Kilpailuttaminen vaatii tarkkuutta: Kunta saa suosia lähiruokaa – mutta vain epäsuorasti

Hankintalakiuudistus nosti kilpailutettavien hankintojen rajoja roimasti vuoden alusta. Kilpailuttaminen vähenee.

kilpailuttaminen
Perunaa, porkkanaa ja muita vihanneksia paketoituna.
AOP

Hankintalaki uudistui vuodenvaihteessa. Etenkin kynnysarvot nousivat jopa roimasti.

Hankintalaki velvoittaa kilpailuttamaan julkisesti esimerkiksi tavarat ja palvelut jos tilauksen arvo ylittää 60 000 euroa. Ennen raja oli 30 000 euroa. Sote-hankinnoissa kynnysarvo nousi 100 000 eurosta 400 000 euroon.

Rajojen alle jääviä hankintoja laki ei koske.

Vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta hankintalakiuudistuksen valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo ainakin kilpailutusten määrän vähentyvän.

– Luonnollisesti tämä tarjoaa paljon enemmän vaihtoehtoja pienille yrityksille, koska nyt kunnilla on paljon joustavampi mahdollisuus tehdä niitä hankintoja ilman kilpailutusta ja ilman muotovaatimuksia. Toki suositeltavaa on, että vähänkin arvokkaammissa hankinnoissa pyydetään tarjouksia useammilta kuin yhdeltä yritykseltä.

Kilpailutus vaatii taitoa ja joskus kikkailua

Kilpailutus itsessään tosin voi olla monessa kunnassa edelleen hankalaa. Oman alueen tuotannon suosiminenkin vaatii omat keinonsa. Esimerkiksi lähiruuan saaminen koululaisille voi vaatia kikkailua kertoo tiistainen Ylen juttu.

Pekkalan mukaan oleellista on, että kunta tietää tarkalleen, mitä tilaa, ja tuottaja tai myyjä, mitä halutaan. Oman kunnan palvelujen ja tuottajien suosiminen on siis ihan sallittua, kun sen tekee taiten.

– Kyllä kunta saa painottaa tarjouspyynnössään laatutekijöitä. Esimerkiksi tuoreus voi olla ihan merkittäväkin. Verkosta löytyy runsaasti ohjeistuista siitä miten paikalliset ja lähialueen tuottajat voidaan ottaa tarjouspyynnöissä huomioon.

Tarjouspyyntöä laatiessa on siis tiedettävä, että esimerkiksi moderneissa suurkeittiöissä ei välttämättä ole edes paistinpannuja, joilla paistaa läheisen lihantuottajan jauhelihaa. Paikallinen leipomo voi puolestaan voittaa tarjouksen, jossa ilmoitetaan, että leivän on oltava ruokapöydässä lämpimänä. Pieniä tuottajia tai valmistajia voi suosia pilkkomalla tilauksia.

– Ostetaan ne perunat erikseen eikä isoina tukkuerinä porkkanan ja punajuuren kera. Kuntien hankintayksiköllä on suuri mahdollisuus suunnitella hankinnat niin, että niistä saadaan järkeviä kokonaisuuksia joihin myös pienet tuottajat pääsevät mukaan.

Kikkailua isommissa tilauksissa tarvitaan siksi, että tarjouspyyntöjä ei voi rajata vain kyseisen kunnan alueella toimiville yrittäjille.

– Idea on se, että tarjotaan mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun tasapuolisesti kaikille. Kuntaraja ei saa olla se rajoitus. Se on ainoa rajoitus, jota voi ei voi ohittaa, Pekkala sanoo.

Tarjouspyynnöt sähköistyvät

– Hankinnoissa tapahtuu tänä vuonna suuri vallankumous, koska siirrytään sähköisiin kilpailutusjärjestelmiin. Käytännössä tarjoajille tulee täytettäväksi valmis sähköinen lomake, Pekkala iloitsee.

Automaattista tarjouspyyntöjärjestelmää ei ole pakko käyttää pienemmissä hankinnoissa, mutta Pekkalan mukaan sähköiset työkalut otetaan käyttöön pian niissäkin.

– Tämä luo turvaa pienemmille tarjoajille, kun tärkeitä tietoja ei unohda täyttää. Meillä on kokemusta, että pienemmät tarjoajat ovat voineet tulla muotosyistä hylätyiksi tarjouskilpailuissa.