Koe uusi yle.fi

”Välillä ei tahdo kaupassa ostoskorit riittää”– Näin Sipoosta tuli Suomen nopeimmin kasvava kunta

Kymmenen vuotta sitten Sipoo menetti maapalan vasten tahtoaan Helsingille. Asukasluku putosi ja kunnan oli muutettava suuntaa. Nyt Sipoo on Suomen nopeimmin kasvava kunta.

Sipoo
Essi Knuutila ja tytär
Reilun vuoden Sipoossa asuneet Mea ja Essi Knuutila ovat viihtyneet uudessa asuinkunnassa. Ronnie Holmberg / Yle

Viime keväänä suunnistuskisojen ratamestari törmäsi Sipoon metsissä kolmeen eri rakennustyömaahan, jotka lävistivät hänen viikko takaperin suunnittelemansa kisareitin. Vain kahden viikon sisällä nousseet työmaat kuvaavat hyvin kunnan rakennusbuumia.

Sipoon suhteellinen väkiluvun kasvu on ollut maan suurinta jo parin viime vuoden ajan, eikä kasvulle näy loppua.

– Asukasmäärän kasvu näkyy täällä ihan katukuvassa. Välillä on sellainen tilanne, että asiakkaita on kaupassa niin paljon, että ostoskorit loppuvat kesken. Positiivistahan se on, että tulee uusia asukkaita, toteaa apulaispäällikkö Jenni Broberg Söderkullan S-Marketista.

Me matkasimme kuntaan selvittämään, miten kasvu on saatu aikaan ja miten se näkyy Sipoossa.

1. Sijainti: ”Noin kauas en kyllä ikinä muuta, ja täällä sitä nyt ollaan”

Sipoon sijainti isompien kaupunkien syleilyssä on kunnan tärkein valttikortti. Itä-Helsingistä Sipooseen vuosi sitten muuttaneet Knuutilat yllättyivät, kuinka lähellä Helsinkiä kunta lopulta sijaitsi.

– Vuosia sitten oli sellainen ajatus, ettei mitenkään voisi muuttaa näin kauaksi Helsingistä. Täältä ajaa kuitenkin moottoritietä lähes saman ajan töihin, mikä ennen meni pelkästään Helsingin päässä, sanoo Essi Knuutila.

Pienen kunnan edut ja suurkaupungin työpaikat luovat yhtälön, joka viehättää etenkin lapsiperheitä. Moni muuttaa maalle myös halvempien tonttien vuoksi, mutta hyödyntää edelleen isojen kaupunkien palveluita.

– Lähes Sipoon joka kolkasta on noin vartin ajomatkan etäisyydellä joku isompi ostoskeskus tai muu vastaava. Sipoolaiset tukeutuvat paljon paikallisostamiseen, mutta erikoistuotteita ja palveluita mennään hakemaan Järvenpäästä, Keravalta tai pääkaupunkiseudulta, sanoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Myös Knuutilat käyvät edelleen töissä Helsingissä ja kuskaavat myös lapsia harrastuksiin pääkaupunkiseudulle.

Poika ja tyttö Knuutila.
Mea ja Neo Knuutila käyvät Sipoossa ruotsinkielisessä koulussa ja päivähoidossa, vaikka perhe ei muuten ole kaksikielinen.Ronnie Holmberg / Yle

2. Lähihistoria: ”Ilman Östersundomia ei varmaan oltaisi nyt tässä tilanteessa”

Sipoon nykyinen kasvu juontaa juurensa alueen lähihistoriaan. Sipoon kasvutarina sai kipinänsä noin kymmenen vuotta sitten, kun Östersundomin alue Etelä-Sipoossa liitettiin Helsinkiin vasten kunnan omaa tahtoa. Tästä alkoi Sipoon oma näytönpaikka.

– Meiltä vietiin maata sillä argumentilla, että jonkun muun pitää kasvaa meidän puolesta, koska me ei olla itse kasvettu. Tämä puolestaan tiputti asukasmäärää alle 20 000, mikä tuolloin vaadittiin omien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Asukasmäärän nostamiseen syntyi tuolloin kova paine, sanoo Grannas.

Östersundom herätti Grannaksen mukaan Sipoon päättäjät ja kunnassa tehtiin selkeä linjamuutos.

– Päätettiin lähteä integroitumaan pääkaupunkiseutuun ja aloitettiin vuosia kestänyt määrätietoinen yleiskaavasuunnittelu. Sen myötä meillä on nyt paljon monimuotoisia kaava-alueita, joihin rakennetaan asumista, sanoo Grannas.

3. Kaavoittaminen: ”Kerrostalot nopeuttivat kasvua”

Uusia asuntoja nousee Sipooseen eniten perinteisten asuinalueiden Söderkullan ja Nikkilän ympäristöön. Rakentaminen jatkuu lähivuosina, kun Massby laajenee Ingmannin tehtaiden ympäristöön.

Mikael Grannas, kunnanjohtaja, Sipoo.
Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen mukaan Sipoo on myös kansainvälistynyt muuttoliikkeen myötä.Ronnie Holmberg / Yle

– Aikaisemmin meillä oli lähinnä poikkeuslupien kautta syntyvää omakotirakentamista haja-asutusalueella ja heikko keskustakehitys. Tämä on nyt käännetty aivan päälaelleen ja Sipooseen nousee koko ajan enemmän myös kerros- ja rivitaloasumista, sanoo Grannas.

Kerrostalot ovat nopeuttaneet asukasluvun nousua ja monipuolistaneet kuntaan muuttavien profiilia.

– Olemme esimerkiksi huomanneet, että omakotitaloon muuttaneen lapsiperheen vanavedessä tulevat jossain vaiheessa myös isovanhemmat muualta Suomesta. He muuttavat kerrostaloon lähelle omakotitaloa ollakseen lähempänä lastenlapsiaan, sanoo Grannas.

Pohjois-Sipoossa oleva Talman alue on yksi kunnan kasvukeskuksista lähivuosina. Tavoitteena on saada alueelle tarpeeksi iso väestöpohja, jotta Kilpilahteen menevä raide saataisiin avattua henkilöliikenteelle.

Kunnan halki kulkee kaksi moottoritietä ja se sijaitsee hyvien yhteyksien päässä etelän satamista ja lentokentästä. Grannaksen mukaan Sipoo vetääkin myös yrityksiä ja yritystonteista on ollut jo pulaa.

4. Luonto: ”Takapihalla pitää voida poimia mustikoita”

Knuutilat ihastuivat omaa tonttiaan ympäröivään luontoon ensi silmäyksellä. Molemmat toivovat kunnan säilyttävän vihreytensä myös tulevaisuudessa suurista kasvuluvuista huolimatta.

Tomi Knuutila
Tomi Knuutila löysi Sipoosta rauhallisen ja luonnonläheisen kasvuympäristön lapsilleen.Ronnie Holmberg / Yle

– Kunta saa kyllä meidän puolesta kasvaa, mutta kaavoitusta ei tule tehdä luonnon kustannuksella. Esimerkiksi tässä vieressä sijaitseva Taasjärvi on kärsinyt voimakkaasta rakentamisesta sen ympärillä, sanoo Tomi.

Sipoolaisille keväällä tehdyn kyselyn mukaan parhaiksi puoliksi nousivat asukkaiden mielestä luonto ja rauhallisuus. Moni koki kyselyn väitteen ”Sipooseen saapuessa pääsee pois kaupungin hälystä ja pölystä” pitävän hyvin paikkansa.

– Kunnan on hyvä muistaa suunnittelussa, että ihmiset ovat muuttaneet tänne luonnon takia. Kunnan kasvu tulee tehdä hallitusti, jotta se ei vie luontoa pois asukkailta. Omalta pihalta pitää päästä mustikkaan, toteaa Essi.

5. Kasvun hallinta: ”Kasvu tuo mukanaan myös kasvukipuja”

Sipoossa asuu nykyään yli 20 000 ihmistä ja tänä vuonna asukasmäärä kasvaa noin kolme prosenttia. Muuttovoitto kuntaan lähti nopeaan kasvuun vuoden 2015 jälkeen. Huikea kasvutahti on luonut myös paineita pienelle kunnalle.

– Olemme kuulleet, että esimerkiksi rakennuslupien käsittely on kunnassa ruuhkautunut ja esimerkiksi liikenneväylien rakentaminen ei ehkä ole pysynyt ihan tämän kasvun tahdissa, sanoo Tomi Knuutila.

– Lapset ja nuoret olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnittelussa. Esimerkiksi nyt olisi jo hyvä miettiä tekemistä nuorille, joita on täällä kohta hyvin paljon, toteaa puolestaan Essi.

Kunnanjohtajan mukaan palvelut on pystytty tähän asti pitämään kasvun tahdissa ja esimerkiksi koulujen laajentamisesta on tehty jo päätöksiä. Kasvu on kuitenkin hänenkin mukaan ollut ehdottomasti haaste koko kuntaorganisaatiolle.