Koe uusi yle.fi

Analyysi: Miksi Ruotsin kokoomusjohtaja ei pystynyt samaan kuin Suomen ja Norjan kollegat?

Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen arvioi Anna Kinberg Batran päätöstä jättää politiikka kokonaan.

Ruotsi
Anna Kinberg Batra.
Anna Kinberg Batra nousi Ruotsin kokoomuksen johtoon tammikuussa 2015.Henrik Montgomery / EPA

TUKHOLMA Ruotsin kokoomusjohtaja Anna Kinberg Batra ilmoitti tänään jättävänsä kokonaan politiikan. Hän ilmoitti viime kuussa eroavansa puheenjohtajuudesta romahtaneiden kannatuslukujen ja niiden myötä kasvaneen arvostelun takia. Useat puolueosastot ehtivät vaatia hänen eroaan.

Nyt siis Kinberg Batra haluaa poistua kokonaan poliittisilta pelikentiltä.

Batran kohtaloksi koitui viimekeväinen varovainen yritys viritellä yhteistyötä populistipuolue ruotsidemokraattien kanssa. Yhteistyön väläyttely johti maltillisen kokoomuksen kannatusromahdukseen ja lopulta elokuussa Batran ajolähtöön puheenjohtajan paikalta.

Miksi ruotsalaiset porvarit eivät hyväksyneet Kinberg Batran ehdottamaa, samaa poliittista polkua kuin aatesisarensa ja -veljensä Suomessa ja Norjassa?

Suomen kokoomus lähti mukaan hallitusyhteistyöhön populistipuolue perussuomalaisten kanssa vuoden 2015 vaalien jälkeen. Yhteistyössä on ollut kuoppansa. Perussuomalaisten puolue on hajonnut, mutta kokoomus on pikkuhiljaa lihonut, ja se on tällä hetkellä kannatusmittauksissa suurin puolue.

Norjan konservatiivijohtaja Erna Solberg sai eilisissä parlamenttivaaleissa jatkomandaatin siitä huolimatta, että puolue tekee hallitusyhteistyötä populistisen edistyspuolueen kanssa.

Edistyspuolue raivostuttaa perussuomalaisten tapaan maahanmuuttovastaisilla kommenteillaan muita puolueita oikealta vasemmalle, mutta hallitus menestyi vaaleissa kohtuullisesti.

Anna Kinberg Batran arvellaan hakeneen ideansa ruotsidemokraattien lähentymiseen juuri Norjasta. Solberg ja Batra tuntevat hyvin toisensa ja tapaamisten yhteydessä Ruotsin kokoomusjohtaja on hehkuttanut Norjan kollegan onnistunutta hallitustaivalta ja talouden kohentumista.

Ruotsidemokraatit on kolmanneksi suurin ryhmä maan parlamentissa ja viimeisten mielipidetiedustelujen mukaan jopa kasvamassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Siitä huolimatta kaikki puolueet vasemmalta oikealle pyrkivät eristämään rasistisena pitämänsä ruotsidemokraatit tai ainakin torjumaan yhteistyöltä näyttävät hankkeet valtiopäivillä.

Silloinkin kun ruotsidemokraattien kanssa ollaan käytännössä yhtä mieltä vaikkapa terveydestä, kouluista tai työmarkkinoista, poliittinen hajurako säilytetään tiukasti.

Yhdeksi syyksi Ruotsin, Suomen ja Norjan erilaiseen suhtautumiseen on esitetty pohjoismaisten populistipuolueiden erilaisia taustoja.

Perussuomalaiset kasvoivat Suomen maaseudun puolueen juurista, Norjan edistyspuolueen nimikin viittasi alun perin verojen vastustukseen, mutta ruotsidemokraattien historiasta löytyy yhteydet rasistisiin ja uusnatsistisiin liikkeisiin.

Tänä päivänä oikeistopopulistiset puolueet ovat kuitenkin pitkälti toistensa ja muiden eurooppalaisten oikeistopopulistien näköisiä – pääteemana maahanmuuttovastaisuus.

Suomessa ja Norjassa oikeistopopulistien nousuun on suhtauduttu käytännöllisesti: jos kansa antaa ison puolueen kokoisen mandaatin ja hallitusohjelma syntyy, muut eivät kieltäydy yhteistyöstä.

Ruotsissa kysymys on pitkästä poliittisesta perinteestä, politiikan moraalista ja ihanteista. Valtaa ei haluta jakaa ideologisista ja poliittisista arvoista johtuen maahanmuuttovastaisen puolueen kanssa.

Tämän ajattelun takana ovat olleet puolueet vasemmalta oikealle, maltillisen kokoomuksen viimekeväistä irtiottoa lukuun ottamatta. Se mikä onnistui Suomessa ja Norjassa, ei onnistu Ruotsissa, sanotaan.

Lisää aiheesta:

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eroava puheenjohtaja Anna Kinberg Batra jättää politiikan kokonaan

Analyysi: Äänestäjät eivät tunnistaneet työväenpuolueen kuvaa Norjasta

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena