Ylioppilastodistuksen vaikutus jatko-opintoihin näkyy jo kirjoituksissa: "Niihin panostetaan enemmän"

Ovet kaupallisen ja teknisen alan sekä luonnontieteiden opintoihin voivat aueta ilman pääsykokeita. Todistusvalinnan laajeneminen yhä useampaan korkeakouluun näkyy jo ylioppilaskirjoituksissa.

ylioppilaskirjoitukset
Sähköiset ylioppilas kirjoitukset
Kuninkaantien lukiossa Espoossa kokeiltiin sähköisiä ylioppilaskirjoituksia viime keväänä.Markus Heikkilä / Yle

Keskittyneet ilmeet, täysi hiljaisuus ja takaraivossa jyskyttävä jännitys – ylioppilaskirjoitusten englannin kuuntelu on oppilaille tiukka rutistus. Hetkeä myöhemmin salista poistuu kuitenkin helpottunut joukko.

– Tosi hyvin onnistui. Vaikeampiakin on nähty, toteaa Aleksi Tiljander.

Porilaisabiturienttia kirjoitukset eivät tunnu stressaavan. Takana on hyvin nukuttu yö. Tiljander on valmistautunut kirjoituksiin niin hyvin, että tässä vaiheessa voi vain katsoa, mihin se riittää.

Ylioppilastodistuksen painoarvon muuttuminen on antanut lisäintoa opiskeluun. Tiljander tietää, että hyvän arvosanan saaminen voi avata tien suoraan jatko-opiskelupaikkaan. Käytäntö on tuttu muun muassa teknisiltä aloilta, mutta ensimmäistä kertaa tänä vuonna myös kauppatieteitä on päässyt lukemaan kaikissa alan oppilaitoksissa pelkän yo-todistuksen perusteella.

Pääsykokeisiin ei tarvitsekaan enää valmistautua, jos hoitaa opintonsa hyvin jo lukiossa.

– Se on hyvin lukiolaisten tiedossa. Täällä panostetaan nyt kirjoituksiin enemmän kuin normaalisti ja yritetään saada parhaat mahdolliset tulokset. Muutos on ehdottomasti vaikuttanut omaankin valmistautumiseeni.

Yksittäinen aine voi ratkaista

Aleksi Tiljander päätti ottaa kirjoituksissa varman päälle, vaikka ei tiedäkään, onko niiden tuloksella vaikutusta hänen kohdallaan.

– Yritän kasvatustieteelliseen, mutta ei ole vielä varmaa tietoa, pääseekö sinne papereilla. Hyvästä todistuksesta ei silti ole koskaan haittaa.

Korkeakoulut ovat laajentaneet todistusvalintaa asteittain. Vielä ei ole tietoa, aukeaako ovi ensi keväänä jälleen uudessa yliopistossa yo-todistuksella.

Hyvästä todistuksesta ei silti ole koskaan haittaa.

Aleksi Tiljander

Ikätoveri Roosa Vihlman, on jo selvittänyt asian omalta osaltaan. Hän tietää, että Tampereen teknilliseen yliopistoon on jo jonkin aikaa päässyt pelkällä hyvällä ylioppilastodistuksella sisään. Juuri selätetystä englannin kuuntelusta hän ei otakaan paineita, koska siitä riittää heikompikin arvosana. Hänen haaveissaan olevassa opinahjossa luonnontieteet ratkaisevat.

– Panostan matematiikkaan ja luonnontieteisiin muutenkin. Ne ovat aina kuuluneet vahvuuksiini, joten siinä mielessä odotukset eivät aiheuta ylimääräistä stressiä.

Kokeet pitäisi pystyä uusimaan

Uudistukset on huomioitu myös lukion opinto-ohjauksessa. Niistä puhutaan silti Porin suomalaisen yhteislyseon käytävillä rehtorin mukaan yllättävän vähän. Mari Aalto uskoo nykyisten abiturienttien olevan eräänlainen väli-ikäluokka.

– Pääsykokeita pidetään edelleen ja sisäänpääsyyn on muitakin keinoja kuin ylioppilastodistus. Veikkaan, että sen rooli korostuu vasta seuraavissa ikäluokissa.

Aalto kokee, että ylioppilastutkinnon rakenteen pitäisi muuttua, jos jatko-opiskeluvalinnat ratkaistaan nykyistä vahvemmin ylioppilastodistuksen perusteella. Myös kokeiden uusintamahdollisuuksia pitäisi silloin lisätä.

Järjestelmän pitää sallia myös epäonnistumiset, koska ne ovat inhimillisiä.

Pietu Heiskanen

Samalla kannalla on Lukiolaisten liitto. Se pitää todistusvalinnan painoarvon lisäämistä pääosin hyvänä suuntauksena, mutta tietyin ehdoin. Sen lisäksi, että kokeita pitäisi pystyä uusimaan nykyistä enemmän, olisi tutkintomaksut poistettava. Pääsykoeväylääkään ei saisi unohtaa.

– Se pitää säilyttää erityisesti niille, jotka tulevat erilaisesta koulutustaustasta tai jotka menestyvät huonommin kirjoituksissa. Järjestelmän pitää sallia myös epäonnistumiset, koska ne ovat inhimillisiä, liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen toteaa.

Työ ei mene hukkaan

Siitä Lukiolaisten liitossa iloitaan, että todistusvalinta antaa arvoa koko opintoajalle.

– Mielestämme toisella asteella saavutetulla osaamisella pitäisikin päästä korkeakouluun. Silloin kolmen tai neljän vuoden työ ei mene hukkaan, Pietu Heiskanen toteaa.

Moni ajattelee, että ylioppilaskirjoitukset ovat vain tiivistetty rutistus opintojen päätteeksi. Lukion päättötodistus antaisi todenmukaisemman kuvan koko opinnoista. Heiskanen ei näe asiaa näin. Hänen mukaansa päättötodistuksen huomioiminen opiskelijavalinnoissa olisi ongelmallista, koska arvosanat eivät ole maanlaajuisesti vertailukelpoisia. Ylioppilastodistus puolestaan kokoaa yhteen kaikki lukiovuosina opitut asiat.

Paksulla lompakolla saa kirittyä nopeamman väylän korkeakouluun.

Pietu Heiskanen

Ongelmallisempana lyhyenä rutistuksena Heiskanen näkee perinteisen pääsykoejärjestelmän. Hänen mukaansa se tarjoaa väylän jatko-opintoihin niille, joilla on varaa maksaa siitä.

– Ainoa opetus, jota siihen on tarjolla, on maksullinen valmennuskurssi. Silloin puhutaan jopa tuhansista euroista. Paksulla lompakolla saakin kirittyä nopeamman väylän korkeakouluun. Tämä on ongelmallista.