Koe uusi yle.fi

Aleksis Salusjärven kolumni: Ammattikouluissa on käynnissä vaarallinen ihmiskoe

Leikkaukset ja nuorisotakuu ovat tehneet ammattikoululaisista hallituksen koekaniineja, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi.

ammatillinen koulutus
Aleksis Salusjärvi
Aleksis SalusjärviJyrki Lyytikkä / Yle

Viimeisen vuoden ajan olen kiertänyt ammattikouluissa halki Suomen. Olen vieraillut kymmenissä kouluissa ja opettanut lukutaitoa noin tuhannelle nuorelle. En usko, että Suomessa on montaa ihmistä, jolla on laajempi käsitys ammattikoulujen tämän hetken maanlaajuisesta tilanteesta.

Nuorten koulunkäyntiä leimaavat suuret alueelliset erot (siirryt toiseen palveluun). Outokummun ammattikoulut poikkeavat niin paljon Helsingin ammattikouluista, että niitä on hankalaa verrata toisiinsa. Pienten paikkakuntien koulut tuntuvat lintukodoilta suurten keskuksien kouluihin verrattuna.

Samaten nuorten elämä keskittyy eri asioiden ympärille. Se näkyy paitsi ajattelussa myös siinä, miten he hahmottavat oman tulevaisuutensa.

Kun ammattikoulujen opetusta päätettiin tänä vuonna leikata raskaasti, se näkyy eri puolilla Suomea (siirryt toiseen palveluun) eri tavoin. Lähtökohtaisesti voi sanoa, että mitä suurempi paikkakunta, sitä suuremmat ongelmat.

Selkein tunnusmerkki yksittäisen ammattikoulun ilmapiiristä on opiskelun keskeyttävien määrä. Kun se kohoaa 20 prosenttiin, kouluopetusta pitäisi tukea erityistoimin. Joillain koulutusaloilla jopa puolet oppilaista keskeyttää opintonsa. Tällaiset paikat ovat ongelmien polttopisteitä, joihin pitäisi resursoida huomattavaa lisätukea.

Parasta aikaa yt-viikate kuitenkin niittää ammatillisia opettajia halki Suomen. Koulutusleikkaus on mittaluokaltaan järisyttävä: 15 prosenttia ammattikoulujen rahoituksesta haihtuu ilmaan. Tulevina vuosina rahoitusta leikataan kaikkiaan neljännesmiljardilla.

Hallituksen koulutusleikkaus tuli kaiken huipuksi pahimmalla mahdollisella hetkellä. Edellinen hallitus halusi nuorisotakuun myötä mahdollisimman monta nuorta takaisin koulun penkille keinolla millä hyvänsä. Koulutuksesta tehtiin lääke syrjäytymistä vastaan. Sen seurauksena koulut täyttyivät oppilaista, joiden elämänhallinta vaatii aktiivista tukea.

Vanhalla opettajakaartilla on siksi jo valmiiksi entistä haastavampi työ, jota pitäisi tukea paremmin. Nyt sen sijaan vähennetään tunteja ja oppilaat pakotetaan itsenäiseen työskentelyyn.

Vaatimustaso on paikoin laskenut minimiläsnäolon asteelle

Opetuksessa tämä näkyy niin, että koulujen johto painostaa opettajia päästämään oppilaita kursseiltaan mitättömillä näytöillä. Vaatimustaso on paikoin laskenut minimiläsnäolon asteelle. Kun koulujen määrärahat ovat suorassa suhteessa valmistuviin oppilaisiin, ei pian ole enää mahdollisuutta muuhun kuin antaa kaikille halukkaille päästötodistus.

Vaativiin ammatteihin, kuten hoitoalalle, on siksi lähivuosina valmistumassa ihmisiä, jotka eivät ole saaneet asianmukaista opetusta työhönsä. Julkista terveydenhuoltoa ollaan valtion toimesta rapauttamassa ruohonjuuritasolla. Vastuu tästä kehityksestä on nuorilla itsellään, käynnissä on ihmiskoe jossa koulut pakotetaan luopumaan tärkeimmästä tehtävästään, opetuksesta.

On kohtuutonta, että tällainen ihmiskoe tehdään 16-vuotiaille nuorille. Nuorison harteille ei voi sälyttää taakkaa valtion kestävyysvajeesta ja jättää heitä ongelman kanssa yksin.

Tuntuu, että koko asian mittaluokkaa ei ole ymmärretty kunnolla. Joka toinen nuori käy lukion sijaan ammattikoulun. Niiden opetusta on jo usean vuoden ajan muutettu käytännönläheisemmäksi ja itsenäisemmäksi.

Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke

Isoin ongelma ammattikouluissa jo ennen nykyisiä leikkauksia on ollut opetuksen vähyys. Toisin kuin lukioissa, ammattikoululaiset eivät säännönmukaisesti tee täyttä työviikkoa. Tätä kuilua täytetään nyt työssä oppimisella. Ajatus on se, että ammattikoululainen etsii yrityksen, jossa hän suorittaa tutkintonsa töitä tekemällä.

Uusi opetuskuvio sopii sellaisille oppilaille, joilla on korkea motivaatio ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Nuorisotakuun myötä kouluihin saaduista uusista oppilaista luultavasti yksikään ei täytä näitä kriteerejä. He saavat karun opetuksen, kun heille tehdään selväksi, että he eivät ole sopivaa ainesta yhteiskuntaamme. Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Kun olen opettanut ammattikouluissa, olen huomannut, että peruskoulu ei ole pettänyt oppilaita. Vaikka Pisa-tulokset osoittavat lukuaineiden osaamisen romahtaneen, vika ei ole nuorissa. Vetämissäni työpajoissa huomaan heidän olevan erittäin teräviä ja alttiita omaksumaan uutta tietoa ja uusia käsitteitä.

Usein nuorten kyky oppia ylittää minun kykyni opettaa, ja saan itse oppia uusia asioita. Tällainen kokemus on hyvin onnellinen, ja olen siitä joka kerta kiitollinen.

On kuvaavaa, että palkkani maksaa yksityinen taho. Valtiolla ei ole tällaiseen luksukseen mahdollisuutta. On myös suunnaton sääli, että koulujärjestelmämme ei mahdollista tällaista opetusta tulevaisuudessa.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja sekä kriitikko. Hän on runouden suurkuluttaja ja opettaa taiteesta kirjoittamista korkeakouluissa ja kursseilla. Vuoden 2017 hän kiertää ammattikouluissa ympäri Suomea vetämässä rap-lyriikkaan keskittyviä Sanat haltuun -työpajoja.