Koe uusi yle.fi

Venäjän ulkoministeriöltä tutun kovaa kieltä varaministerien tapaamisessa: sopimuksia rikottu "karkealla tavalla"

Suomi on toiminut valtionjohtajien tapaamispaikkana ennenkin, esimerkiksi Georgian sodan jälkeen 2008.

Venäjä
Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ja Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Thomas Shannon.
Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ja Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Thomas Shannon.Youssef Badawi / EPA, Wael Hamzeh / EPA

Venäjän ja Yhdysvaltojen tulehtuneita välejä sovittelevien varaulkoministerien Thomas Shannonin ja Sergei Rjabkovin neuvottelut jatkuvat tänään tiistaina Suomessa. Myös presidentti Sauli Niinistö ja Rjabkov tapasivat tänään, eilen Niinistö tapasi Shannonin.

Tiedot jopa tapaamisten ajankohdista ovat olleet niukkoja. Presidentin kansliasta ilmoittettiin tiistaina, ettei tiedotettavaa edelleenkään ole.

Maanantai-iltana Venäjän ulkoministeriö MID kertoi Rjabkovin ja Shannonin keskustelleen ensimmäisenä neuvottelupäivänä maiden keskinäisistä suhteista. Tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun) MID toteaa, että keskeinen aihe oli maiden välinen diplomaattinen kriisi.

Venäjän ulkoministeriön tiedotteen mukaan Venäjä protestoi tapaamisessa venäläisten diplomaattien karkotuksia Yhdysvalloista sekä Venäjän suurlähetystöjen sulkemista San Fransiscossa ja Washingtonissa.

– Tällaiset toimenpiteet, yhdistettynä Yhdysvaltain erikoispalvelujen toteuttamaan ja voimankäytön uhkaa sisältäneisiin etsintöihin diplomaattisen koskemattomuuden alaisissa rakennuksissa, rikkovat karkealla tavalla Wienin sopimusta ja kahdenvälistä konsulitoiminnan sopimusta, tiedotteessa sanotaan.

Yhdysvaltoja uhattiin "mahdollisesti vakavin seurauksin" lopettamaan maiden välisten suhteiden romuttaminen.

Muotoilu on Venäjälle tyypillisen kova, mutta kielenkäyttöä enemmän maiden huonoista väleistä kertoo diplomaattiportaan johtajien tiuhat tapaamiset, sanoo ulkoministeriön tutkija Sinikukka Saari.

Shannon ja Rjabkov tapaavat toisen kerran melko lyhyen ajan sisällä.

Tyypillistä on myös, että asialle laitetaan diplomaatit tai varamiehet ja -naiset, jotta jonkinlaista keskusteluyhteyttä voidaan vaalia.

– Kun välit ovat olleet hyvät, ei ole ollut tarvetta "ylimääräisille" kriisikokouksille, Saari arvioi.

Tylsyys on joskus etu

Suomi on ennenkin herkästi toiminut tapaamispaikkana, esimerkiksi Georgian sodan jälkeen 2008 Venäjän ja Yhdysvaltain sotilasjohtajat tapasivat Königstedtissä valtioneuvoston edustuskartanossa.

Suomella – kuten sotilaallisesti liittoutumattomilla Itävallalla ja Sveitsillä – on kysyntää kansainvälisten johtajien kokouspaikkana. Niiden ei voi väittää olevan kallellaan jompaan kumpaan suuntaan.

Lisäksi Suomen etuna on vuosien varrella pidetty näkymättömyyttä: maa on pieni, eikä neuvotteluista juuri vuodeta medialle tai kolmansille osapuolille. Tylsyys voi olla etu: varaministerien tapaaminen ei ole noussut kansainvälisessä isoksi mediassa uutisaiheeksi.

– Voi sanoa, että juuri sen takia neuvottelut pidetään täällä, pohtii Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Mark N. Katz.

Neuvottelu on tärkein viesti

Katz arvioi, että Shannon toimii ensisijaisesti ulkoministeri Rex Tillersonilta saamiensa ohjeistusten mukaan. Ykköspäämääränä on, että keskusteluja ja välejä ylipäänsä ylläpidetään. Samalla alustetaan ulkoministerien tulevaa tapaamista.

Yhdysvaltain Shannon kiitti Niinistöä eilen toiminnasta yhteyksien rakentajana.

Mikä on sekä Shannonin että Rjabkovin tavanneen Niinistön rooli Venäjän ja USA:n edustajien neuvotteluissa?

Sitä Katzin mukaan on mahdoton tietää. Ei isäntämaan presidentti läheskään aina tiedä, mikä neuvottelijoiden agenda on.

Joka tapauksessa luottamusta hänen mukaansa Niinistölle näyttää löytyvän.

– Hän voi keskustella Putinin kanssa, ja Trumpin kanssa, kuinka monesta voi sanoa näin?