Pihl’aimuarju on ”supersyömine” da sidä nygöi on äijy

Pihl’ajat painutah muarjoin äijytty, ga net ei päijä nikelle paiči linduloi. Miljonoi kiloloi tervehellisty syömisty, supersyömisty, suajah linnut, ga ei ristikanzat.

Yle Uudizet karjalakse
Pihlajanmarjoja on helppo poimia. Sankollinen täyttyy muutamassa minuutissa.
Kerätä räbinmuarjua on kebjei. Rengi roih täyzi erähas minuuttazes.Vesa Vaarama / Yle

Movvakas markinoičenduterminy ylen hyvin pädöy pihl’aimuarjah. C-vitamiinua muarjas on kolmie kerdua enämbi, migu appelsiinas. Räbinmuarjas löydyy sežo äijy eriluadustu polifenoulua, kuduat ollah luonnon antioksidantat. Ližäkse muarjas on A-vitamiinan eziastehtu betakarotiinua, pektiinua da eriluadustu eteeristy öljyy.

Paha, gu pihl’aimuarjua ei äijiä syvvä. Vijannu on muarjan kargevus da muigevus.

Pihlajanmarjan happamuutta vähentää pieni pakkaskäsittely, joko luonnossa tai vaikka kotipakastimessa.
Hallan pannuot pihl’aimuarjat ollah jo magiembat. Räbiniä voibi pidiä koisgi pakastimes, se ližiäy magevuttu.Vesa Vaarama / Yle

Pakkaine vähendäy muigevuttu

Pihl’aimuarjan muigevus roih juablokkuhapos da sorbiinuhapos.

Sorbiinuhappo on tuttu aineh, sendäh gu sidä ližätäh äijih valmistehsyömizih. Sorbiinuhappo ylen hyvin estäy homehen roindua syömizis da se on muailmas puaksumbah käytetty säilyttämisaineh, kudai tietäh merkis E200.

Juablokkuhappo on muigei da sorbiinuhappo on kargei. Kargevuttu ližiäy vie taniinu. Nämmien kaikkien happoloin yhtistelmy luadiugi räbinmuarjas moizen kargien da muigien. Hallan jälles muarju roih magiembi.

Tahtonet syvvä tervehellisty pihl’aimuarjua, ga älä vuota halluyölöi. Muarjat maksau kerätä kerras, konzu vai net roitah kypsät, enne tilhilöin da räkäččylöin rynnäkkölennändiä.

Ga pakastimehgi niškoi ei maksa kerätä muarjua ihan jogahizes räbinäs.

Rinnal kazvajis puulois erimagustu muarjua

Konzu rubiet keriämäh pihl’aimuarjua, maksau sidä oppie. Yhtes puus muarjat voijah olla ylen kargiet da muigiet, ga rinnal kazvajas net toinah ollah jo magiembat. Erot voijah olla ylen suuret, hos muarjat ollahgi ihan yhtenjyttyzet nävöl.

Suomes on nelli eriluadustu luonnonpihl’ajua, kudamis ylellizembi on läs joga kohtas kazvai kodipihl’ai. Savut myvväh sežo magien pihl’aimuarjan puunluaduu. Muarjat moizis puulois ollah magiembat, migu kodipihl’ajas. Muarjupihl’ajat omas puoles ollah ristevykset eri luaduloin, ezimerkikse mustan räbinän, juablokan libo gruušanke.

Monille linnuille pihjlajanmarjat ovat tärkeä ravinnonlähde. Kuvassa nuori mustarastas herkuttelemassa.
Äijile linduloile pihl’aimuarjat ollah tärgienny syömizenny. Kuvas nuori musturastas syömäs räbinmuarjua.Vesa Vaarama / Yle

Briezguittu ilmanigäine käyttömuarju

Pihl’ai kazvau kaikkiel Jeuroupas, Pohjas-Amerikas da Aazien lauhkieloil alovehil. Se on kaikis pohjazien mualoin puulois puaksumbah kazvatettavu.

Konzugi pihl’aimuarjua piettih tärgienny viitamiinulähtehenny, sendäh gu muidu muarjua da andimii oli vähembi. Räbinmuarjas sait sežo hyvingi energiedu, kerran sit sidä on 206 Kj/100 g libo vähästy enämbi, migu kagrupudros.

Räbiniä on käytetty sežo liečehkazvinnu. Mingi verran sidä iellehgi käytetäh alkohol’utevolližuos. Enimite tundiettu kodimaine pihl’aimuarjujuomine liennöy olluh vägevy pihl’aimuarjuviini Sorbus, kudaman valmistamine loppiettih vuvvennu 2010. Suomes luajitah pihl’imuarjulik’ourua sego buolu-pihl’aimuarjulik’ourua.

Suomes tevolližus ostau parahinnu vuozin nenga 50 000 kiluo pihl’aimuarjua.

Luve sežo

Pihlajanmarja on ”superfoodia” – ja sitä on nyt paljon