yle.fi-etusivu

Reput tyhjenevät monisteista – Opiskelija: "Vanhemmat opettajat jakavat paperiversioita"

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opetusmateriaali on yhä useammin digitaalisessa muodossa. Muissa oppilaitoksissa tullaan vielä hieman perässä.

Koulutus ja kasvatus
Opiskelijoita koulun kahvilan pöydän ääressä.
Kajaanin lukion oppilaiden Liisa-Emilia Räisäsen, Henna-Roosa Turpeisen ja Veikka Wiksténin mukaan monisteiden määrä on selvästi vähentynyt lukio-opintojen edetessä.Niko Mannonen / Yle

Kajaani

Lukiolaisten reppu on keventynyt opintojen edetessä. Esimerkiksi Veikka Wiksténin repussa on tällä hetkellä nuotteja ja nippu englanninkielen kurssin tehtäväpapereita. Henna-Roosa Turpeinen nostaa repustaan koulun kahvion pöydälle kurssikirjan, ja Liisa-Emilia Räisänen selailee vanhojen yo-kokeiden vastauksia. Monisteiden määrä on vähentynyt reilusti.

– Ensimmäisenä vuonna reppu oli täpötäynnä paperia. Se piti tyhjentää vuoden lopussa paperikoriin. Mitä kauemmin olen ollut täällä, sitä enemmän olemme siirtyneet digiaikaan. Lukiossa on käytössä sähköinen sovellus, OneNote, minne opettaja pistää tehtäviä ja materiaalia, Kajaanin lukion 4. vuosikurssin oppilas Veikka Wikstén sanoo.

Opettajat saavat nykyisin muokata materiaalia, niihin saa tehdä merkintöjä ja niitä saa kääntää toiselle kielelle.

Juha Kallanranta

Paperitulosteilta ei kuitenkaan vältytä. Lukiolaisten mukaan opettajat jakavat monisteita etenkin lukuaineissa kuten historiassa, maantiedossa, biologiassa ja yhteiskuntaopissa.

– Opettajat haluavat antaa erilaisia tehtäviä kuin kirjassa on. Silloin tehtäviin tulee enemmän laajuutta ihan missä tahansa aineessa, 3. vuosikurssilla opiskeleva Liisa-Emilia Räisänen kertoo.

– Joskus alakoulussa opettaja tulosti papereita, joissa luki "Kopiointi kielletty", mutta lukiossa sellaista ei ole ollut. Sen olen huomannut, että vanhemmat opettajat jakavat paperiversioita, ja kokeet ovat paperisena. Nuoremmat opettajat haluavat, että myös kokeet tehdään digitaalisena, jatkaa toista vuotta lukiossa opiskeleva Henna-Roosa Turpeinen.

Vain osia julkaisusta saa kopioida

Opetushallitus on hankkinut suomalaisten peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön yleisen kopiointiluvan, joka koskee paperikopiointia sekä digitaalista kopiointia. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat hankkineet samansisältöisen luparatkaisun käyttöönsä suoraan tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta (siirryt toiseen palveluun).

– Perinteisellä analogisella puolella opetuskäyttöön saa kopioida vain osia jostakin kirjasta, lehdestä tai muusta julkaisusta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulussa opettaja voi ottaa opetusta varten kopioita maksimissaan 20 sivua lukuvuodessa. Digitaalisella puolella määrä on 15 sivua lukuvuodessa. Ainoastaan työ- ja harjoituskirjoja ei saa kopioida. Niiden kopiomäärä on nolla sivua, sanoo tarkastaja Juha Kallanranta Kopiostosta.

Opiskelijalla on edessään kopioita nuottiaineistoista.
Kajaanin lukion opiskelijan Veikka Wiksténin repussa on muun muassa nuottiaineistoa.Niko Mannonen / Yle

Kallanrannan mukaan digitaalinen luparatkaisu on tärkeä etenkin yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, jotka ovat siirtyneet voimakkaasti digitaaliseen materiaaliin ja opiskeluun. Muissa oppilaitoksissa tullaan vielä hieman perässä.

– Digitaalinen luparatkaisu mahdollistaa vaikkapa artikkelien jakamisen opetuksessa verkon kautta, eli sitä ei enää jaeta opiskelijoille paperina. Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tämä tapahtuu hieman hitaammin. Esimerkiksi peruskoulussa kopioidaan edelleen valokopiokoneella jonkin verran, mutta se vähenee selvästi ja siirtyy vähitellen digitaaliselle puolelle.

Ensimmäisenä vuonna reppu oli täpötäynnä paperia. Se piti tyhjentää vuoden lopussa paperikoriin.

Veikka Wikstèn

Kajaanin lukiossa sävelet ovat selvät. Opetusryhmälle on lupa ottaa valokopioita enintään 20 sivua per julkaisu kirjoista ja vaikkapa musiikista 10 sivua nuottiaineistosta. Säännöt ovat kopiokoneiden yläpuolella näkyvällä paikalla ja koskevat koko henkilöstöä.

– Paperitulosteiden määrä vähenee tasaisesti, koska materiaalia siirretään yhä enemmän digitaaliseen muotoon. Taustalla on myös se, että pyrimme koko ajan vähentämään kopioiden ottamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, rehtori Markku Nissinen kertoo.

Oppilaitos pystyy seuraamaan jokaisen opettajan tasolla kopiomäärää, muttei sitä, mitä opettajat kopioivat. Kopioiden käyttö opetuksessa riippuu paljon oppiaineesta ja myös opettajasta.

– Kustantajilla on opettajanoppaita, joihin sisältyy usein kopiovapaata, opiskelijoille jaettavaa aineistoa. Opettajat tekevät opetusmateriaalia paljon myös itse, koska he haluavat pedagogisoida sen omaan opetustyyliinsä sopivaksi, Nissinen kertoo.

Luvatonta kopiointia tapahtuu harvoin

Tällä hetkellä opetuskäytössä olevat kopiointiluvat ovat hyvin kattavia. Vielä muutama vuosi sitten asia ei ollut sataprosenttisesti kunnossa, myöntää tarkastaja Juha Kallanranta Kopiostosta. Silloin ei vielä tiedetty, millä tavalla oppilaitokset haluavat käyttää opintomateriaaleja digitaalisessa maailmassa.

– Kolmen viime vuoden aikana luvat ovat kehittyneet todella paljon. Opettajat saavat nykyisin muokata materiaalia, niihin saa tehdä merkintöjä ja niitä saa kääntää toiselle kielelle. Nämä asiat puhuttivat aikaisemmin paljon. Opettajat ihmettelivät, eivätkö he saa rajata kuvaa tai tekstiä. Nyt myös se on sallittua, ja luvat ovat tällä hetkellä hyvin soveliaat opetukseen, Kallanranta kertoo.

Kopiosto kerää jatkuvasti tutkimusten avulla tietoa siitä, mitä suomalaiset oppilaitokset tekevät ja mitä opettajat haluaisivat tehdä.

– Jos sieltä tulee uusia ideoita materiaalien käyttöön, tutkimme asian ja katsomme, voimmeko myöntää luvan ja miten, Kallanranta sanoo.

Opiskelijat selaavat opintomateriaalia pöydän ääressä.
Lukiolaisten mukaan opettajat jakavat tulosteita etenkin lukuaineissa. Omia kopioita he ottavat vain harvoin.Niko Mannonen / Yle

Kallanranta on ollut Kopioston palveluksessa 20 vuotta. Luvatonta kopiointia tapahtuu hänen kokemuksensa mukaan äärimmäisen harvoin.

– Yleensä opettaja ei ole esimerkiksi ajatellut, ettei hän saa kopioida jotakin asiaa. Se on ollut puhdas vahinko. En ole kohdannut kuin muutaman tarkoituksellisen virheen, ne ovat ihan sattumanvaraisia asioita.

Kajaanin lukiossa opettajien tekemästä opetusmateriaalista tai opetuskäyttöön kopioiduista papereista ei peritä opiskelijoilta maksua. Omia kopioita tai tulosteita lukiolaiset ottavat vain harvoin.

– Jos tarvitsen jotakin, otan siitä yleensä valokuvan ja luen sen kännykän ruudulta, tiivistää Veikka Wikstèn.

Opettajat tekevät opetusmateriaalia paljon myös itse, koska he haluavat pedagogisoida sen omaan opetustyyliinsä sopivaksi.

Markku Nissinen

Toisen asteen opintojen on arvioitu maksavan tuhansia euroja. Säästöjä lukiolaiset hakevat lainaamalla kurssikirjoja toisilleen. Sen sijaan kokonaisen kirjan kopioimista toisten opiskelijoiden käyttöön ei enää harrasteta.

– Joskus tällaista on ollut ja sitten on keskusteltu, onko se mahdollista ja missä rajoissa. Kilpailevaa toimintaa, kirjan tai artikkelin kustantamista tai lehden tekemistä ei saa organisoida, joten raja on siinä, mutta tällaista ei ole tullut vuosiin vastaan, sanoo tarkastaja Juha Kallanranta Kopiostosta.

Kajaanin lukion opiskelijoille kyseenalainen säästökeino ei ole tullut edes mieleen.

– Ei todellakaan. Kyllä kirja on kätevämpi kuin monisteet, koska ne saattavat vaikka hävitä. Enkä tiedä, katsoisivatko opettajatkaan hyvällä, jos sellaisen nipun kanssa tulisi tunnille, naurahtaa Liisa-Emilia Räisänen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

PISA-tutkimus

Professori Pisa-tutkimuksesta: ”Heikommin pärjääminen ei ole sukupuolikysymys”

Hiihtolajit

Krista Pärmäkoski vai Marit Björgen? Pärmäkoskella takana kotiedulla yllätysmomentti

Hiihto

Taistelupari: Iivo Niskanen vastaan Martin Johnsrud Sundby – maailman huippujen taistelu

Politiikka

Henriksson: Sairaalahoidon keskittämissuunnitelmat pitäisi panna jäihin – "On syntymässä suurempi kaaos kuin kukaan ansaitsee"