Naudan sappikivet 10 000 euroa kilolta – näin tarkkaan tuotantoeläimet hyödynnetään

Tuotantoeläimistä ylijäävät sivutuotteet hyödynnetään esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa tai jopa ihmisen varaosina.

lihateollisuus
Uteliaita kyyttöjä.
Naudasta saatavista sivutuotteista valmistetaan muun muassa lannoitetta ja eläinrehua.Niko Mannonen / Yle

KajaaniHuulipuna, biodiesel, koiranruoka, lannoite ja kynttilä.

Kaikki edellä mainitut on valmistettu sivutuotteista, joilla tarkoitetaan eläimistä saatavia tuotteita, kuten ihmisravinnoksi kelpaamattomia tuotantoeläinten osia. Naudasta syntyviä sivutuotteita ovat muun muassa mahan ja suolen sisältö, luut, nahka, sorkat ja veri.

– Esimerkiksi naudasta noin 40 prosenttia on lihaa. Loppuosassa on paljon sivutuotteita, muun muassa luuta. Luita hyödynnetään muun muassa elintarvikkeena, esimerkiksi kastiketeollisuudessa, kertoo HKScanin johtaja Mika Paulamäki.

Naudan sivutuotteita.
Esimerkki erään pienteurastamon naudan teurastuksessa muodostuvista tuotteista ja sivutuotteista. Lähde: Evira.Mari Jäntti / Yle

Eviran ylitarkastajan Hanna Laation mukaan on harhaluulo, ettei sivutuotteita voitaisi hyödyntää, tai ei hyödynnettäisi.

– Arvoketjuajattelussa tarkoitus on, että eläimen kaikki osat hyödynnetään mahdollisimman hyvin ja ensisijaisesti elintarvikkeena, Laatio kommentoi.

Samalla linjalla jatkaa Mika Paulamäki. Hän uskoo, ettei monikaan tiedä, kuinka perusteellisesti eläimen voi hyödyntää.

– Luulen, että hyvin monella on käsitys, että elintarvikkeeksi kelpaamattomat viedään kaatopaikalle. Se ei tänä päivänä pidä olleenkaan paikkaansa.

– Esimerkiksi sian sivutuotteilla on 200 eri käyttökohdetta. Sian nahasta voidaan valmistaa gelatiinia, rasvasta kynttilöitä ja suolesta makkarankuoria, Paulamäki luettelee.

Täysin käyttökelvotonta vai jatkojalostukseen?

Kajaanilainen Kaisu Korhonen puikkelehtii pilkullisten kyyttöjen sekaan Seppälän maatilalla. Korhosen mukaan esimerkiksi lehmä on yksi kiertotalouden hienoimmista eläimistä.

– Olemme käyttäneet lehmistä polttamalla saatua lannoitetta joillain pelloillamme. Meillä on voinut olla täällä lehmä, joka on päätynyt tänne takaisin lannoitteen muodossa, Korhonen kertoo.

Ollikkalan sikatila
Siannahasta voidaan valmistaa gelatiinia ja hydrolysoitua eli pilkottua kollageeniaRonnie Holmberg / Yle

Sivutuotteet on luokiteltava ennen kuin niitä voidaan käyttää vaikkapa lannoitteen tai eläinrehun valmistamiseen.

– Arvoketjumielessä pitäisi pyrkiä siihen, että sivutuotteet luokiteltaisiin mahdollisimman korkeaan sivutuoteluokkaan, ottaen tietysti huomioon lainsäädännöstä tulevat rajoitukset, Hanna Laatio kertoo Eviralta.

EU:n sivutuoteasetuksen mukaan sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan niiden ihmisille ja eläimille aiheuttaman tautiriskin perusteella.

Ensimmäisen luokan sivutuotteille lainsäädäntö sallii hyvin vähän hyödyntämismahdollisuuksia. Puolestaan toisen ja etenkin kolmannen luokan sivutuotteita voidaan hyödyntää monipuolisesti.

– Ensimmäisen luokan sivutuotteille ei ole käytännössä muuta käyttömahdollisuutta, kuin että niistä voi polttamalla saada energiaa. Ensimmäisen luokan sivutuotteet on hävitettävä, Laatio kertoo.

Naudan aivot, kallo ja selkäydin ovat ensimmäisen luokan sivutuotteita. Ainoastaan naudoissa, lampaissa ja vuohissa on niin sanottua erikseen määriteltyä riskiainesta, joka on aina ensimmäisen luokan sivutuotetta. Sioissa ja kanoissa riskimateriaalia ei puolestaan ole.

– Ensimmäisen luokan sivutuotetta ovat lisäksi maatiloilla itsekseen kuolleet tai lopetetut naudat. Suhteessa sivutuotteiden kokonaismäärään, ensimmäisen luokan materiaalia on vähän, Laatio kommentoi.

Sian sivutuotteita.
Esimerkki erään pienteurastamon sian teurastuksessa muodostuvista tuotteista ja sivutuotteista. Lähde: Evira.Mari Jäntti / Yle

Toiseen sivutuoteluokkaan kuuluvat muun muassa suolen ja mahan sisältö, sekä maatiloilla itsestään kuolleet tai lopetetut siat ja siipikarja. Osaa toisen luokan sivutuotteista voidaan käyttää suoraan tai prosessoinnin kautta ruokintaan tai lannoitevalmisteiden tekoon. Lanta ja ruoansulatuskanavan sisältö eivät kuitenkaan koskaan ole rehuksi soveltuvaa materiaalia.

Kolmanteen sivuluokkaan kuuluvat esimerkiksi vuodat, sorkat, kaviot ja sian tai hevosen harjakset.

– Iso osa kolmannen luokan sivutuotteiksi menevistä ruhonosista ovat sellaisia, jotka voisivat olla myös elintarvikkeita, mutta syystä tai toisesta niitä ei elintarvikkeeksi käytetä. Tällaisia sivutuotteita ovat esimerkiksi luut, elimet ja muut vähempiarvoiset ruhonosat, Laatio selventää.

Ylitarkastajan mukaan eri eläinten ruhonosia voitaisiin hyödyntää Suomessa paljon nykyistä enemmän elintarvikkeina.

– Karkeasti sanottuna, eläimestä syödään fileet ja paistit, eikä loppuja osata hyödyntää ruokana. Monessa muussa maassa eläimen osia käytetäänkin paljon enemmän ravinnoksi kuin meillä Suomessa.

Lampaan sivutuotteita.
Esimerkki erään pienteurastamon lampaan teurastuksessa muodostuvista tuotteista ja sivutuotteista. Lähde: Evira.Mari Jäntti / Yle

Ainoastaan kolmannen luokan sivutuotteita voidaan käyttää koiranruoan valmistuksessa.

– Mutta pelkästään se, että jokin osa on kolmannen luokan sivutuote, ei vielä tarkoita suoraan, että se kelpaisi eläimen rehuksi. Pilaantuneet osat eivät kelpaa rehuksi. Myöskään sian tai hevosen harjaksia ei voi laittaa rehuksi, ainakaan ilman käsittelyä, Laatio kertoo.

Laation mukaan Suomessa on noin 30 lemmikkieläinten ruokia valmistavaa laitosta, jotka valmistavat pääasiassa raakaruokaa. Teurastamolla voidaan kerätä erilaisia koiranruokaan soveltua ruhonosia, jotka jäähdytetään samalla tavalla kuin elintarvikepuolellakin, ja joko pakastetaan tai toimitetaan tuoreena lemmikkien ruokaa valmistavaan laitokseen.

– Lemmikkieläinten ruoan mikrobiologisen laadun tulee olla lähes yhtä hyvä kuin elintarvikkeissa, sillä koiranruoat pyörivät ihmisten keittiöissä.

Kolmannen luokan sivutuotteita voidaan käyttää myös turkiseläinten rehun raaka-aineena. Hyväksytyistä ja rekisteröidyistä sivutuotteita käsittelevistä laitoksista löytyy laitostyyppikohtainen lista Eviran nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Naudalta ja sialta ihmisen varaosia

Kaikista sivutuoteluokista johdetusta rasvasta voidaan valmistaa biopolttoaineita. Lantaa voidaan hyödyntää kompostoida lannoitekäyttöön. Osa sivutuotteista toimitetaan käsittelylaitoksiin, joissa niistä syntyy jauhoa ja rasvaa.

– Rasvan voi käyttää biodieselin raaka-aineena. Sen käyttö biodieselin valmistamisessa on lisääntynyt. Jauho puolestaan voi sivutuoteluokasta riippuen mennä esimerkiksi eläinrehuksi tai lannoitteen raaka-aineeksi, Laatio täsmentää.

Kyyttöjä laitumella.
Nautojen laitumella voi olla niiden lajitovereista valmistettua lantaa.Niko Mannonen / Yle

Sivutuotteiden hyödyntäminen ei kuitenkaan lopu vain eläinten rehutuotantoon, biodieselin ja lannoitteen valmistamiseen. Niiden käyttö ulottuu myös lääke- ja kosmetiikkateollisuuteen.

HKScanin johtaja Mika Paulamäki kertoo, että sian eri elimiä käytetään ja tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän ihmisilläsiirrännäisinä – myös Suomessa.

– Sian rakenne on hyvin lähellä ihmisen rakennetta. Nauta on märehtivä eläin, jonka vuoksi sen elimet eivät ole niin soveltuva, muttei ole pois suljettua, että myös sen sisäelimiä voitaisi hyödyntää ihmisillä.

Se on ympäristöystävällistä ja taloudellisesti kannattavaa.

Mika Paulamäki

Pohjois-Amerikassa sian sydänläppiä käytetään jo tänä päivänä korvaamaan ihmisen sydänläppää. Potilas voi valita keinotekoisen tai sian sydänläpän.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi sian maksaa, munuaista ja sydäntä voidaan mahdollisesti hyödyntää enemmänkin ihmisten varaosina, Paulamäki uskoo.

Sydänläppien lisäksi eri eläinten osia käytetään jo nyt lääketieteessä. Yhtenä esimerkkinä Paulamäki kertoo nautojen sappikivet, joita hyödynnetään kiinalaisessa lääketieteessä.

– Sappikivet eivät ole volyymillisesti hirveän iso sivutuote, mutta se on meidän yrityksemme arvokkain tuote, kilohinta on yli 10 000 euroa.

Myös paljon käytetyn hepariinin valmistukseen käytetään sikaa.

– Hepariini on lääke, joka estää veren hyytymistä. Hepariinin tuotanto maailmassa perustuu sian suolen limakalvosta erotettuun ainesosaan, Paulamäki kertoo.

Lehmä vuotoja.
Naudanvuotien käsittelyä. Vuodista voidaan valmistaa vaikkapa kenkiä ja vaatteita.HKScan

Lisäksi siannahasta voidaan valmistaa gelatiinia ja hydrolysoitua eli pilkottua kollageenia.

– Gelatiini on kapseloinnin pääasiallinen raaka-aine ympäri maailmaa. Jos lääke on kapselissa, se on hyvin usein tehty gelatiinista.

Hydrolysoitua kollageenia voidaan puolestaan käyttää esimerkiksi ihon ikääntymisen taistelua vastaan. Sika ei kuitenkaan ole ainoa eläin, jonka sivutuotteita hyödynnetään kosmetiikkateollisuudessa.

– Kosmetiikkateollisuudessa käytetään esimerkiksi kanan höyhenistä jalostettuja jakeita, esimerkiksi hydrolysoitua proteiinia, Paulamäki sanoo.

Ruhon osia lääkkeisiin ja lisäravinteisiin

Eläimet kalutaan jo nyt mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön, mutta asiantuntijat kertovat mahdollisuuksia olevan vielä lisää.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei koskaan pidä ajatella, että nyt työt on tehty ja tämä on tässä. Ilman muuta pitäisi miettiä, miten jalostusastetta voidaan parantaa, Hanna Laatio Eviralta kertoo.

Itä-Suomen lehmä eli kyyttö.
Tulevaisuudessa myös lehmien elimiä saatetaan käyttää ihmisillä.Niko Mannonen / Yle

Samaa mieltä on HKScanin johtaja Mika Paulamäki. HKScan pyrkii jatkuvasti etsimään uusia käyttötarkoituksia eri sivutuotteille, ideoita he etsivät ulkomaita myöten.

– Lääke- ja lisäravinneteollisuus ovat alueita, joihin voisi tuoda uusia tuotteita markkinoille, sivutuotteita hyödyntäen, Paulamäki pohtii.

Paulamäki luettelee sivutuotteiden hyödyntämisen parhaita puolia.

– Se on ympäristöystävällistä ja taloudellisesti kannattavaa.

Sian rakenne on hyvin lähellä ihmisen rakennetta.

Mika Paulamäki

Sivutuotteet voivat tosiaan kiertää pitkiä matkoja. Hyvänä esimerkkinä toimii biokaasu, joka voi päätyä lannoitteena maanviljelyyn, jolla ruokitaan eläimiä. Ruoka päätyy taas eläimen kautta sivutuotteeksi, ja kierto jatkuu.

– On älytöntä, kuinka monet asiat kestävät tässä maailmassa niin pienen hetken. Rikkoutuneen esineen tilalle hankitaan uusi, siitä syntyy roskaa ja jätettä, kertoo Kajaanin ammattiopiston opettaja Kaisu Korhonen.

– Hienoa on, että tästä turkista ja otsatupsusta voidaan tehdä vaikka polttoainetta, lannoitetta tai jotakin muuta, Korhonen jatkaa ja silittää vieressään möllöttävän kyytön pään päällä hapsottavaa karvatupsua.

Lue lisää:

Perimän selvittämisellä terveempää karjaa – "Tuo tuotantoon lisää eettisyyttä"

Pohjalaiset vuodat matkaavat italialaisiin autotehtaisiin

Korjattu 15.9.2017 klo 11.15: Vaihdettu sikagrafiikkaan sian elopaino oikeaksi eli 96 kiloksi. Aiemmin se oli 69 kiloa.

Korjattu 18.9.2017 klo 9.35: Lammasgrafiikkaan lisätty kohta: luut, elimet ja mahalaukku lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen, 12 kg, 15 %.