, toteaa erityisasiantuntija Leena Pöntynen.

Lastensuojeluilmoituksia

Opettajien ammattijärjestöstä OAJ:stä puolestaan arvioidaan, että etäopetuksen käytännöt ovat kirjavia, koska kunnan vastuut jakautuvat niin monimutkaisesti.

– Sisäilmaoireilussa sen ei pitäisi olla edes vaihtoehto vaan pitäisi aina olla ne väistötilat, joihin koko luokka tai koulu siirtyy. Sitä taas rehtori ei voi määrätä, koska asia kuuluu tekniselle toimelle, toteaa OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

Kun vanhemmat ottavat lapsen kotiopetukseen (siirryt toiseen palveluun), hän poistuu koulun kirjoilta. Vastuu opetuksesta siirtyy silloin kokonaan vanhempien harteille. Kuntaliiton mukaan kunta määrittelee lapselle valvovan opettajan, joka arvioi, että lapsen oppivelvollisuus tulee suoritettua. Vanhempien mukaan on kuitenkin täysin kuntakohtaista, miten lapsen kotona opiskelu toimii.

Joissain kunnissa koulu tekee lastensuojeluilmoituksen, kun lapsi otetaan kotiopetukseen. Toisissa lapsi on saanut kirjat koululta ja ottaa joihinkin tunteihin osaa, vaikka on kotiopetuksessa. Voisi sanoa että rehtori ratkaisee asian.

OAJ:n mukaan etä- tai kotiopetus ei koskaan ole lapsen kannalta hyvä asia.

– Sitä pitäisi käyttää vain pakotetussa tilanteessa, koska lapsen kaverisuhteet jäävät silloin hyvin ohuiksi, toteaa Riina Länsikallio.

Uhkana syrjäytyminen

Useiden vanhempien kertomuksissa toistuu se, kuinka he ovat huolissaan lastensa syrjäytymisestä. Jos lapsi eristetään luokkatovereistaan, hän jää lopulta yksin.

Suurin huoleni on lasten syrjäytymisestä kaveripiirissä ja yhteiskunnassa. Lapselle voi myös syntyä tunne, että hänessä on vikaa kun ei voi olla koulussa. Viestin pitäisi olla selvä, että vika on koulurakennuksessa EI lapsessa. Pitäisi olla ymmärrystä enemmän kun torjuntaa ja koettaa etsiä ratkaisua yhdessä. Nyt ratkaisu on, että lapsi jää kotiin tai kiertää koulusta toiseen tuntien syyllisyyttä tilanteestaan.

Surettaa lapsen puolesta. Pelkään, että hän syrjäytyy. Olisin halunnut, että hän saa kokea sen jännän, villin yläkoulun. Lähteä esimerkiksi salaa käymään kaupassa. Hän ei välttämättä saa sitä koskaan kokea.

Myös Kuntaliitossa toivotaan Opetushallitukselta ohjausta siihen, millaisia tilapäisjärjestelyjä sisäilmaoireilevien opetukseen voitaisiin tehdä silloin, kun lapsi ei pysty olemaan koulurakennuksessa.

– Lasten sosiaalisten suhteiden ylläpidosta huolehtiminen on todella tärkeää. Joissakin kouluissa on toimittu niin, että lapsi on muutoin etäopetuksessa mutta viettää välitunnit koulun pihalla kavereidensa kanssa, toteaa erityisasiantuntija Leena Pöntynen.