Koe uusi yle.fi

Käteisen käyttö vähenee, miten käy hyväntekeväisyyden? Suomen Sydänliitto: "Muutos on edessä ihan selkeästi"

Yle kysyi kuudelta eri keräysjärjestäjältä, miten hyväntekeväisyyskeräykset toteutetaan tulevaisuudessa, kun käteisen käyttäminen vähenee. Uusia tapoja on jo testattu. Lipaskeräysten vahvuutena pidetään ihmisten kohtaamista.

varainhankinta
Euron kolikoita peltipurkin pohjalla
Hanne Kinnunen / Yle

Keräyslippailla on Suomessa pitkät perinteet ja niitä näkyy jatkossakin katukuvassa. Vaikka käteisen käyttö vähenee (siirryt toiseen palveluun), ovat moniin hyväntekeväisyysjärjestöjen lipaskeräyksiin kertyvät tulot pysyneet lähes ennallaan.

Punaisen Ristin Nälkäpäivä-kampanjan lipaskeräys on Nälkäpäivä-koordinaattori Raisa Heinämäen mukaan todella tärkeä tulonlähde.

– Viime vuonna Nälkäpäivä-keräykset tuottivat kokonaisuudessaan 2,5 miljoonaa euroa, josta vähän reilu miljoona tuli lipaskeräyksistä. Koska se tulee vapaaehtoisten keräämänä, niin se on kulurakenteen kannalta todella tehokasta varainhankintaa. Jos varainhankintaa tehdään mainonnan avulla, niin kulutkin ovat isompia, Heinämäki kertoo.

Punaisen Ristin kerääjä lippan ja liivin kanssa.
YLE

Myös Sotiemme Veteraaneille lipaskeräykset ovat merkittävä tulonlähde: vuosittainen keräystuotto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Varainhankinnan päällikkö Pia Mikkosen arvioiden mukaan summasta miljoona kertyy lippaiden lahjoituksista.

– Meillä listakeräykset ovat vaihtuneet suurelta osin lipaskeräyksiin. Aikaisemmin varusmiehet kiersivät keräyslistojen kanssa ovelta ovelle, mutta erityisesti kaupunkialueilla on havaittu hyväksi nämä lipaskeräykset, Mikkonen kertoo.

Unicefilla lipaskeräykset hoituvat täysin vapaaehtoisten voimin ja painottuvat Jano-keräykseen. Huhtikuussa jo 20. kertaa järjestetty Jano-kampanja tuotti (siirryt toiseen palveluun) tänä vuonna lähes 100 000 euroa. Määrä on vapaaehtoistoiminnan päällikkö Lena Jolkkosen mukaan pysynyt lähes samana kymmenen vuoden ajan.

Sydänliitolla lipaskeräysten tuotot ovat merkittävä tulonlähde paikallisille toimijoilleen. Kattojärjestö huolehtii keräysluvasta, mutta paikalliset saavat tuoton Sydänliiton tuottaja Outi Kontkasen mukaan täysin käyttöönsä. Keräykset painottuvat paikallisjärjestöillä erityisesti huhtikuussa vietettävään sydänviikkoon sekä syyskuussa vietettävään maailman sydänpäivään.

– Vuonna 2009 meidän koko lipaskeräys tuotti 7 500€ ja vuonna 2016 tuotto oli 13 000€. Kerätty rahamäärä on siis reippaassa kasvussa, Kontkanen kertoo.

Kontkanen uskoo, että syynä kasvuun on 226 aktiivista paikallisjärjestöä, jotka ovat tehostaneet toimintaansa ja lisänneet lipaskeräysten määrää.

Järjestöissä, jotka vastaavat isompien katastrofien keräyksistä, tuotot riippuvat katastrofien ja keräysten määrästä.

Vaikka lipaskeräysten tuotot ovat pysyneet suhteellisen samoina useilla järjestöillä, on maksukorttien yleistyminen huomattu.

– Moni pahoittelee sitä, että ei ole käteistä mukana, vapaaehtoistoiminnan päällikkö Lena Jolkkonen Unicefilta kertoo.

Korttimaksulaitteita, Pivo, Mobilepay

Käteisen rahan vähentynyt käyttö on saanut järjestöt pohtimaan, miten raha kerätään tulevaisuudessa. Erilaisten maksutekniikoiden kokeiluja on tehty esimerkiksi Unicefissa, mutta suurempia päätöksiä ei ole vielä tehty. Myös Sydänliitossa pohditaan eri vaihtoehtoja. Hiljattain kokeiluun on otettu Mobilepay ja myös Pivon käyttöä pohditaan.

– Muutos on edessä ihan selkeästi. Käteisen käyttö vähentyy ja jatkossa varmasti lisääntyvät erilaiset digitaaliset lahjoittamistavat, Sydänliiton Outi Kontkanen kertoo.

Punaisella Ristillä on jo keräyksissään käytössä korttimaksulaitteita, mutta Raisa Heinämäen mukaan ei samassa mittakaavassa kuin lippaita. Käytössä on Nälkäpäivän aikana on myös Mobilepay ja Pivo. Suosittu lahjoituskeino on myös nettilipas.

– Ihmiset voivat perustaa lippaan ja kerätä sitten sosiaalisessa mediassa, Whatsupissa ja sähköpostilla tuttavilta ja ystäviltä lahjoituksia, Heinämäki kertoo.

– Lähinnä tekstiviestilahjoitusta on pohdittu, mutta ei mitenkään erityisemmin käytetty. Mukaan voidaan antaa myös flaieri, jossa on lahjoitustiedot, niin että kotona voi tehdä lahjoituksen, Johanna Karjalainen Kirkon Ulkomaanavusta toteaa.

Varusmies kerää rahaa sotaveteraanien hyväksi.
Henrietta Hassinen / Yle

Muutokset maksutottumuksissa ja käytössä tapahtuvat hitaasti. Sotiemme Veteraanien Pia Mikkosen mukaan alueille on tarjottu korttimaksupäätteitä lipaskeräyksen yhteyteen, mutta kerääjät eivät ole niitä halunneet.

– Tämä johtuu ehkä siitä, että meidän lahjoittaja on iäkkäämpi henkilö, Mikkonen kertoo.

– Lipaskerääminen toivottavasti kehittyy ripeästi hyödyntämään uutta teknologiaa, eli sellaisia rahansiirron tai maksamisen muotoja, joita muutenkin käytetään. Lipaskeräämisen ehdoton vahvuus on ihmisten kohtaaminen. Se voi olla siellä missä luontaisesti liikutaan, Plan Suomen marketing director Kirsi Mettälä kertoo.

Iäkkäämpi lahjoittaja

Keräyksiin osallistuvaa on hyvin hankala lokeroida. Taloustutkimuksen huhtikuussa julkaiseman lahjoittajatutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan 33 prosenttia lahjoittaa satunnaisesti rahaa eri keräyksiin ja järjestöille. Lahjoittamisessa painottuu erityisesti se, kuinka tärkeä kohde on lahjoittajalle.

– Lahjoittamisen taustalla on yleensä arvot, asenteet ja motiivit. Eli ihminen iästä ja sukupuolesta riippumatta lahjoittajaa siihen, minkä kokee tärkeäksi, kertoo Planin Kirsi Mettälä.

Useat järjestöt toteavat lahjoittavan olevan kuitenkin vanhempi naishenkilö.

– Iäkkäämmillä henkilöillä on vielä käteistä mukana. Nuoret eivät ole meidän suurta lahjoittajaryhmää, toki nuoret ovat nousemassa, Sotiemme Veteraanien varanhankinnanpäällikkö Pia Mikkonen kertoo.

– Lipaskerääjänä ollessa pala nousee väkisin kurkkuun silloin, kun vaikeasti liikkuva vanhus tulee lahjoittamaan muutaman euron eläkkeestään. Lipaskerääjät kohtaavat myös ihmisiä, jotka muistelevat esimerkiksi kesiään Pelastakaa Lasten lomakodeissa, kertoo varainhankinnan päällikkö Sari Meller.

Unicef Kemin lipaskerääjät ovat liikkeellä Afrikan lasten auttamiseksi.
Kati Siponmaa / Yle

Punaiselta Ristiltä kerrotaan, että vaikka vanhemmat ihmiset lahjoittavat enemmän keräyslippaisiin, ovat nuoret aktiivisia esimerkiksi tekstiviestilahjoittajina. Unicefilla lahjoittajat vaihtelevat laidasta laitaan.

– Me olemme kuitenkin kuulleet kerääjiltä, että heitä on erityisesti ilahduttanut, kun nuoret miehet lahjoittavat keräyslippaisiin, Lena Jolkkonen kertoo.

Matalan kynnyksen hyväntekeväisyyttä

Vapaaehtoisia kerääjiä on järjestöjen ja yhdistysten mukaan helppo saada. Unicefille on kertynyt joukko vapaaehtoisia, jotka vuosi toisensa jälkeen osallistuvat esimerkiksi Jano-keräykseen. Vapaaehtoisten määrä vaihtelee paikkakunnittain ja joissakin pienissä kaupungeissa vapaaehtoisia vielä kaivataan.

Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräykseen on osallistunut viime vuosina 15 000 lipaskerääjää, myös tänä vuonna määrän odotetaan pysyvän samana.

– Lipaskeräys on todella matalan kynnyksen keino auttaa ja osallistua. Mukaankin voi tulla vaikka vaan puoleksi tunniksi. Voi kerätä vaikka ennen töihin menoa tai lounastunnilla. Monelle on helppo löytää se aika osallistua, Nälkäpäivä-koordinaattori Raisa Heinämäki kertoo.

Henkilö kännykällä Facebookissa Plan Suomen sivuilla.
Puhelimen kautta tehtävät lahjoitukset yleistyvätMikko Kuusisalo / Yle

Sotiemme Veteraanien keräyksiin osallistuu keväällä ja syksyllä yhteensä 20 000 varusmiestä. Tämän lisäksi järjestetään vapaaehtoisten voimin erilaisia keräystempauksia. Lipaskeräykset ajoittuvat aina talvisodan päättymiseen, kansalliseen veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän tienoille.

Myöskään Kirkon Ulkomaanavulla ei ole ollut ongelmia saada kerääjiä.

– Kyse on usein muutaman tunnin keräysrupeamasta. Jossain määrin haasteita on nykyään lipaskeräysten tilitysten kanssa, sillä kaikki pankit eivät ota vastaan kolikkotilityksiä, varainhankintayksikön päällikkö Johanna Karjalainen kertoo.

Lipaskerääjät toimivat myös muistuttajina muun muassa katastrofeista, sairauksista ja heikko-osaisemmista.

– He ovat vähän kuin eläviä mainoksia. Se on sellaista huomiota, mitä on hankala saada millään mainonnan keinoilla tai kampanjalla hankittua. Jos meillä ei kerääjiä olisi kadulla, niin se näkyisi varmasti myös muussa kampanjan tuotossa, kertoo Nälkäpäivä-koordinaattori Raisa Heinämäki.

15.9 klo 8:30 Artikkelia muokattu: muutettu otsikossa Sydäntautiliitto Suomen Sydänliitoksi.